Ketkä kansanedustajat ovat olleet myös kunnanvaltuutettuja?

Suomessa kansanedustajat voivat toimia myös kunnanvaltuutettuina. Nykyisessä, vuonna 2019 valitussa eduskunnassa, kansanedustajista 171 on myös kotipaikkakuntansa kunnanvaltuutettuja. 

Läheskään kaikissa maissa kansanedustajat eivät voi tulla valituiksi edustajiksi paikalliseen tai alueelliseen päätöksentekoelimeen. Jos kansanedustaja on myös kunnanvaltuutettu, silloin hänellä on edustuksellinen kaksoismandaatti. Euroopan unionissa kaksoismandaatti on hyväksytty kuudessatoista maassa. Yleisintä se on Ranskassa, Belgiassa, Luxemburgissa ja Suomessa.

Is all politics indeed local? : a comparative study of dual mandate-holders’ representative role attitudes and behaviours in parliament. Nicolas Van de Voorde & Benjamin de Vet, 2018.

Kansanedustajien osallistuminen valtuustotyöhön on pitkäaikainen perinne Suomessa. Maamme ensimmäinen moderni kunnallislaki säädettiin vuonna 1917. Silloin luovuttiin entisestä varallisuuteen perustuvasta äänioikeudesta ja vaalikelpoisuudesta. Eduskunnassa kunnallislain uudistamista valmisteli tuolloin erillinen kunnallisvaliokunta, joka mietinnössään Kunnv 1/1917 totesi näin:

"Vaalikelpoisuuteen nähden on valiokunta asettunut sille kannalle, että kunnan toimiin on oleva oikeus jokaisella kunnanjäsenellä, joka on oikeutettu toimihenkilöitä valitsemaan, kuitenkin niin rajoitettuna että valitun täytyy olla kunnassa asuva ja itseään ja omaisuuttaan hallitseva sekä kansalaisluottamusta nauttiva. Sitä vastoin valiokunta ei ole katsonut olevan mitään syytä vaalikelpoisuutta millään muulla tavalla rajoittaa."

Nykyisten kuntavaalien järjestämistä ohjaa kuntalaki (410/2015), jonka pykälissä 71 §  ja 72 § vaalikelpoisuus on määritelty.

Suomessa on keskusteltu siitä, pitäisikö kansanedustajien pidättäytyä pyrkimästä kunnanvaltuutetuiksi. Vaikka poliittista keskustelua on käyty, yksikään hallitus ei ole tuonut eduskuntaan esitystä kaksoismandaatin kieltämisestä.

Kuntapoliitikot jälleen vahvoilla uudessa eduskunnassa. Kuntaliitto 6.4.2019

Historiallinen yhteenveto kansanedustajien luottamustehtävistä

Eduskunnan kirjastolle tulee usein kysymyksiä, joissa tiedustellaan kansanedustajien kunnallisista luottamustoimista. Eduskunnan Avoimen datan sisällöistä on mahdollista koota historiallinen yhteenveto kansanedustajien luottamustehtävistä. Tiedot perustuvat matrikkelitietoihin ja kansanedustajien omiin ilmoituksiin. Niissä on puutteellisuuksia ja virheitä, mutta vastaavaa tietomäärää luottamustehtävistä ei muuten ole saatavissa. Taulukossa ei ole tietoja vuonna 2019 aloittaneista uusista kansanedustajista. Historiallisesti taulukko kuitenkin kuvaa kansanedustajien luottamustehtäviä jopa 1950–luvulta lähtien.

Kuntavaalitilastojen johdannoissa on 1980-luvulta alkaen myös laskettu, kuinka moni istuvista kansanedustajista on valittu kunnanvaltuustoon.

Kansanedustajien kunnalliset luottamustoimet (xlxs)

Julkaistu 6.4.2021 15.00
Muokattu 6.4.2021 15.30