Millaisia jarrutuskeskusteluja eduskunnassa on käyty?

Mikael Hidén on listannut teoksessaan Juridiikkaa ja muotoja eduskuntatyössä tapahtuneet tilanteet, joissa kansanedustajat ovat turvautuneet jarrutukseen eli obstruktioon.

​Merkittäviä jarrutustapauksia on Suomen itsenäisyyden aikana ollut kuusi. Seitsemänneksi voitaneen tulkita toukokuussa 2021 käyty jarrutuskeskustelu Euroopan unionoin elpymispaketin hyväksymisestä (HE 260/2020).

Vuoden 1920 valtiopäivillä sosiaalidemokraatit halusivat kiinnittää huomiota sisällissodan jälkiselvittelyihin sisältyvän armahduskysymyksen nopeaan hoitamiseen (HE 48/1920). Kun käsiteltävänä oli poliittisesti tärkeä ja myös kiireellinen ehdotus laiksi tiettyjen verojen ja maksujen kantamisesta edelleen vuonna 1921, keinona tähän käytettiin jarrutusta. 

Vuoden 1935 ylimääräisillä valtiopäivillä lähinnä maalaisliiton ja isänmaallisen kansanliikkeen edustajat käyttivät jarrutusta estääkseen Helsingin yliopistoa koskevan lainmuutoksen säätämisen, koska se ei heidän mielestään tyydyttänyt suomalaisuusliikkeen vaatimuksia (HE 1/1935 y).

Vuoden 1957 valtiopäivillä turvautuivat kansandemokraatit jarrutukseen, jonka tavoitteena oli estää eduskuntaa säätämästä lakia, jolla valtion kassakriisin takia olisi vuoden 1957 toisen neljänneksen lapsilisien suorittaminen siirretty tapahtuvaksi vasta vuoden 1958 alkupuoliskolla (HE 52/1957). 

Vuoden 1969 valtiopäivillä oppositiossa olleet kansallinen kokoomus, liberaalinen kansanpuolue ja myös ruotsalainen kansanpuolue turvautuivat jarrutukseen estääkseen niin sanotulle mies ja ääni -periaatteelle rakentuneen korkeakoulujen sisäisen hallinnon perusteista annetun lakiehdotuksen hyväksymisen (HE 223/1969). 

Vuoden 1974 valtiopäivillä kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä vastusti koulujärjestelmän perusteista annetun lain muutosehdotusta ja siinä erityisesti yksityisiä oppikouluja koskevaa säätelyä. Vastustustaan se korosti lakiehdotuksen ensimmäisessä käsittelyssä pitämillään pitkillä puheilla (HE 52/1974)

Vuoden 1994 syksyllä eduskunta käsitteli Suomen Euroopan unioniin liittymistä koskevan sopimuksen hyväksymistä, jolloin eräät Suomen jäsenyyteen kriittisesti suhtautuvat, lähinnä keskustaan sekä oppositiossa olleisiin vasemmistoliittoon ja Suomen kristilliseen liittoon kuuluvat kansanedustajat pyrkivät jarrutuksella ainakin hidastamaan sopimuksen käsittelyä (HE 135/1994). Jarrutuksen eräänä tavoitteena oli ilmeisesti lykätä asiaa koskeva päätöksenteko siksi, kunnes Ruotsissa unionin jäsenyydestä samoihin aikoihin toimeenpannun kansanäänestyksen tulos olisi selvillä.

Lisätietoa

Juridiikkaa ja muotoja eduskuntatyössä / Mikael Hidén. 4., uud. p. Helsinki, Eduskunta, 2019. Eduskunnan kanslian julkaisu 6/2019. s. 105–107.
Hidénin julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Jarrutuskeskustelut Suomen eduskunnassa itsenäisyyden aikana / Ilpo Toivonen. Tampere, Tampereen yliopisto, 1979. Tutkimuksia, Tampereen yliopisto, Politiikan tutkimuksen laitos; 51.
Toivosen julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Julkaistu 13.7.2021 11.40
Muokattu 13.7.2021 11.40