Kotimaisen ympäristönsuojelulain
(86/2000) pohjalta annettu valtioneuvoston
asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten
viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla on ollut voimassa
vuoden 2004 alusta. Kymmenen vuoden siirtymäajalla voimaan
tullut asetus pakottaa rakentamaan maaseudun vakituisiin asuntoihin
ja vapaa-ajan asuntoihin kalliit jätevesien puhdistusjärjestelmät.
Vaikka asetus on ollut voimassa kohta seitsemän vuotta,
vieläkään sen määräyksistä ja
soveltamisesta ei ole varmistettua tietoa eikä yksimielisyyttä,
ja toimeenpanoon liittyviä ehtoja muokataan edelleen.
Asetuksen tarkoituksena on vähentää talousjätevesien
päästöjä ja ympäristön
pilaantumista ottaen erityisesti huomioon valtakunnalliset vesiensuojelun
tavoitteet. Käytännössä jätevesiasetuksen
lähtökohta on ongelmallinen siksi, että vaadittujen
toimien arvioidaan vaikuttavan vesien tilaan varsin vähän.
Esimerkiksi haja-asutuksen fosforipäästöt
ovat alle yhdeksän ja typpipäästöt
alle neljä prosenttia kokonaiskuormituksesta.
Asetuksen 4 §:n tavoitteena on haja-asutusalueiden
talousjätevesien aiheuttaman ympäristökuormituksen
vähentäminen, kun sen olisi pitänyt lähteä vesistöjen
ravinnekuormituksen vähentämisestä. Haja-asutusalueiden
jätevesien ravinnepäästöt tulisi
nimenomaan sitouttaa maaperään ja pitää päästöt
sitä kautta pois vesistöistä. Vesistöjen
kuormituksen vähentäminen olisi riittänyt
4 §:ssä toteuttamaan valtakunnalliset
vesiensuojelun tavoitteet järkevämmällä tavalla,
ja se olisi ollut selkeästi edullisempi toteuttaa. Jätevesien
tiukat käsittelyvaatimukset ovat perusteltuja vesistöjen
läheisyydessä ja tärkeimmillä pohjavesialueilla,
joissa tätä maaperään sitouttamista
ei voida vesistöjä ja pohjavesiä rasittamatta
toteuttaa.
Asetus ei ole laajassa ja harvaan asutussa maassa kohtuullinen,
koska se pakottaa siirtoviemärin ulkopuolella asuvat ympäristönsuojelun kannalta
merkitykseltään vähäisiin mutta
kalliisiin investointeihin. Noin miljoona suomalaista asuu viemäriverkostojen
ulkopuolella.
Heikkotehoisten, kalliiden ja jatkuvaa huoltoa vaativien pienpuhdistamojen
myynti erityisesti maaseudun ikääntyville ihmisille
on mahdollista epäselvän asetuksen vuoksi. Pienpuhdistamoiden
tekniikka ja toimivuus ovat vielä kehitysasteella, ja niiden
aiheuttama työmäärä ja kustannukset
ovat monille kohtuuttomia. Moni taajamien ulkopuolella
asuva on huolissaan siitä, kuinka kalliiksi jätevesijärjestelmän
uudistaminen lopulta tulee.
Asetuksen kustannus-hyötysuhde on jäämässä hyvin
pieneksi. On arvioitu, että vesien kuormituksen rajoittaminen
tulee haja-asutusalueella kalliimmaksi kuin jätevesien
puhdistaminen taajamissa. Asetus aiheuttaa arvion mukaan jopa 2,5 miljardin
euron kustannukset maaseudun asukkaille. Koko Itämeren
tilan elvyttäminen maksaisi Itämeren suojelukomissio
Helcomin mukaan saman verran.
Eduskunta hyväksyi keväällä maaseutupoliittisen
selonteon, jossa korostettiin, että kaikkien lakien ja
päätösten maaseutupoliittiset vaikutukset
arvioidaan tarkoin. Jätevesiasetuksen vaikutukset tulee
arvioida erityisen tarkasti, koska sen taloudelliset seuraukset
ovat poikkeuksellisen suuret maaseudulla.
Haja-asutusalueita säätelevä jätevesilainsäädäntö koskee
niin suurta osaa suomalaisia ja on taloudellisilta vaikutuksiltaan
niin mittava, että se tulee säätää lain
tasoisesti. Nyt voimassa oleva jätevesiasetus tulee kumota
ja luoda uusi lainsäädäntötasoinen
säännöstö jätevesien
käsittelystä. Mallia voitaisiin ottaa esimerkiksi
Ruotsin toteuttamasta kaksiportaisesta järjestelmästä,
jossa tiukempaa suojelua tarvitaan vain vesistöihin rajoittuvilla
kiinteistöillä.
Edellä olevan perusteella ja
Suomen perustuslain 43 §:ään
viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi
seuraavan välikysymyksen:
Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä jätevesiasetuksen
kumoamiseksi ja uuden, hyötysuhteeltaan paremman ja oikeudenmukaisemman lainsäädännön
toteuttamiseksi vesiensuojelun tavoitteiden saavuttamiseksi?