Perustelut

Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muuttamattomana.

Esitys sisältää kolme lakiteknistä tarkennusta, jotka on asianmukaista tehdä, vaikka niillä ei ole suurta käytännön merkitystä. Valiokunnalla ei ole niihin itsessään huomautettavaa.

Valiokunta haluaa kiinnittää kuitenkin myös tässä yhteydessä huomiota esitykseen sisältyvän koulutusvähennyksen Kokonaisuuteen kuuluu verovähennyksen lisäksi myös eri lainsäädännön alainen koulutuskorvaus, jonka piiriin ammattikorkeakouluosakeyhtiöt on tarkoitus nyt saattaa yliopistojen ja eräiden muiden yhteisöjen lailla. Valiokunnan huomautukset eivät koske sitä. yleiseen tarkoituksenmukaisuuteen. Kysymys on siitä, miten koulutusvähennys toimii osana verojärjestelmää ja miten se täyttää sille asetetut tavoitteet.

Valiokunta puolsi koulutusvähennystä aikanaan vain, koska se oli osa työmarkkinasopimusta (VaVM 30/2013 vp — HE 95/2013 vp). Valiokunta piti vähennystä muutoin ongelmallisena niin verojärjestelmän periaatteiden, käytännön toteutustavan kuin avoimeksi jäävän vaikuttavuuden vuoksi. Kriittinen näkemys perustui mm. siihen, että vähennys luo periaatteellisen poikkeaman yleisestä tulon hankkimiseen ja säilyttämiseen perustuvien menojen vähennyskelpoisuudesta ja on hallinnollisesti poikkeuksellisen työläs. Lisäksi sen todettiin olevan useiden verotukien tavoin kallis (57 milj. euroa/vuosi) arvioituihin hyötyihin nähden.

Valiokunta pitää näkökohtia edelleen perusteltuina ja uudistaa sen vuoksi kannanottonsa aikanaan sovitun vaikutusarvion tarpeellisuudesta. Tällainen arvio on tarkoitus tehdä kahden vuoden kuluttua vähennyksen käyttöönotosta. Samassa yhteydessä on tarkoitus arvioida myös tarvittavat lainsäädäntömuutokset. Siinä yhteydessä järjestelmää on syytä yksinkertaistaa ainakin niin, että luovutaan sen yhteydestä verotukseen.

Arvioinnissa on syytä kiinnittää lisäksi huomiota hiljattain julkaistuihin Valtiontalouden tarkastusviraston finanssipolitiikan tarkastuskertomuksiin 13/2014 ja 15/2014. Niiden suositus koskee veropoliittista päätöksentekoa, jossa tulisi ottaa nykyistä johdonmukaisemmin huomioon verojärjestelmän kokonaisuus sekä kaavailtujen muutosten todelliset vaikutukset.