Perustelut
Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muuttamattomana.
Esitys sisältää kolme lakiteknistä tarkennusta,
jotka on asianmukaista tehdä, vaikka niillä ei ole
suurta käytännön merkitystä.
Valiokunnalla ei ole niihin itsessään huomautettavaa.
Valiokunta haluaa kiinnittää kuitenkin myös tässä yhteydessä huomiota
esitykseen sisältyvän koulutusvähennyksen
Kokonaisuuteen
kuuluu verovähennyksen lisäksi myös eri
lainsäädännön alainen koulutuskorvaus, jonka
piiriin ammattikorkeakouluosakeyhtiöt on tarkoitus nyt
saattaa yliopistojen ja eräiden muiden yhteisöjen
lailla. Valiokunnan huomautukset eivät koske sitä.
yleiseen tarkoituksenmukaisuuteen. Kysymys on siitä, miten
koulutusvähennys toimii osana verojärjestelmää ja
miten se täyttää sille asetetut tavoitteet.
Valiokunta puolsi koulutusvähennystä aikanaan
vain, koska se oli osa työmarkkinasopimusta (VaVM
30/2013 vp — HE 95/2013
vp). Valiokunta piti vähennystä muutoin
ongelmallisena niin verojärjestelmän periaatteiden,
käytännön toteutustavan kuin avoimeksi
jäävän vaikuttavuuden vuoksi. Kriittinen
näkemys perustui mm. siihen, että vähennys
luo periaatteellisen poikkeaman yleisestä tulon hankkimiseen
ja säilyttämiseen perustuvien menojen vähennyskelpoisuudesta
ja on hallinnollisesti poikkeuksellisen työläs.
Lisäksi sen todettiin olevan useiden verotukien tavoin
kallis (57 milj. euroa/vuosi) arvioituihin hyötyihin
nähden.
Valiokunta pitää näkökohtia
edelleen perusteltuina ja uudistaa sen vuoksi kannanottonsa aikanaan
sovitun vaikutusarvion tarpeellisuudesta. Tällainen arvio
on tarkoitus tehdä kahden vuoden kuluttua vähennyksen
käyttöönotosta. Samassa yhteydessä on
tarkoitus arvioida myös tarvittavat lainsäädäntömuutokset.
Siinä yhteydessä järjestelmää on
syytä yksinkertaistaa ainakin niin, että luovutaan
sen yhteydestä verotukseen.
Arvioinnissa on syytä kiinnittää lisäksi
huomiota hiljattain julkaistuihin Valtiontalouden tarkastusviraston finanssipolitiikan
tarkastuskertomuksiin 13/2014 ja 15/2014.
Niiden suositus koskee veropoliittista päätöksentekoa,
jossa tulisi ottaa nykyistä johdonmukaisemmin huomioon
verojärjestelmän kokonaisuus sekä kaavailtujen
muutosten todelliset vaikutukset.