Ohita päänavigaatio

Siirry sisältöön

Eduskunnan Brysselin-toimiston EU-viikkokirje 14.- 20.11.2022

Julkaistu 14.11.2022 13.30

Eduskunnan Brysselin-toimiston EU-viikkokirje 14.- 20.11.2022

Uutiskirjeen tiivistelmät perustuvat EU-asiakirjoihin ja muihin EU:ta seuraaviin medialähteisiin. Kirjeen eduskunnan sivustojen ulkopuolelle olevien linkkien yhteyteen on suluissa ilmaistu kohde, johon linkki aukeaa.

 

Alkavan viikon keskeiset tapahtumat

Euroopan parlamentissa on valiokuntien ja poliittisten ryhmien kokouksia. Keskeisinä aiheina ovat muun muassa COP27 -ilmastokokous, REPowerEU-suunnitelma, aborttilain kiristäminen Puolassa, ihmisoikeudet jalkapallon MM-kisojen 2022 yhteydessä, sekä EU:n monivuotisen rahoituskehyksen (MFF) uudelleenarviointi.

Komissiolta odotetaan ehdotusta kaasun hintakatosta ja tiedonantoa Schengen-alueen laajentumisesta. Lisäksi useita komissaareja osallistuu COP27-ilmastokokoukseen, ja komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen osallistuu G20-huippukokoukseen.

EU:n neuvostoissa kokoontuu ulkoasiainneuvosto (maanantaina), ulkoasiainneuvosto puolustusasioihin liittyen (tiistaina), EU-Kirgisia-yhteistyöneuvosto (tiistaina), sekä yleisten asioiden neuvosto (perjantaina).

 

Viime viikon keskeiset tapahtumat

Euroopan parlamentissa ulkoasiain- ja kauppaneuvosto keskustelivat EU:n strategisen autonomian suhteesta kansainvälisiin suhteisiin ja kauppaan, talousvaliokunta keskusteli EU:n taloussääntöjen uudistamisesta Euroopan finanssipoliittisen komitean puheenjohtajan kanssa, ulkoasiainvaliokunta keskusteli Ukrainan jälleenrakentamisesta, ja Pegasus-ohjelman ja vastaavien vakoiluohjelmien käyttöä selvittävä tutkintavaliokunta esitteli mietintöluonnoksen vakoiluohjelmien käytön rajoituksista. Lisäksi parlamentin täysistunto kokoontui kahden päivän täysistuntoon, ja päätti vahvistaa alustavat sovut ulkomaisten tukien tarkemmasta valvonnasta sisämarkkinoilla sekä ylikansallisten yritysten kestävyysasioita koskevien raportointivelvoitteiden lisäämisestä, kannattaa elpymisvarojen käyttöä REPowerEU-suunnitelman toteuttamiseksi, kannattaa Kroatian liittymistä Schengen-alueeseen, sekä tukea uusia rahtisopimuksia Ukrainan ja Moldovan kanssa.

Komissio julkaisi hahmotelman EU:n taloussääntöjen uudistamiseksi, ehdotti kokonaisvaltaisempaa, 18 miljardin euron arvoista Ukrainan taloustukipakettia, julkaisi aloitteet kyberpuolustuspolitiikan ja sotilaallisen liikkuvuuden parantamiseksi, ehdotti uusiutuvan energiantuotannon käyttöönoton nopeuttamista hätätoimenpiteenä, julkaisi ehdotuksia ruokaturvan lisäämiseksi lannoitteiden saatavuuden kautta, julkaisi asetusehdotuksen uusikis ajoneuvojen Euro 7 -päästönormeiksi, julkaisi talousennusteen, ja kertoi uusista yhteistyöhankkeista Afrikan maiden kanssa uusiutuviin energialähteisiin liittyen. Lisäksi Yhdysvaltojen hallinto julkaisi komission vastauksen Yhdysvaltojen vero-, ilmasto- ja terveydenhuoltopakettia (Inflation Reduction Act) koskien.

EU:n neuvostoissa neuvosto vahvisti kantansa Basel III -uudistusten täytäntöönpanoon.

Muissa uutisissa parlamentti ja neuvostoa päätyivät alustaviin sopuihin LULUCF:stä ja jäsenmaiden päästövähennystavoitteista päästökauppaan kuulumattomilla aloilla (taakanjakoasetus), Euroopan tilintarkastustuomioistuin julkaisi vuoden 2023 työohjelmansa, parlamentin ja neuvoston neuvottelut EU:n vuoden 2023 budjetista jatkuivat tuloksettomina, EU–Iso-Britannia parlamentaarinen yleiskokous keskusteli Pohjois-Irlannin protokollasta, ja EU:n tuomioistuin totesi virheelliseksi komission lähestymistavan Fiatin edullisten verojärjestelyjen tapauksessa Luxemburgissa.

 

1. Parlamentissa

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan parlamentin sivuille, ellei toisin mainita.

 

Tällä viikolla Euroopan parlamentissa on valiokuntien ja poliittisten ryhmien kokouksia. Keskeisiä aiheita:

COP27 -ilmastokokous. Delegaatio Euroopan parlamentista osallistuu COP27-ilmastokokoukseen Egyptissä (maanantaista perjantaihin). Delegaation puheenjohtaja Bas Eickhout (Vihreät/EFA, NL) ja komission johtava varapuheenjohtaja Frans Timmermans pitävät lehdistötilaisuuden torstaina klo 13.00 CEST.  

Uusiutuva energia (REPowerEU-suunnitelma). Parlamentin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta (ITRE) äänestää lainsäädännön luonnoksesta, joka koskee uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyn nopeuttamisesta (maanantaina).

Aborttilain kiristäminen Puolassa. Naisten oikeuksien (FEMM) ja kasalaisvapauksien (LIBE) valiokunnat järjestävät julkisen kuulemisen aborttilainsäädännön kiristämisestä Puolassa (torstaina).

Jalkapallon MM-kisat 2022/ihmisoikeudet. Ihmisoikeuksien alivaliokunnan (DROI) mepit keskustelevat ihmisoikeuskysymyksistä maailman urheilutapahtumien yhteydessä, erityisesti työntekijöiden oikeuksista tulevien Qatarin jalkapallon MM-kisojen yhteydessä (maanantaina).

MFF:n uudelleenarviointi. Budjettivaliokunta (BUDG) päättää suosituksista monivuotisen rahoituskehyksen (MFF) uudistuksesta. Komission ehdotusta aiheesta odotetaan ensi vuodelle (torstaina).

Parlamentin puhemies Roberta Metsola tapaa viikolla muun muassa Italian ulkoministeri Antonia Tajanin ja Saksan liittopäivien puhemies Bärbel Basin.

Tarkempi ohjelma: Euroopan parlamentin viikkokatsaus

Päivittyvä lista Euroopan parlamentin valiokunnissa käsittelyssä olevista töistä (pdf)

 

VIIME VIIKOLLA EUROOPAN PARLAMENTISSA

Ulkoasiain- ja kauppavaliokunta keskustelivat EU:n strategisen autonomian suhteesta kansainväliseen kauppaan ja kansainvälisiin suhteisiin

Euroopan parlamentin ulkoasiainvaliokunta (AFET) ja kansainvälisen kaupan valiokunta (INTA) keskustelivat tiistaina 8. marraskuuta kolmen asiantuntijan kanssa EU:n strategisen autonomian suhteesta kansainväliseen kauppaan ja kansainvälisiin suhteisiin. Keskustelu jakautui kahteen osaan, joista ensimmäinen keskittyi EU:n strategiseen autonomiaan yleisesti sekä sen vaikutuksiin kansainvälisiin suhteisiin, ja toinen strategisen autonomian ja kansainvälisen kaupan suhteeseen. Ensimmäisen osan tiimoilta valiokuntien kanssa keskustelemassa olivat European Council on Foreign Relations -ajatushautomon (ECFR) European Power -ohjelman johtaja Susi Dennison sekä Sciences Po -yliopiston tutkija Hugo Meijer. Keskustelun toisessa osassa keskustelemassa oli European University Institute -tutkimusinstituution professori Bernard Hoekman.

AFET-valiokunnan puheenjohtaja David McAllister (EPP, DE) avasi keskustelun toteamalla Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan muuttaneen EU:n suhtautumista strategiseen autonomiaan – jota on kutsuttu myös strategiseksi suvereniteetiksi tai avoimeksi strategiseksi autonomiaksi – merkittävällä tavalla. Strateginen suvereniteetti ei kuitenkaan tarkoita toimimista yksin, McAllister jatkoi.

Susi Dennison esitteli mepeille ECFR:n European Sovereignty Index -tutkimuksen (ECFR), joka mittaa EU:n suvereniteettia ilmaston, puolustuksen, talouden, terveyden, maahanmuuton ja teknologian saralla. Dennison totesi, ettei suvereniteetilla viitata tutkimuksessa täydelliseen omavaraisuuteen eli autarkiaan, vaan itsenäiseen, riippumattomaan päätöksentekokykyyn muttei välttämättä täydelliseen omavaraisuuteen. Dennison kertoi tutkimuksen havainneen eurooppalaisen suvereniteetin olevan hyvässä tilassa terveyden ja talouden osalta, mutta vain tyydyttävässä puolustuksen, ilmaston ja maahanmuuton osalta, sekä heikossa teknologian osalta. Dennison painotti, ettei tyydyttäväkään suvereniteetti ole vallitsevassa, haastavassa geopoliittisessa tilanteessa riittävää.

Hugo Meijer totesi EU:n strategiselle autonomialle olevan tällä hetkellä kaksi keskeistä estettä: "strateginen kakofonia" sekä vakavat puutteet puolustuskyvyn kriittisillä osa-alueilla. Strategisella kakofonialla Meijer kertoi viittaavansa siihen, miten eri EU-jäsenmailla on muun muassa maantieteellisestä sijainnista ja historiasta johtuen erilaisia käsityksiä ulkoisista uhista: Meijer totesi Välimeren alueen tilanteen mahdollisen kriisiytymisen painottuvan etenkin eteläisten jäsenmaiden uhkakuvissa, Venäjän valtion muodostaman alueellisen uhan puolestaan painottuen itäisten jäsenmaiden uhkakuvissa. Meijerin mukaan tämä strateginen kakofonia johtaa jäsenmaiden välillä eroaviin intresseihin siinä, miten etenkin puolustussektorin resursseja tulisi jakaa, mikä puolestaan heikentää kykyä vahvistaa strategista autonomiaa EU:ssa kokonaisuutena etenkin puolustussektorilla. Keskustelussa mepit nostivat esiin muun muassa EU:n riippuvaisuuden Venäjästä ja Kiinasta, sekä sen merkityksen strategiselle autonomialle.

Bernard Hoekman painotti EU:n kansainvälisen kaupan ja yhteistyön tärkeyttä myös muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa todeten, ettei strategisen autonomian tule tarkoittaa EU:n kansainvälisen kaupankäynnin lopettamista. Erityisen tärkeänä Hoekman piti EU:n kaupan edistämistä kehittyvien maiden kanssa. Hoekman totesi EU:n ja muiden maiden välistä dialogia tarvittavan myös kansainvälisen kaupan ja kauppasopimusten ulkopuolella. Meppien puheenvuoroissa yhdyttiin Hoekmanin huomioihin kaupan tärkeydestä, mutta painotettiin myös turvallisuusnäkökulman huomioimisen tärkeyttä kansainvälisessä kaupassa, erityisesti suhteessa Kiinaan ja EU:n riippuvaisuuteen siitä.

Keskustelu taloussääntöjen uudistamisesta Euroopan finanssipoliittisen komitean puneenjohtajan Niels Thygesenin kanssa

Parlamentin talousvaliokunta (ECON) keskusteli tiistaina 8. marraskuuta komission keskiviikkoisen taloussääntöjä koskevan esityksen alla Euroopan finanssipoliittisen komitean (EFB) puheenjohtajan Niels Thygesenin kanssa vuoden 2022 kertomuksestaan (pdf). Keskustelu painottui EFB:n ehdotuksiin EU:n talouspoliittisen viitekehyksen uudistamisesta (komission ehdottamista uusista säännöistä katso erillinen viikkokirjeen artikkeli). Yleisesti ottaen Thygesen totesi, että velkakestävyys on palautettava huomion keskipisteeksi. Tarvitaan uudet säännöt, jotka olisivat voimassa jo vuonna 2024 – aikaa uudistuksille ei siis ole paljoa, Thygesen totesi valitellen, että komission esitys asiasta viivästyi. Kasvu- ja vakaussopimuksen uudistuksen keskeinen viitepiste tulisi olla olennaisten politiikkavirheiden ennaltaehkäiseminen, tunnistaminen ja korjaaminen. Suurivelkaisten maiden (velkasuhde selvästi yli 60 %) tulisi sopia komission kanssa velan vähentämisen polusta 3–5 vuoden aikajänteellä. Muiden maiden osalta huomion tulisi olla kansallisen tason valvonnasta, mutta siten että valvonta läpinäkyvää, säännöt linjassa EU-tason kanssa ja toiminnassa tulisi olla mukana riippumaton talouden valvontaan keskittyvä taho. Uudistuksen tulisi olla kokonaisvaltainen, eikä keskittyä ainoastaan kasvu- ja vakaussopimuksen päivitykseen ja teknisempiin yksityiskohtiin. Thygesenin mukaan yksi keskeinen tarvittava elementti on EU-tason varanto (centralized fiscal capacity), jonka avulla voitaisiin varautua tuleviin shokkeihin, joiden hallintaan yksittäisten jäsenmaiden resurssit eivät riittäisi. EU-tason reservillä vastattaisiin Thygesenin mukaan kahteen kysymykseen: vastasyklisyys ja EU-tason investointien tukeminen, kohdistettuna aidosti rajat ylittäviin projekteihin. Meppejä kiinnostivat velkakestävyyden ja EU-tason varojen lisäksi erityisesti tulevien investointitarpeiden huomiointi ja EU:n budjetin kasvattaminen. Kysymykseen velkakestävyydestä Thygesen totesi, että velkatasoja on nyt vähennettävä päättäväisesti, mutta kohtuullisella tahdilla. Thygesen asettui kannattamaan jäsenmaakohtaisia keskusteluja aiheesta. Tulevien investointitarpeiden huomioinnista Thygesen totesi aiemmissa EFB:n arvioinneissa todetun, että mallia on vaikea viedä käytäntöön ja monimutkaisuuden vuoksi jäsenmaat eivät oikeastaan käyttäneet mallia. Sen sijaan olisi parempi tehdä selkeämpiä sääntöjä varojen käytölle EU-tasolla. EU:n budjetin kasvattamisesta Thygesen totesi, että elpymisvarat (Recovery and Reslience Facility, RRF) päättyvät aikanaan, ja nyt olisi syytä pohtia mitä tapahtuu tämän jälkeen. Jos komissio todella uskoo, että elpymisvarojen myötä on löydetty onnistunut esimerkkimalli, silloin sen pohjalta tulisi päättäväisesti suunnitella uusia malleja.

Ulkoasianvaliokunnan keskustelu Ukrainan jälleenrakentamisesta

Ulkoasianvaliokunta (AFET) keskusteli maanantaina 7. marraskuuta komission ja EU:n ulkosuhdehallinnon edustajien kanssa Ukrainan jälleenrakennuksesta. Komission naapurustopolitiikan pääosaston (DG NEAR) varapääjohtaja Katarina Mathernova korosti tarvetta tukea Ukrainaa sotilaallisesti mutta myös taloudellisesti, jotta Ukraina voi tukea maksutasettaan ja korjata kriittistä infrastruktuuriaan. Ulkosuhdehallinnon Itäisen kumppanuusohjelman johtaja Michael Siebert puolestaan näki jälleenrakennuksen jo olevan käynnissä. Ukraina suojelee itseään "hämmästyttävällä tavalla" ja korjaustoimet ja jälleenrakentaminen on läsnä kaikkialla. Siebertin totesi, että nyt tuleekin jo pohtia jälleenrakennusta koskevia hallintorakenteita pidemmällä aikahorisontilla. Siebert myös painotti, että Ukrainan tulee toteuttaa uudistuksia, jotta tulevien vuosien aikana odotettavat "huomattavat summat" voidaan Ukrainalle suorittaa. Keskustelussa useampi meppi peräänkuulutti Ukrainan tukivarojen käytön valvontaa, ilmaisten huolensa muun muassa maassa esiintyvästä korruptiosta.

Mietintöluonnos vakoiluohjelmistojen käytön rajoituksista

Pegasus-ohjelman ja vastaavien vakoiluohjelmien käyttöä selvittävän tutkintavaliokunnan (PEGA) mietinnön esittelijä Sophie In 't Veld (Renew, NL) esitteli tiistaina 8. marraskuuta mietintöluonnoksensa (EUobserver) (pdf). In 't Veld haluaa EU:n sisällä väliaikaisen kiellon vakoiluohjelmistojen käytölle joka voitaisiin maakohtaisesti purkaa sitten kun tietyt valvontaa koskevat ehdot täyttyvät, joukon yhteisiä standardeja vakoiluohjelmien kautta tapahtuvan salakuuntelun säätelemiseksi, yhteisen määritelmän kansalliselle turvallisuudelle ja uusia sääntöjä kaksikäyttöisten tavaroiden ja teknologioiden viennille, esimerkiksi siten, että ohjelmistojen ensisijaisesta käyttötarkoituksesta ei tulisi poiketa. Täyskieltoa vakoiluohjelmien käytölle In 't Veld ei esitä (Politico), sillä joissain erityistilanteissa niiden lainmukaisesta käytöstä voi olla hyötyä. Mietinnön työstäminen jatkuu valiokunnassa. Seuraavaksi väliaikaisen valiokunnan mepit antavat siihen muutosehdotuksia.

Täysistunnon päätöksiä: ulkomaiset tuet, REPowerEU, kyberturvallisuus, Kroatian Schengen-jäsenyys, raportointisäännöt ylikansallisille yrityksille sekä rahtiliikenteen helpotukset Ukrainalle ja Moldovalle

Loppuviikosta pidettiin Euroopan parlamentin kaksipäiväinen lyhytmuotoinen täysistunto Brysselissä. Parlamentti vahvisti virallisesti neuvoston ja parlamentin aiemmin saavuttamat alustavat sovut ulkomaisten tukien tarkemmasta valvonnasta sisämarkkinoiden toimivuuden takaamiseksi, kyberturvallisuuden parantamisesta, sekä ylikansallisten yritysten kestävyysasioita koskevien raportointivelvoitteiden lisäämisestä. Kunkin osalta neuvoston on vielä annettava virallinen hyväksyntänsä, ennen lakitekstien voimaantuloa. Parlamentti myös päätti kannattaa vuonna 2021 päätettyjen elpymisvarojen käyttämisen mahdollisuudesta REPowerEU-energiasuunnitelmaa varten (toimielinten väliset neuvottelut edessä). Parlamentti myös päätti omalta osaltaan kannattaa Kroatian täyttä liittymistä Schengen-alueelle. Asian vahvistamiseksi vaaditaan vielä neuvoston yksimielinen päätös. Lisäksi parlamentti päätti tukea uusia rahtisopimuksia Ukrainan ja Moldovan kanssa. Sopimuksilla pyritään helpottamaan muun muassa viljan, muiden ruoka-aineiden ja polttoaineiden kuljettamista rajojen yli. Tämänkin osalta vaaditaan vielä neuvoston vahvistus.

 

2. Komissiossa

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan komission sivuille, ellei toisin mainita.

 

Kollegion kokous keskiviikkona 16. marraskuuta. Todennäköisinä aiheina:

Ehdotus kaasun hintakatosta.

Tiedonanto Schengen-alueen laajentumisesta (Schinas).

Komission tulevien kokousten alustavat aiheet.

Nostoja komissaarien alkavan viikon tapaamisista:

COP27-ilmastokokoukseen Sharm el-Sheikhissä, Egyptissä, osallistuvat komission johtava varapuheenjohtaja Frans Timmermans (maanantaista perjantaihin, johtaa EU:n neuvotteluryhmää), energiasta vastaava komissaari Kadri Simson (maanataista keskiviikkoon), ympäristö-, valtameri- ja kalastusasioista vastaava komissaari Virginijus Sinkevičius (maanantaista keskiviikkoon), sekä maataloudesta vastaava komissaari Janusz Wojciechowski (viime viikon lauantaina).

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen osallistuu Denpasarissa, Indonesiassa G20-maiden valtion- ja hallitusten johtajien kokoukseen maanantaista keskiviikkoon.

Arvoista ja avoimuudesta vastaava komissaari Vĕra Jourová Prahassa, Tšekissä jäsenmaiden EU-valiokuntien väliseen COSAC-konferenssiin maanantaina.

EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Josep Borrell vierailee Kazakstanissa (keskiviikosta torstaihin) ja Uzbekistanissa (perjantaista lauantaihin), tavaten muun muassa Kazakstanin presidentti Kassym-Jomart Tokajevin ja Uzbekistanin presidentti Shavkat Mirziyoyevin.

Tutkimuksesta, kulttuurista ja koulutuksesta vastaava komissaari Mariya Gabriel vierailee Helsingissä torstaina.

Kaikki komissaarien tapaamiset.

 

VIIME VIIKOLLA KOMISSIOSSA

Komission hahmotelma EU:n taloussääntöjen uudistamiseksi

Euroopan komissio julkaisi keskiviikkona 9. marraskuuta kauan odotetun ja viivästyneen hahmotelman EU:n taloussääntöjen uudistamisesta. Tiedonannossa komissio esittelee näkemyksensä tai painotuksensa EU:n talouden hallinnan uudistamiseen liittyen. Tiedonannossaan komissio katsoo, että osana talouden hallinnan uudistusta tarvitaan lakimuutoksia. Komissio ei tiedonannossaan kuitenkaan ehdota EU:n niin sanottujen 3 %:n tai 60 %:n taloussääntöjen muuttamista, joiden mukaan EU-jäsenmaan julkisen talouden alijäämä saa olla korkeintaan 3 % ja julkisen velan määrä korkeintaan 60 % maan bruttokansantuotteesta. Komission mukaan se pyrkii painotuksillaan luomaan läpinäkyvämmän ja yksinkertaisemman makrotaloudellisen valvonnan järjestelmän velkakestävyyden ja kestävän kasvun tukemiseksi. Komission taloudesta vastaava johtava varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis totesi tiedonannon julkaisun yhteydessä uusien haasteiden kuten vihreän ja digitaalisen siirtymän edellyttävän suuria uudistuksia, joiden tarpeeseen vastaamiseksi komissio tiedonantonsa esittelee.

Keskeinen osa komission painotuksia tiedonannossa on jäsenmaiden kansalliset keskipitkän aikavälin rakenteelliset taloudelliset suunnitelmat. Muita painotusten keskeisiä osia ovat neuvoston hyväksymien rakenteellisten taloudellisten suunnitelmien suurempi kansallinen omistajuus ja parempi toimeenpano, tehokkaampi makrotaloudellisten epätasapainoisuuksien havaitseminen ja korjaus, sekä kohdennetumpi avustusohjelman jälkeinen valvonta jäsenmaille, joita on tuettu taloudellisten avustusohjelmien kautta.

Jäsenmaiden kansallisten suunnitelmien osalta komissio esittelee tiedonannossaan järjestelmän, jossa EU:n julkisen velan ja budjettialijäämän sääntöjen mukaisen velkasuhteen tai alijäämän ylittäville jäsenmaille luotaisiin komission, kyseessä olevan jäsenmaan sekä neuvoston toimesta oma, kunkin jäsenmaan omakohtaiset haasteet huomioon ottava keskipitkän aikavälin suunnitelma velkasuhteen tai alijäämään saattamiseksi EU:n taloussääntöjen mukaisiin raameihin. Nämä suunnitelmat tarjoaisivat jäsenmaille omistajuutta ja joustavuutta niiden toteutuksen suhteen.

Mediatietojen mukaan ajatus jäsenmaiden omista kansallisista suunnitelmista on herättänyt kritiikkiä (Financial Times) joissain jäsenmaissa, kuten Saksassa. Saksan valtionvarainministeri Christian Lindner kritisoi muun muassa ajatusta jäsenmaakohtaisista velkavähennystahdeista (Politico). Espanjan talousministeri Nadia Calviño näki komission ehdotuksen hyväksi pohjaksi taloussääntöjen uudistamiselle. Aiemmin lokakuussa komissiolle lähettämässään kirjeessä Alankomaiden valtiovarainministeri Sigrid Kaag haluaisi taloussääntöjen valvontamekanismista "uskottavamman" (Agence Europe).

Komission tiedonanto taloussääntöjen uudistamisesta on vielä ennemminkin yleisen tason hahmotelma kuin tarkka uusi säännöstö (Financial Times). Komissio ilmoittaa palaavansa asiaan seuraavan kerran vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä, mahdollisesti tarkennetuin esityksin, joille se voisi hakea tukea maaliskuun Eurooppa-neuvostossa (Politico). Lisäksi komissiolta odotetaan vuosittaisia jäsenmaakohtaisia talouspoliittisia suosituksia keväällä 2023.

Komissio ehdottaa kokonaisvaltaisempaa Ukrainan taloustukipakettia, suuruudeltaan 18 miljardia euroa

Komissio ehdotti keskiviikkona 9. marraskuuta 18 miljardin euron tukipakettia Ukrainalle. Ehdotuksessa tuki Ukrainalle myönnetään edullisin ehdoin myönnettävinä lainoina, jotka maksettaisiin säännöllisissä erissä vuonna 2023. Komissio kutsuu lainaa nimellä "makrotaloudellinen tuki +", viitaten EU:n aiemmin Ukrainalle myöntämään makrotaloudelliseen tukeen. Komission ehdotus pohjautuu 20.–21. lokakuuta pidetyn Eurooppa-neuvoston päätelmiin (Eurooppa-neuvosto), joissa Eurooppa-neuvosto kehotti komissiota ja neuvostoa kehittämään rakenteellisen ratkaisun Ukrainan taloudelliseen avunantoon. Ehdotuksen mukaan komissio valtuutettaisiin lainaamaan Ukrainalle annettavien lainojen varat markkinoilta (Politico). Komission ehdotus koostuu kolmesta asetuksesta. Instrumentin perustava asetus ja komission lainaamista koskevien sääntöjen päivitystä koskeva asetus (pdf) kuuluvat normaalin yhteispäätösmenettelyn piiriin, jossa Euroopan parlamentti ja määräenemmistöllä päättävä EU:n neuvosto päättävät esityksistä tasavertaisesti. Kolmas osa, monivuotisen rahoituskehyksen sääntöjä muokkaavasta asetuksesta (pdf) päättämisessä vaaditaan yksimielisyys EU:n neuvostossa ja Euroopan parlamentin hyväksyntä (consent) (EU:n neuvosto), ilman mahdollisuutta esittää muutoksia.

Komission mukaan sen ehdottama tukipaketti (keskimääräiseltä kuukausikohtaiselta kooltaan 1,5 miljardia euroa) kattaa osan Ukrainan rahoitustarpeesta vuodelle 2023, jonka määräksi ukrainalaiset viranomaiset ja kansainvälinen valuuttarahasto IMF ovat arvioineet (IMF) 3–4 miljardia euroa kuukaudessa. Komission mukaan paketti auttaa Ukrainaa jatkamaan välttämättömien julkisten palveluiden kuten koulujen ja sairaaloiden toimintaa, sekä tarjoaa Ukrainalle makrotaloudellista vakautta ja mahdollisuuden korjata Venäjän tuhoamaa kriittistä infrastruktuuria.

Komissio kertoo, että sen ehdottamaan tukipakettiin kuuluu poliittisia uudistuksia koskevia ehtoja, tavoitteenaan muun muassa oikeusvaltiokehityksen ja korruption vastaisen toiminnan edistäminen Ukrainassa maan jälleenrakennuksen ja EU-jäsenyyspolun edistämiseksi; komission mukaan ehtojen osalta otetaan kuitenkin huomioon kehitys Ukrainan tilanteessa.

­Puheenjohtajamaa Tšekki on ilmoittanut (Agence Europe) haluavansa sovun paketista jäsenmaiden kesken ennen puheenjohtajakautensa päätöstä joulukuussa (viitepisteenä valtionvarainministerien neuvoston kokous 6. joulukuuta). Unkarin valtionvarainministeri vaikutti tiistaina kytkevän tukensa Ukrainalle myönnettäville lainoille maansa elpymisvarojen hyväksynnälle (EUobserver).

Puolustusalan aloitteita: kyberpuolustuspolitiikka ja sotilaallisen liikkuvuuden parantaminen

Komissio julkaisi torstaina 10. marraskuuta kaksi puolustusalan aloitetta. Komission ja EU:n ulkosuhdehallinnon ehdottamalla kyberpuolustuspolitiikalla (tiedonanto) EU voisi komission mukaan tehostaa kyberpuolustukseen liittyvää yhteistyötä ja investointeja, jotta kyberhyökkäyksiltä voitaisiin suojautua, ne voitaisiin havaita ja estää ja niitä vastaan voitaisiin puolustautua aiempaa paremmin. Kyberpuolustuspolitiikka pohjautuu neljään pilariin: 1) yhteiset toimet EU:n kyberpuolustuksen vahvistamiseksi, 2) EU:n puolustusekosysteemin turvaaminen, 3) investoinnit kyberpuolustusvalmiuksiin sekä 4) kumppanuuksien tiivistäminen. Erityisesti EU:n kyberpuolustuspolitiikalla pyritään parantamaan EU:n kyberpuolustuskykyä ja vahvistamaan koordinointia ja yhteistyötä sotilas- ja siviilialan kyberyhteisöjen (siviilien, lainvalvontaviranomaisten, diplomaattisten toimijoiden ja puolustusalan yhteisöjen) välillä. Politiikalla on tarkoitus myös tehostaa kyberkriisien hallintaa EU:ssa, vähennetään strategista riippuvuutta kriittisistä kyberteknologioista ja lujitetaan Euroopan puolustuksen teollista ja teknologista perustaa. Lisäksi tarkoituksena on edistää koulutusta, houkutella kyberosaajia EU:hun ja pitää heidät täällä sekä tehostaa yhteistyötä kyberpuolustuskumppaneiden kanssa

Samassa yhteydessä julkaistu sotilaallisen liikkuvuuden päivitetty toimintasuunnitelma pyrkii edelleen kehittämään aseellisten voimien tehokkaampaa liikkumista EU:n sisällä ja EU:sta ulos. Vuoteen 2026 ulottuva suunnitelma keskittyy erityisesti infrastruktuurin puutteisiin, liikkuvuuteen liittyvien hallinnollisten menettelyiden digitalisointiin, kuljetusinfrastruktuurin suojelemiseen kyberhyökkäyksiltä, strategisiin ilmakuljetuskyvykkyyksiin, liikennejärjestelemien energiatehokkuuteen sekä kumppanuuksien tehostamiseen, erityisesti NATOn kanssa). Suunnitelmalla on kytköksiä infrastruktuurin yleistä kehittämistä koskevaan Connecting Europe Facililty -ohjelmaan ja Euroopan puolustusrahastoon (EDF).

Energiahätätoimenpiteet: asetusehdotus uusiutuvan energiantuotannon käyttöönoton nopeuttamiseksi

Komissio ehdotti keskiviikkona 9. marraskuuta uusia toimenpiteitä energiakriisiin vastaamiseksi. Ehdotettu väliaikaisesti vuoden ajan voimassa oleva asetus täydentää aiempia hätätoimenpiteitä, joilla on pyritty puuttumaan energiamarkkinoiden poikkeukselliseen tilanteeseen ja nopeuttamaan siirtymistä puhtaaseen energiaan. Kuten aiemmissa syksyn energiaa koskevissa hätätoimenpiteissä, asetus ehdotetaan säädettävään SEU artikla 122:n mukaisella poikkeusmenettelyllä, jossa EU:n neuvosto voi hyväksyä asetuksen yksin ilman Euroopan parlamentin kantaa. Komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan asetuksen vuoden voimassa olon aikana saataisiin asiaa koskeva nyt valmistelussa oleva uusiutuvaa energiaa koskeva direktiivi (REDIII) saataisiin hyväksyttyä toimielinten välillä ja vietyä täytäntöön jäsenmaissa. Asetuksen kohteena ovat tietyt teknologiat ja hanketyypit, joilla on komission mukaan parhaat mahdollisuudet nopeaan käyttöönottoon ja vähiten ympäristövaikutuksia. Lisäksi tarkoitus on parantaa EU:n energiavarmuutta Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja käyttäessä energiatoimituksia aseena. Keskeisiä osia asetuksessa ovat lupamenettelyiden yksinkertaistaminen, aurinkoenergian käyttöönoton tukeminen, uudistuvan energian tuotantolaitosten päivittäminen sekä lämpöpumppujen käyttöönoton nopeuttaminen.

Muissa komission uutisissa: huolia Yhdysvaltojen vero-, ilmasto- ja terveydenhuoltopaketista (Inflation Reduction Act), ruokaturva ja lannoitteet, Euro 7 -päästönormit ajoneuvoille, syksyn talousennuste, uusiutuvan energian yhteistyöhankkeita Afrikassa

Huolia Yhdysvaltojen vero-, ilmasto- ja terveydenhuoltopaketista (Inflation Reduction Act). Maanantaina 7. marraskuuta julkaistiin Yhdysvaltain hallinnon sivuilla komission antama vastaus Yhdysvaltojen vero-, ilmasto- ja terveydenhuoltopaketista. (Inflation Reduction Act, IRA (Valkoinen talo)). Asiakirjassa komissio esittelee yhdeksän IRA:n verohyvitystyyppiä, jotka se uskoo olevan ongelmallisia, koskien tietyistä uusiutuvista energialähteistä tuotettua sähköä, energiaverotusta, lentopolttoaineiden verotusta, puhtaan vedyn tuotantoa, vähäpäästöisiä ajoneuvoja, tiettyjä tuotantotoimintoja, puhtaan sähkön tuotantoa sekä investointeja puhtaaseen sähköön. Osan verohyvityksistä komissio katsoo rikkovan tullitariffeja ja kauppaa koskevaa yleissopimusta (GATT) tai Maailman kauppajärjestön (WTO) tukia ja tasoitustulleja koskevaa sopimusta. Komission mukaan "Euroopan unionille vihreää siirtymää ei voida saavuttaa muiden kustannuksella". Nykymuodossaan toteutuessaan vero-, ilmasto- ja terveydenhuoltopaketti voi komissio mukaan johtaa verotukia koskevaa kilpailuun eri maiden välillä. Mediatietojen mukaan komission virkamieslähteistä on todettu, että EU:n piirissä olisi halua saada Yhdysvaltain tuoretta veropakettia koskeva sopu teknologia- ja kauppaneuvoston (Trade and Technology Council, TTC) seuraavan kokouksen yhteydessä 5. joulukuuta (Agence Europe).

Ohjeita ja ehdotuksia toimenpiteistä ruokaturvan lisäämiseksi lannoitteiden saatavuuden ja kohtuuhintaisuuden kautta. Komissio julkaisi keskiviikkona 9. marraskuuta tiedonannon lannoitteiden saatavuuden ja kohtuuhintaisuuden kohentamiseksi ruokaturvan parantamiseksi. Tiedonannossa (pdf) esitetään toimenpiteitä ja ohjeita siitä, kuinka vastata EU:n maataloustuottajien ja teollisuuden sekä kehitysmaiden tämänhetkisiin haasteisiin. Lisäksi tiedonannossa käsitellään tarvetta vahvistaa elintarvikejärjestelmien yleistä häiriönsietokykyä ja kestävyyttä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Viljelijöiden lannoitteiden käytön tehostamiseksi ja tuotantoon liittyvien riippuvuuksien vähentämiseksi toimet koskevat muun muassa lannoitteiden tuottajien maakaasun saannin priorisointia puutetilanteissa, kohdennettua rahoitustukea, markkinoiden läpinäkyvyyden parantamista, kestävien maatalouskäytäntöjen ja koulutuksen lisäämistä, orgaanisten lannoitteiden lisäämistä, vihreämpiin lannoitteisiin siirtymistä sekä kaupan monipuolistamista. Lisäksi tiedonannossa ehdotetaan toimia maailmanlaajuisen ruokaturvan parantamiseksi muun muassa lannoitteiden maailmanmarkkinoiden avoimuutta lisäämällä ja lannoitekauppaa koskevien vientirajoitusten välttämisellä Maailman kauppajärjestö WTO:ssa.

Asetusehdotus uusiksi Euro 7 -päästönormeiksi ajoneuvojen epäpuhtauspäästöjen vähentämiseksi ja ilmanlaadun parantamiseksi. Komissio julkaisi torstaina 10.  marraskuuta asetusehdotuksen EU:ssa myytävien uusien moottoriajoneuvojen aiheuttaman ilman saastumisen vähentämiseksi. Komission mukaan asetuksella on tarkoitus varmistaa, että henkilö-, paketti-, kuorma- ja linja-autot ovat paljon puhtaampia ja pysyvät puhtaampina paljon pitempään kuin nykyiset säännöt edellyttävät. Ehdotuksella korvataan aiemmin erilliset päästösäännöt, joita sovellettiin henkilö- ja pakettiautoihin ja toisaalta kuorma- ja linja-autoihin. Samalla sääntöjä on tarkoitus yksinkertaistaa. Euro 7 -päästönormien keskeisinä tavoitteina on vähentää kaikkien uusien ajoneuvojen epäpuhtauspäästöjä, päivittää epäpuhtauspäästörajat tiukemmiksi, rajoittaa jarruista ja renkaista tulevia päästöjä, varmistetaan, että uudet autot pysyvät puhtaina pitempään, tukea sähköajoneuvojen käyttöönottoa sääntelemällä henkilö- ja pakettiautoihin asennettujen akkujen kestoa, sekä tukea digiteknologioiden hyödyntämistä. Ehdotus keräsi tuoreeltaan kritiikkiä (ENDS Europe) useammalta ympäristöjärjestöiltä, jotka näkivät ehdotuksen tuovan vain vähän lisää aiempiin päästörajoihin ja autovalmistajilta, jotka näkivät ehdotuksen hidastavan siirtymää kohti puhtaampia liikennemuotoja. Asetusehdotus siirtyy nyt EU:n neuvoston ja Euroopan parlamentin käsittelyyn.

Syksyn talousennuste: suurta epävarmuutta, inflaatiopaineita, alhaisempaa talouskasvua, julkisen talouden alijäämien nousua samalla kun työmarkkinat pysyvät vahvoina. Komission syksyn 2022 talousennusteen mukaan EU:n talouteen kohdistuu nyt aiempaa enemmän haasteita. Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan aiheuttamat häiriöt heikentävät globaalia kysyntää ja vahvistavat inflaatiopaineita maailmanlaajuisesti. Kehittyneistä talouksista EU kärsii tästä eniten, koska se on maantieteellisesti lähimpänä sotaa ja tukeutunut voimakkaasti kaasun tuontiin Venäjältä. Energiakriisi heikentää kotitalouksien ostovoimaa ja haittaa tuotantoa. Talouden ilmapiiri on merkittävästi heikentynyt. Talousnäkymiin liittyy edelleen poikkeuksellisen suurta epävarmuutta, kun Venäjän Ukrainaan kohdistama hyökkäyssota jatkuu eikä uusien talouden häiriöiden riskiä voida millään lailla sulkea pois. Talousennusteen mukaan vaikka kasvu on vuonna 2022 aiemmin ennustettua voimakkaampaa, kasvun arvioidaan olevan huomattavasti heikompaa ja inflaation nopeampaa vuonna 2023 kuin komission kesän väliennusteessa ennustettiin. Inflaatio, jonka odotetaan pysyvän ensi vuonna 7 %:n tasolla EU:ssa ja 6,1 %:n tasolla euroalueella, pienentää edelleen kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja. Kysynnän laskun vuoksi BKT:n kasvun odotetaan jäävän ensi vuonna kasvun 0,3 %:iin koko EU:ssa ja euroalueella. Kasvun odotetaan palaavan Eurooppaan keväällä, kun inflaatio vähitellen höllentää otettaan taloudesta. Hitaan kasvun, korkean inflaation ja energiaan liittyvien tukitoimenpiteiden odotetaan lisäävän julkisen talouden alijäämiä. Haastavasta toimintaympäristöstä huolimatta työmarkkinat ovat pysyneet vahvoina: työllisyys ja työvoimaosuus ovat korkeimmillaan ja työttömyys alhaisimmillaan vuosikymmeniin. Työmarkkinoiden odotetaan reagoivan talouden toimeliaisuuden vähenemiseen viipeellä, mutta niiden odotetaan pysyvän häiriönsietokykyisinä. Työllisyyden ennustetaan kasvavan EU:ssa 1,8 % vuonna 2022, pysyvän ennallaan vuonna 2023 ja kasvavan maltillisesti – 0,4 % – vuonna 2024.

Yhteistyöhankkeita Afrikan maiden kanssa uusiutuviin energialähteisiin liittyen. Komissio ilmoitti viikolla useammasta Afrikan maita koskevasta energiayhteistyöhankkeesta. Namibian kanssa solmittiin kestäviä raaka-aineita ja uusiutuvaa vetyä koskeva strateginen kumppanuussopimus. Egyptin kanssa sovittiin uusiutuvaan energiaan pohjautuvaa vetyä koskevasta kumppanuudesta. Lisäksi ilmoitettiin EU:n auttavan Ison-Britannian, Ranskan, Saksan ja Yhdysvaltojen kanssa Etelä-Afrikkaa hankkimaan rahoitusta maan juuri julkaistuun energiasiirtymää koskevaan investointisuunnitelmaan. Puheessaan COP27-ilmastokokoukselle komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen painotti globaalin etelän ja sen resurssien tärkeyttä EU:n uusiutuvia energialähteitä koskevien suunnitelmien, erityisesti viitaten REPowerEU-aloitteeseen, toteutumisessa.

 

3. Neuvostot

Osion kaikki linkit johtavat EU:n neuvostojen sivuille, ellei toisin mainita.

 

Alkavalla viikolla neuvostoissa:

Maanantai 14. marraskuuta

Ulkoasiainneuvosto.

Tiistai 15. marraskuuta

Ulkoasiainneuvosto (puolustus).

EU-Kirgisia-yhteistyöneuvosto.

Lisäksi G20-huippukokous Indonesiassa (15.–16. syyskuuta).

Keskiviikko 16. marraskuuta

Lisäksi G20-huippukokous Indonesiassa (15.–16. syyskuuta).

Perjantai 18. marraskuuta

Yleisten asioiden neuvosto.

Kaikki neuvostojen kokoukset.

 

VIIME VIIKOLLA NEUVOSTOSSA

Neuvosto vahvisti kantansa Basel III -uudistusten täytäntöönpanoon

Neuvosto päätti tiistaina 8. marraskuuta kannastansa toimielinten välisiä neuvotteluja varten vakavaraisuusdirektiiviä ja vakavaraisuusasetusta koskevista muutosehdotuksista. Sääntelyllä on tavoitteena parantaa EU:ssa toimivien pankkien häiriönsietokykyä ja vahvistamaan niiden valvontaa ja riskinhallintaa viimeistelemällä maailmanlaajuisesti sovittujen Basel III -sääntelyuudistusten täytäntöönpanon. Neuvottelut neuvoston piirissä kestivät vuoden.

Neuvostojen lehdistötiedotteet.

 

4. Muissa uutisissa

55-valmiuspakettia koskevat sovut LULUCF:stä ja taakanjaosta

Viikolla saavutettiin alustava poliittinen sopu EU:n neuvoston ja Euroopan parlamentin välillä kahdesta EU:n ilmastotavoitteita koskevasta 55-valmiuspaketin osasta. Toimielinten on vielä vahvistettava sopu virallisesti tahoillaan.

LULUCF. Neuvosto ja Euroopan parlamentti pääsivät perjantaina 11. marraskuuta alustavaan poliittiseen yhteisymmärrykseen maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden (LULUCF) panoksen vahvistamisesta (EU:n neuvosto) EU:n kunnianhimoisempien ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Neuvosto ja Euroopan parlamentti vahvistivat ennen virallista hyväksymistä LULUCF-sektorin kokonaistavoitteeksi 310 milj. hiilidioksidiekvivalenttitonnia nettopoistumia. LULUCF-lehdistötiedote (Euroopan parlamentti), LULUCF-lehdistötiedote (Euroopan komissio).

Taakanjako. Neuvosto ja Euroopan parlamentti pääsivät aiemmin viikolla tiistaina 8. marraskuuta alustavaan poliittiseen yhteisymmärrykseen myös päästökauppajärjestelmään kuulumattomien alojen tiukemmista päästövähennystavoitteista jäsenmaille (EU:n neuvosto). Alustavan sopimuksen mukaan EU:n tason kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoite on 40 % vuoteen 2005 verrattuna vuoteen 2030 tieliikenteessä, kotimaan meriliikenteessä, rakennusalalla, maataloudessa, jätehuollossa ja pienteollisuudessa. Sopimuksessa säilytetään komission kullekin jäsenmaalle asettamat tiukemmat kansalliset tavoitteet ja mukautetaan tapaa, jolla jäsenmaat voivat hyödyntää nykyisiä joustomahdollisuuksia tavoitteidensa saavuttamiseksi. Taakanjako-lehdistötiedote (Euroopan parlamentti), Taakanjako-lehdistötiedote (Euroopan komissio).

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2023 työohjelma julkaistu

Euroopan tilintarkastustuomioistuin julkaisi tiistaina 8. marraskuuta vuoden 2023 työohjelmansa (Euroopan tilintarkastustuomioistuin). Osa tarkastustoimista ulottuu myös pidemmälle tulevaisuuteen. Kaikkiaan ohjelma sisältää yli 80 suunniteltua arviointia. Erityinen painopiste on NextGenerationEU -elpymisvarojen käyttöön liittyvät useat tarkastukset (12 suunniteltua arviointia). Tilintarkastustuomioistuin aikoo tarkastella muun muassa komission elpymisvarojen valvontajärjestelmää, elpymisvarojen käytön valvontajärjestelmiä jäsenmaissa, komission rakentamia järjestelmiä nostamiensa elpymisvaroja koskevien velkojen hallinnasta sekä elpymisvarojen investointien toimeenpanoa ja uudistusten saavuttamista jäsenmaissa. Arviointeja tullaan tekemään myös muun muassa energiamarkkinoista, tekoälyyn kohdistuvista investoinneista jäsenmaissa, EU:n ulkosuhdehallinnon resurssoinnin riittävyydestä, sotilaallisen liikkuvuuden toimintaohjelman toteutuksen tilasta, oikeusvaltioperiaatteen valvomiseksi laaditun uuden varojen käytön ehdollisuutta koskevan mekanismin tehokkuudesta sekä vuoden 2020 ilmastotavoitteiden toteutumisesta. Työohjelman koko versio (Euroopan tilintarkastustuomioistuin) (pdf).

 

EU:n vuoden 2023 budjettia koskevat neuvottelut kesken – neuvottelutilanne hankala

Neuvottelut EU:n vuoden 2023 budjetista Euroopan parlamentin ja EU:n neuvoston välillä ovat edelleen kesken. Neuvottelut keskeytettiin perjantaina 11. marraskuuta tuloksetta (EU:n neuvosto). Toimielinten edustajat totesivat erimielisyyksien ratkaisemiseksi tarvittavan lisäaikaa ja että ne kutsuvat sovittelukomitean kokouksen uudelleen koolle nyt maanantaina aamupäivällä. Lakisääteinen määräaika sopimuksen aikaansaamiselle EU:n uudesta budjetista on maanantaina keskiyöllä. Vuosibudjetin neuvottelut on nähty tällä kertaa erityisen hankaliksi (Politico), jäsenmaiden kokien hankaliksi varsinkin automaattiset 7 %:n inflaatiopohjaiset EU-henkilöstön palkkojen korotukset sekä Euroopan parlamentin esittämät lisäresurssit (mukaan lukien 52 uutta kyberturvallisuutta koskevaa tehtävää ja 116 lisäavustajaa (Politico)). Euromääräisesti parlamentin esitys vuoden 2023 budjetiksi on 1,6 miljardia euroa EU:n neuvoston esitystä korkeampi (Euroopan parlamentti).

EU–Iso-Britannia parlamentaarinen yleiskokous kokoontui toista kertaa, Pohjois-Irlannin protokolla puhututti

Ison-Britannian EU-eron yhteydessä perustettu EU–Iso-Britannia parlamentaarinen yleiskokous kokoontui maanantaina 7. marraskuuta toista kertaa. Tilaisuudessa alustanut komission varapuheenjohtaja Maroš Šefčovič painotti Pohjois-Irlannin protokollasta kiinni pitämistä (Euroopan komissio). Mediatietojen mukaan (Financial Times) Šefčovič totesi kokouksen yhteydessä myös, että asiaa koskeva kiista EU:n ja Ison-Britannian välillä voisi ratketa "muutamissa viikoissa", jos Iso-Britannia vain suostuisi EU:n ehdotukseen, joka merkitsisi "vähäisiä tarkastuksia" (Iso-Britannia haluaisi poistaa tarkastukset kokonaan). Ison-Britannian eurooppaministeri Leo Docherty puolestaan toivoi tuttuun tapaan Ison-Britannian pääsyä EU:n Horisontti-tutkimusohjelman hankkeisiin. Docherty totesi, Pohjois-Irlannin protokollaa koskevaa uutta lainsäädäntöä, joka mahdollistaisi protokollan yliajamisen yksipuolisesti, ei "kiirehditä, muttei myöskään pysäytetä" Ison-Britannian parlamentissa.

EU:n tuomioistuin totesi virheelliseksi komission lähestymistavan edullisten verojärjestelyiden katsomiseksi valtiontuen muodoksi Fiatin tapauksessa Luxemburgissa

Tiistaina 8. marraskuuta julkistetun tuomion mukaan (pdf) (EU:n tuomioistuin) komission käyttämä viitejärjestelmä markkinaehtoperiaatteen soveltamiseksi Luxemburgissa Fiatia koskevassa asiassa on ollut virheellinen. Tuomiolla kumottiin aiempi EU:n tuomioistuimen komission lähestymistavan hyväksynyt tuomio vuodelta 2019. Tiistain päätös on nähty tappioksi kilpailukomissaari Margrethe Vestagerille (Politico), jonka ajamassa tulkinnassa valtiontukisääntöjen puolustamiseksi edulliset verojärjestelyt suuryrityksille Luxemburgissa, Irlannissa, Alankomaissa ja Belgiassa ovat olleet tosiasiallisesti peitettyä valtiontukea. 30 miljoonan euron suuruista Fiat-tapausta merkittävästi suurempaa 13 miljardin euron Irlannissa Applea koskevan koskeva vastaava valitus on edelleen arvioitavana. Päätös oli komissaarin mukaan "suuri tappio veroja koskevalle reiluudelle" (Twitter). Asiaa koskevassa lausunnossa Vestager katsoo tuomioistuimen antaneen tärkeää ohjeistusta EU:n valtiontukisääntöjen toimeenpanoon (Euroopan komissio). Erityisesti tuomioistuin Vestagerin mukaan päätöksellään vahvisti, että jäsenmaiden toimet, joita ei koske harmonisointi EU-lain mukaan, kuuluvat silti EU:n perussopimusten piiriin.

 

5. Kannanottopyynnöt ja julkiset kuulemiset

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan komission sivuille, ellei toisin mainita.

 

Viime viikolla julkaistut kannanottopyynnöt:

Euroopan unionin tavaramerkistä annetun asetuksen (EU) 2017/1001 arviointi (sisämarkkinat, arviointi, 7. marraskuuta 2022 – 5. joulukuuta 2022).

EU:n kalastus ja vesiviljely – energiasiirtymä (meri- ja kalastusasiat, säädös, 7. marraskuuta 2022 – 5. joulukuuta 2022).

Elpymis- ja palautumistukiväline (2020–2024) – väliarviointi (institutionaaliset asiat, Oikeusasiat ja perusoikeudet; kertomus; 8. marraskuuta 2022 – 6. joulukuuta 2022).

Liikennedata – yhteisen eurooppalaisen liikkumisdata-avaruuden luominen (komission tiedonanto) (liikenne, tiedonanto, 9. marraskuuta 2022 – 7. joulukuuta 2022).

Saastuttaja maksaa -periaate – toimivuustarkastus periaatteen soveltamisesta ympäristön osalta (ympäristö, 11. marraskuuta 2022 – 9. joulukuuta 2022)

Viime viikolla alkaneet julkiset kuulemiset:

Ei viime viikolla alkaneita julkisia kuulemisia.

Kaikki Euroopan komission kannanottopyynnöt ja julkiset kuulemiset.​

Aihealueet
Brysselin asiantuntijan katsaukset