Millaisia epäluottamuslauseita on ehdotettu annettavaksi ministerille tai hallitukselle?

Jokainen kansanedustaja voi ehdottaa epäluottamuslausetta, mutta luottamusäänestys on tarkoitettu nimenomaan opposition käyttöön.

Ministeri tai varsinkaan hallitus ei ehdota epäluottamuslausetta itselleen. Hallitus voi oma-aloitteisesti mittauttaa luottamuksensa antamalla eduskunnalle tiedonannon. Näin tehdään esim. vaalikauden alussa, kun hallitus antaa ohjelmansa eduskunnalle tiedonannon muodossa. Tiedonannon yhteydessä on säännönmukaisesti luottamusäänestys.

Epäluottamuslauseen antamista joko yhdelle ministerille tai koko hallitukselle voi ehdottaa kaikkien niiden asioiden käsittelyn yhteydessä, joista eduskunta päättää. Poikkeuksena kuitenkin valtioneuvoston selonteko, jonka käsittelyn yhteydessä ei voi tehdä päätöstä luottamuksen nauttimisesta (Suomen perustuslaki 731/1999 44 §). Välikysymyksen käsittelyn päätteeksi toimitettavasta äänestyksestä säädetään perustuslain 43 §:ssä.

Ministereiden epäluottamuskäsittelyjä 

1921

Edustaja Schaumanin Varsovan sopimusta koskeva välikysymys ja edustaja Ryömän Varsovan sopimusta koskeva välikysymys. Välikysymysten käsittely yhdistettiin ja asiassa äänestettiin 13.5.1922 äänin 96–62 ulkoministeri Rudolf Holstin epäluottamuksesta. Epäluottamusäänestys johti ulkoministerin eroon 20.5.1922.

1945

Edustaja Niukkasen ym. välikysymys maatalouden harjoittajien yleisostokorttien pidätyksestä on sikäli mielenkiintoinen, että tässä välikysymyksen teki maalaisliiton edustaja, vaikka maalaisliitto oli mukana hallituksessa. Välikysymyksen tekijät halusivat saada tärkeän asian laajempaan keskusteluun ja esittivät keskustelussa 20.11.1945 asian lähettämistä perustuslakivaliokuntaan lähemmin selvitettäväksi. Välikysymys kaatui äänin 118–60. 

1946/1948

Edustaja Hetemäen ym. välikysymys valtiollisen poliisin suorittamista pidätyksistä (1946). Käsittely kesti runsaat kaksi vuotta. Lopputuloksena 19.5.1948 eduskunta hyväksyi ehdotuksen, jossa todettiin, että Leino ”perustuslakivaliokunnan lausunnossa mainituin tavoin oli ylittänyt toimivaltansa, mikä periaatteessa on erittäin arveluttavaa, mutta ottaen huomioon tapahtuman aikana vallinneet olosuhteet ja sen, että Valtioneuvosto myöhemmin on toimenpiteen yksimielisesti hyväksynyt, Eduskunta päättää, että asia on raukeava”.

Tämän jatkoksi samana päivänä 19.5.1948 hallituksen kertomuksen käsittelyn yhteydessä eduskunta hyväksyi ed. Salmisen esittämän suoran epäluottamuslauseponnen äänin 81–61. Kun Leino viivytteli eroanomuksen jättämistä, presidentti Paasikivi erotti hänet 22.5.1948 viitaten hallitusmuodon 36 §:ään, jonka mukaan hallituksen jäsenten on nautittava eduskunnan luottamusta. 

1966

Edustaja Lähteenmäen ym. välikysymys oikeusministeri Aarre Simosen sopivuudesta tehtäväänsä. Välikysymys oikeusministeri Simosta vastaan kaatui eduskunnassa 29.6.1966 äänin 144–45.

1972

Edustaja Ilaskiven ym. välikysymys VK 4/1972 asuntoedun verottamisesta. Keskustelussa 14.11.1972 esitettiin useita epäluottamuslause-ehdotuksia hallitukselle ja valtiovarainministeri Johannes Virolaiselle. Äänestyksessä 17.11.1972 voitti puhemiehen ehdotus päiväjärjestykseen siirtymisestä ääniin 104–73.

1994

Edustaja Apukan ym. välikysymys VK 6/1994 Veitsiluoto Oy:n omistusjärjestelyistä luopumisesta. Keskustelun yhteydessä ed. Apukka ehdotti, ”että valtioneuvosto ja sen teollisuuspolitiikasta vastaava jäsen ministeri Seppo Kääriäinen eivät nauti eduskunnan luottamusta”. Eduskunta äänesti 1.11.1994 ministeri Kääriäisen luottamuksen puolesta äänin 99–76 (PTK 106/1994).

2012

Hallituksen esityksen HE 4/2012 eduskunnalle turvallisuusluokitellun tiedon vastavuoroisesta suojaamisesta Suomen ja Israelin välillä tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi mainitun sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta käsittelyn yhteydessä ed. Tiilikainen ed. Pirkko Ruohonen-Lernerin kannattamana esitti epäluottamusta puolustusministeri Stefan Wallinille eduskunnan harhauttamisesta Dragsvikin varuskunnan säilyttämiskysymyksessä (PTK 27/2012).
Ministeri Wallin sai äänestyksessä 22.3.2012 luottamuksen eduskunnalta äänin 95–59 (Äänestys 3).

2013

Hallituksen vuosikertomuksen 2012, K 13/2013, lähetekeskustelussa 19.9.2013 ed. Oinonen teki ed. Hakkaraisen kannattamana ehdotuksen epäluottamuslauseen antamisesta pääministeri Jyrki Kataiselle (PTK 85/2013). Epäluottamuslause-ehdotus koski ns. Himas-kohua. Valtioneuvoston filosofi Pekka Himasen yritykseltä tilaamasta 700 000 euron tutkimushankkeesta nousi kohu, kun kävi ilmi, että sitä ei ollut kilpailutettu. Asiasta ei myöskään tehty virallista päätöstä Valtioneuvoston kansliassa, vaikka tutkimusta oli tarkoitus hyödyntää hallituksen tulevaisuusselonteon valmistelussa. Tutkimushankkeen tarkoitus oli valottaa Suomen tulevaisuudennäkymiä
Äänestyksessä 19.9.2013 eduskunta päätti, että pääministeri Jyrki Katainen nauttii eduskunnan luottamusta äänin 141–16 (Äänestys 1).

2015

Välikysymyksessä VK 5/2015 valtiovarainministerin johtaman lainvalmistelun avoimuudesta ja asianmukaisuudesta sekä oikean tiedon välittämisestä eduskunnalle todettiin, että valtiovarainministeri Alexander Stubb oli antanut julkisuudessa väärää tietoa hallintarekisteristä ja että hän oli syyllistynyt väärän tiedon antamiseen myös muissa asioissa. Välikysymyksessä oli kyse myös lainvalmistelun avoimuudesta, asianmukaisuudesta ja lainmukaisuudesta yleensä. Ainoassa käsittelyssä 15.12.2015 (PTK 82/2015/15) ed. Arhinmäki ed. Mustajärven kannattamana teki ehdotuksen epäluottamuslauseen antamisesta ministeri Stubbille (PUH 82/2015/15/2/2).
Äänestyksessä 16.12.2015 eduskunta päätti äänin 126–56, että valtioneuvosto nauttii eduskunnan luottamusta (PTK 83/2015/3)

2017

Asian O 72/2016 Finavia ja valtionyhtiöiden riskienhallinta ainoassa käsittelyssä 22.2.2017 (PTK 11/2017/3) ed. Ojala-Niemelä ed. Arhinmäen kannattamana teki ehdotuksen epäluottamuslauseen antamisesta liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerille (PUH 11/2017/3/49/49).
​Äänestyksessä 24.2.2017 ministeri Berner sai eduskunnan luottamuksen äänin 110–42 (PTK 13/2017/3).

2018

Vuoden 2019 talousarviota koskevan hallituksen esityksen HE 123/2018 lähetekeskustelussa 20.9.2018 (PTK 87/2018/2) ed. Feldt-Ranta ed. Hassin kannattamana teki ehdotuksen epäluottamuslauseen antamisesta ulkoministeri Timo Soinille tämän antamien aborttilausuntojen vuoksi (PUH 87/2018/2/28/28).
Äänestyksessä 21.9.2018 ministeri Soini sai eduskunnan luottamuksen äänin 100–60 (PTK 88/2018/3).

2020

Vuoden 2021 talousarviota koskevan hallituksen esityksen HE 146/2020  lähetekeskustelun yhteydessä 9.10.2020 (PTK 127/2020/3) ed. Laiho ed. Mykkäsen kannattamana teki ehdotuksen epäluottamuslauseen antamisesta perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulle epäselvästä koronaviestinnästä sekä tiedoista poliittisesti ohjatuista maskilinjauksista (PUH 127/2020/3/175/175).
Äänestyksessä 14.10.2020 ministeri Kiuru sai eduskunnan luottamuksen äänin 106–79 (PTK 129/2020/2).

2020

Asian M 4/2019 perustuslain 115 §:n mukainen muistutus ulkoministeri Pekka Haaviston virkatoimen lainmukaisuuden tutkimisesta ainoan käsittelyn keskustelussa 11.12.2020 (PTK 163/2020/12) ed. Tynkkynen ed. Rantasen kannattamana teki ehdotuksen epäluottamuslauseen antamisesta ulkoministeri Pekka Haavistolle (PUH 163/2020/12/38/38).
Äänestyksessä 15.12.2020 ministeri Haavisto sai eduskunnan luottamuksen äänin 101–68 (PTK 166/2020/2).

2021

Asian HE 33/2021 hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuoden 2021 kuntavaalien siirtämisestä toisen käsittelyn keskustelussa 26.3.2021 (PTK 32/2021/3) ed. Halla-aho ed. Ranteen kannattamana teki ehdotuksen epäluottamuslauseen antamisesta oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille (PUH 32/2021/3/4/4).
Äänestyksessä 26.3.2021 ministeri Henriksson sai eduskunnan luottamuksen äänin 103–66 (PTK 32/2021/3).

Lisätietoa

Juridiikkaa ja muotoja eduskuntatyössä / Mikael Hidén. 4., uud. p. Helsinki, Eduskunta, 2019. Eduskunnan kanslian julkaisu 6/2019. s. 217–232.
Hidénin julkaisun saatavuus Edukunnan kirjastossa

Julkaistu 15.7.2021 15.50
Muokattu 15.7.2021 15.50