Ohita päänavigaatio

Siirry sisältöön

Eduskunnan Brysselin-toimiston EU-viikkokirje 21.11. - 27.11.2022

Julkaistu 22.11.2022 9.40

Eduskunnan Brysselin-toimiston EU-viikkokirje 21.11. - 27.11.2022

Uutiskirjeen tiivistelmät perustuvat EU-asiakirjoihin ja muihin EU:ta seuraaviin medialähteisiin. Kirjeen eduskunnan sivustojen ulkopuolelle olevien linkkien yhteyteen on suluissa ilmaistu kohde, johon linkki aukeaa.

 

Alkavan viikon keskeiset tapahtumat

Euroopan parlamentissa on täysistuntoviikko. Keskeisiä aiheita ovat muun muassa yritysten hallitusten naiskiintiöt, Venäjän tuki terrorismille, EU:n kriittisen infrastruktuurin suojaaminen, EU:n ja Kiinan suhteet, EU:n budjetti vuodelle 2023, oikeusvaltion tilanne Unkarissa, 18 miljardin euron talousapu Ukrainalle ja EU:n uudet omien varojen tulonlähteet.

Komissiolta odotetaan talouspolitiikan EU-ohjausjakson syksyn paketin esittelyä.

EU:n neuvostoissa kokoontuvat maatalous- ja kalastusneuvosto (maanantaina), yleisten asioiden neuvosto koheesiopolitiikkaan liittyen (tiistaina), Euroopan talousalueen neuvosto (keskiviikkona), ylimääräinen liikenne-, televiestintä- ja energianeuvosto energiaan liittyen (torstaina), oikeus- ja sisäasioiden neuvosto (perjantaina), sekä ulkoasiainneuvosto kauppapolitiikkaan liittyen (perjantaina).

 

Viime viikon keskeiset tapahtumat

Euroopan parlamentissa teollisuusvaliokunta keskusteli komission edustajan kanssa komission suunnitelmasta EU:n energiamarkkinoiden uudistamiseksi, ja kannatti komission REPowerEU-suunnitelmaan sisältyvää ehdotusta uusiutuvien energialähteiden lupaprosessin nopeuttamisesta. Ulkoasiain- ja kehitysvaliokunnat keskustelivat Ukrainan humanitaarisesta tilanteesta talven alla ja uuden makrotaloudellisen avun välineen päätösmenettelystä. Budjettivaliokunta evästi komissiota tarkistamaan EU:n pitkän aikavälin budjettia (MFF).

Komissio kannusti neuvostoa "viipymättä" hyväksymään Bulgarian, Kroatian ja Romanian Schengen-alueen täysjäseniksi. Komissio myös valmistelee ehdotusta maakaasun hintojen rajoittamiseksi hintakatolla. Sisämarkkinakomissaari Thierry Breton ilmoitti uuden työryhmän perustamisesta liikennealan ilmastosiirtymän seuraamiseksi. Lisäksi jäsenmaiden pysyvät edustajat hyväksyivät osaltaan neuvoston ja parlamentin alustavan sovun 55-ilmastopakettiin kuuluvasta ajoneuvojen päästörajoista, joiden mukaan vuodesta 2035 lähtien uusien autojen on oltava hiilidioksidipäästöttömiä.

EU:n neuvostoissa ulkoministerien kesken kokoontunut ulkoasiainneuvosto käynnisti virallisesti EU:n EUMAM-sotilaskoulutusoperaation Ukrainaan, päätti rahoittaa kyseistä operaatiota 16 miljoonalla eurolla Euroopan rauhanrahastosta (EPF), lisäsi 29 henkilöä ja 3 yhteisöä EU:n pakotelistalle Iranin ihmisoikeustilanteeseen liittyen, ja keskusteli Länsi-Balkanin tilanteesta. Puolustusministerien kesken kokoontunut ulkoasiainneuvosto ilmoitti Iso-Britannian liittymisestä mukaan EU:n pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PESCO) sotilaallisen liikkuvuuden projektiin, korosti kiireellistä tarvetta EPF:n kestävälle rahoitukselle, ja keskustelivat Euroopan puolustusviraston (EDA) puolustuksen koordinoidusta vuosittaisesta tarkastelusta (CARD). Lisäksi useat jäsenmaat esittivät huolenaiheita sopimuksesta Euroopan energiaperuskirjasta (ECT), josta usea jäsenmaa on myös ilmoittanut eroavansa.

Muissa uutisissa parlamentti ja neuvosto päätyivät sopuun EU:n budjetista vuodelle 2023, ja jäsenmaiden EU-asioiden valiokunnat kokoontuivat Prahassa 68.:een COSAC-konferenssiin. EU:n tilintarkastustuomioistuin totesi kertomuksessaan EU:n rahoitusohjelmien tulosten arvioinnin menetelmistä, että EU:n strategiset tavoitteet tulisi huomioida paremmin EU:n ohjelmien tulosten arvioinnissa. Lisäksi strategisen ennakoinnin vuosikonferenssissa painotettiin, että EU:n tulisi mukautua uuteen geopoliittiseen todellisuuteen ja lisätä ennakointityössä kansainvälistä yhteistyötä.

 

1. Parlamentissa

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan parlamentin sivuille, ellei toisin mainita.

 

Tällä viikolla Euroopan parlamentissa on täysistuntoviikko. Keskeisiä aiheita:

Hallitusten naiskiintiöt. Mepit äänestävät uusista sitovista EU-tason säännöistä, joiden mukaan kaikkien EU:n listautuneiden yritysten on pyrittävä lisäämään aliedustetun sukupuolen osuutta hallituksissaan (keskustelu ja äänestys tiistaina).

Venäjä ja sen tuki terrorismille. Meppien odotetaan hyväksyvän äänestyksessä päätöslauselma, jossa Venäjä nimetään terrorismia tukevaksi valtioksi (äänestys keskiviikkona). Mepit keskustelivat päätöslauselmassa täysistunnossa 18. lokakuuta.

Kriittisen infrastruktuurin suojaaminen. Mepit keskustelevat ja äänestävät lakiesityksestä, jolla pyritään vahvistamaan EU:n tärkeän infrastruktuurin häiriönsietokykyä (keskustelu ja äänestys tiistaina).

EU:n ja Kiinan suhteet. Mepit ja EU:n ulkosuhdejohtaja Josep Borrell keskustelevat viimeisimmistä käänteistä EU:n ja Kiinan suhteissa (keskustelu tiistaina).

EU-budjetti 2023. Lopullinen parlamentin äänestys vuoden 2023 EU-budjetista (keskiviikkona).

Oikeusvaltion tila Unkarissa. Mepit keskustelevat aiheesta komission kanssa ja äänestävän Unkarin toimia arvioivasta päätöslauselmasta (keskustelu maanantaina, äänestys torstaina).

Talousapu Ukrainalle. Mepit äänestävät 18 miljardin talousavusta Ukrainalle vuoden 2023 rahoitustarpeisiin (äänestys torstaina).

EU:n omat varat. Mepit keskustelevat ja äänestävät ehdotuksesta, joka loisi EU:lle kolme uutta tulonlähdettä - ETS-päästöhuutokaupat, hiilitullit (CBAM) ja monikansallisten yritysten minimiverotus OECD-sopimuksen mukaan (keskustelu tiistaina, äänestys keskiviikkona).

Tarkempi ohjelma: Euroopan parlamentin viikkokatsaus

Päivittyvä lista Euroopan parlamentin valiokunnissa käsittelyssä olevista töistä (pdf)

 

VIIME VIIKOLLA EUROOPAN PARLAMENTISSA

Teollisuusvaliokunta ja komission edustaja keskustelivat komission suunnitelmasta energiamarkkinoiden uudistamiseksi

Parlamentin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta (ITRE) keskusteli maanantaina 14. marraskuuta komission energia-asioista vastaavan pääosaston (DG ENER) varapääjohtaja Mechthild Wörsdörferin kanssa komission suunnitelmista EU:n energiamarkkinoiden uudistamiseksi. Komissio ilmoitti työohjelmassaan vuodelle 2023 (Euroopan komissio) aikeistaan julkaista ehdotus energiamarkkinoiden uudistukseksi vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä. Wörsdörfer kertoi, että komissio tulee julkaisemaan “neuvonantoasiakirjan" (consultation document) energiamarkkinoiden uudistukseen liittyen Eurooppa-neuvostolle sen 15.–16. joulukuuta pidettävää kokousta varten.

Wörsdörferin mukaan komission uudistusehdotuksen tavoitteena tulee olemaan laskea energian kuluttajahintoja erottamalla ne marginaaliteknologioiden hinnoista, vähentää energian hintavaihtelua, ja vahvistaa markkinoiden likviditeettiä eli maksukykyä. Marginaaliteknologioilla Wörsdörfer tarkoitti energiamuotoja, joiden hinta on korkea suhteessa energiamarkkinoihin yleisesti, ja joka näin nostaa energianhintoja yleisesti. Wörsdörferin mukaan kaasun hinta esimerkiksi elokuussa 2022 nosti voimakkaasti energian hintoja yleisesti, ja komissio haluaa välttää vastaavan tilanteen toistumisen jatkossa. Wörsdörfer korosti, että komissio haluaa energiamarkkinauudistuksen yhteydessä samalla varmistaa, että kannusteet investoinneille etenkin uusiin teknologioihin ja uusiutuvaan energiaan säilyvät myös jatkossa.

Wörsdörfer totesi komission jo puuttuneen energiakriisiin useilla hätätoimenpiteillä. Hänen mukaansa energiamarkkinat EU:ssa ovat kuluneen vuosikymmenen aikana toimineen hyvin ennen viimeisten kuukausien aikaista energiakriisiä, toimittaen kohtuuhintaista sähköä kuluttajille luotettavasti. Wörsdörfer painottikin, ettei komission energiamarkkinoiden uudistusehdotuksessa tule olemaan kyse niinkään akuuttiin energiakriisiin puuttumisesta, vaan energiamarkkinoiden pidemmän aikavälin ongelmiin puuttumisesta. Sekä Wörsdörfer että keskusteluun osallistuneet mepit totesivat, ettei energiamarkkinoiden suhteen tule korjata sellaista, mikä ei ole rikki. Meppien keskuudessa esitettiin tosin myös näkökulmia, joiden mukaan perinpohjaisemmillekin energiamarkkinoiden uudistuksille olisi tarvetta. Esimerkiksi 100 %:sti uusiutuviin energiaan perustuvia markkinoita sekä energiamarkkinoiden julkista EU-monopolia peräänkuulutettiin. Erään mepin ehdotukseen niin sanotun Iberian mallin (Euronews) laajentamisesta koko EU:n tasolle nouseviin energian hintoihin vastaamiseksi Wörsdörfer suhtautui jokseenkin kielteisesti todeten, että se johtaisi myös kaasun kysynnän kasvuun, mikä ei olisi nykytilanteessa toivottavaa. Jäsenmaista erityisesti Ranska (Euractiv) on suhtautunut Iberian malliin myönteisesti.

Osa ITRE:n mepeistä kehui komission suunnitelmaa tarpeelliseksi, kun taas osa katsoi, ettei suuremmalle markkinauudistukselle olisi tarvetta, vaan pienemmätkin muutokset samalla nykyjärjestelmää ylläpitäen riittäisivät. Eräs meppi totesi katsovansa, että myös jatkossa tarvitaan muitakin energiamuotoja kuin uusiutuvaa energiaa, kuten ydinvoimaa ja mahdollisesti myös kaasua, johon Wörsdörfer vastasi myös komission näkevän kaasun, ydinvoiman ja vetyenergian tarpeellisina energian varalähteinä uusiutuville energialähteille myös jatkossa.

Keskusteluita Ukrainasta: humanitaarinen tilanne talven alla ja kritiikkiä uuden makrotalousavun välineen päätösmenettelystä

Parlamentin ulkoasian- ja kehitysvaliokunnat (AFET, DEVE) järjestivät torstaina 17. marraskuuta yhteiskuulemisen Ukrainan humanitaarisesta tilanteesta ennen talvea. Alustajina toimivat komission ja EU:n ulkosuhdehallinnon edustajat. Komission edustaja totesi Venäjän tavoitteen selvästi olevan Ukrainan kriittisen infrastruktuurin tuhoaminen, erityisesti koskien energiainfrastruktuuria. Komission edustaja myös painotti EU:n humanitaarisen avun nousseen aiempaa huomattavasti korkeammalle tasolle. Kun apu tähän mennessä on ollut vuositasolla 25 miljoonaa euroa, tänä vuonna EU:n humanitaarisen avun odotetaan olevan 500 miljoonaa euroa. Kaikkiaan EU-jäsenmaat ja EU yhdessä tulevat antamaan humanitaarista apua tänä vuonna arviolta 1,5 miljardia euroa. EU:n pelastuspalelumekanismin (EU Civil Protection Mechanism) puitteissa jäsenmailta on tullut liki 80 avustusta, mukaan lukien 500 generaattoria. EU:n ulkosuhdehallinnon edustaja puolestaan kommentoi suunnitelmia Ukrainan jälleenrakennuksesta. Parhaillaan suunnitellaan jälleenrakennusta koskevia hallintorakenteita tiiviissä Ukrainan ja EU:n yhteistyössä. Hallintorakenteisiin on tarkoitus kutsua mukaan myös kansainvälisiä kumppaneita. Tärkeä näkökulma jälleenrakennuksessa on naisten näkökulman huomiointi mahdollisimman varhaisesta vaiheesta lähtien, EU:n ulkosuhdehallinnon edustaja totesi. Mepit kysyivät keskustelussa, miten tukea voidaan käytännössä toteuttaa, mukaan lukien mistä tukirahat otetaan. Liettualaismeppi Andrius Kubilius (EPP) kertoi tietonaan, että Ukrainaan tarvittaisiin talveksi 25000 generaattoria, joista 20000 vielä puuttuu (komission edustaja vahvisti tarvitun määrän perustuvan ukrainalaisten pyyntöön). Onko EU valmis toimittamaan generaattoreita tai koordinoida jäsenmaiden toimituksia, Kubilius kysyi. Puolalaismepit kiinnittivät huomioita ukrainalaisten pakolaisten määrään, kaikkiaan yli 7 miljoonaan ukrainalaista on saapunut Puolaan, joista 3 miljoonaa on jäänyt oleskelemaan maahan.

Aiemmin viikolla maanantaina 14. marraskuuta kansainvälisen kaupan valiokunta keskusteli tuoreesta ehdotuksesta 18 miljardin makrotalouden tuen välineeksi Ukrainalle (Agence Europe). Valiokunnan jäsenet kritisoivat voimakkaasti menettelyä, jossa parlamentin rooli välineestä päättämisessä jää pieneksi samalla kun väline sinänsä sai kannatusta mepeiltä.

Budjettivaliokunnan mepit: EU:n pitkän aikavälin budjettia vahvistettava

Budjettivaliokunnan mepit hyväksyivät viikolla kantansa parlamentin oma-aloitemietintöön, jolla parlamentti haluaa evästää komissiota EU:n vuoteen 2027 ulottuvan rahoituskehyksen tarkistukseen (komission työohjelmassa ensi vuoden toisella neljänneksellä). Budjettivaliokunnan mepit peräänkuuluttavat kannassaan pikaista rahoituskehyksen muokkausta argumentoiden, että ympäröivä maailma on muuttunut olennaisesti vuodesta 2020, jolloin rahoituskehys hyväksyttiin. Tarvitaan täysimittaiset toimielinten väliset neuvottelut, mietintöluonnoksessa (pdf) todetaan. Rahoituskehyksen kokoa on syytä kasvattaa. Lisäksi on luotava "yhteinen kriisi-instrumentti" poikkeustilanteisiin reagoimiseksi. Mietintöluonnoksesta äänestettäneen parlamentin joulukuun täysistuntoviikolla.

Teollisuusvaliokunnan mepit kannattivat komission REPowerEU-suunnitelmaan sisältyvää ehdotusta uusiutuvien energialähteiden lupaprosessien nopeuttamisesta

Teollisuusvaliokunnan mepit kannattivat viikolla komission REPowerEU-suunnitelmaan sisältyvää ehdotusta uusiutuvien energialähteiden lupaprosessien nopeuttamisesta. Mietintöluonnoksessa, josta äänestetään tällä viikolla parlamentin täysistunnossa, mepit haluavat komission ehdotukseen verrattuna lyhentää uusien laitosten hyväksymisaikaa kahdestatoista yhdeksään kuukauteen, jos ne sijaitsevat uusiutuvien energialähteiden tiiviimmän investointien alueella (renewables acceleration areas). Tällaisten alueiden ulkopuolella prosessi ei saisi ylittää 18 kuukautta, mepit ehdottavat, eikä kahta vuotta, kuten alun perin ehdotettiin. Uusi lupaprosessi kattaisi kaikki hallinnolliset vaiheet uusiutuvaa energiaa tuottavien laitosten rakentamiseksi, uusimiseksi ja käyttämiseksi, mukaan lukien hybridivoimalat. Se kattaisi myös varastoinnin, verkkoon liittämisen ja uusiutuvien energialähteiden liittämisen lämpö- ja jäähdytysverkkoihin. Jäsenmaiden tulisi myös tukea uusiutuvan energian innovatiivisten teknologioiden testaamista, jossa lupamenettelyn tulisi olla vähintään yhtä nopeaa kuin uusiutuvan energian kiihtyvyysalueilla, meppien mukaan. Nykyisten uusiutuvan energian voimaloiden tehostamisesta mepit haluavat, että uusiutuvan energian uusintaprojekteissa lupaprosessi ei ylitä kuutta kuukautta ja niiden ulkopuolella vuotta. Ehdotus sisältää myös EU-maiden velvoitteen varmistaa, että luvat aurinkoenergialaitteiden asentamiseen rakennuksiin toimitetaan kolmen kuukauden kuluessa. Pienemmille alle 50 kW:n asennuksille yksinkertainen ilmoitusmenettely riittäisi. Lisäksi aurinkoenergialaitteiden asentaminen vapautettaisiin ympäristövaikutusten arvioinnin vaatimuksesta.

 

2. Komissiossa

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan komission sivuille, ellei toisin mainita.

 

Kollegion kokous tiistaina 22. marraskuuta. Todennäköisenä aiheena:

Talouspolitiikan EU-ohjausjakson syksyn paketin esittely (Dombrovskis).

Komission tulevien kokousten alustavat aiheet.

Nostoja komissaarien alkavan viikon tapaamisista:

Lundi 21 novembre 2022

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on Strasbourgissa maanantaista tiistaihin, tavaten muun muassa Euroopan parlamentin puhemies Roberta Metsolan, sekä parlamentin poliittisten ryhmien puheenjohtajista Manfred Weberin (EPP, DE), Iratxe García-Pérezin (S&D, ES) ja Stéphane Séjournén (Renew, FR).

Komission johtavat varapuheenjohtajat Margrethe Vestager ja Valdis Dombrovskis osallistuvat maanantaina EU:n ja Yhdysvaltojen kauppa- ja teknologianeuvoston korkean tason tapaamiseen.

Puheenjohtaja von der Leyen ja ympäristöasioista vastaava komissaari Virginijus Sinkevičius osallistuvat torstaina Espoossa New European Bauhaus into the Woods -konferenssiin.

EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Josep Borrell tapaa Afrikan unionin komission puheenjohtaja Moussa Faki Mahamatin sunnuntaina.

Kaikki komissaarien tapaamiset.

 

VIIME VIIKOLLA KOMISSIOSSA

Komissio kannustaa neuvostoa "viipymättä" hyväksymään Bulgarian, Kroatian ja Romanian Schengen-alueen täysjäseniksi

Komissio julkaisi keskiviikkona 16. marraskuuta arvion Bulgarian, Kroatian ja Romanian edistymisestä Schengen-sääntöjen soveltamisessa ja kehottaa EU:n neuvostoa "viipymättä" hyväksymään maat Schengen-alueen täysjäseniksi.

Komission arviossa:

Bulgaria pitää yllä vahvaa rajaturvallisuutta, johon kuuluu tehokas rajavartiointi ja järjestelmälliset rajatarkastukset. Etusijalla on valtioiden rajat ylittävän rikollisuuden torjunta, jota toteutetaan kansainvälisellä poliisiyhteistyöllä, myös Europolin kanssa. Schengenin tietojärjestelmällä on vakiintunut asema. Lisäksi Bulgaria on osoittanut, että sillä on käytössään tarvittavat rakenteet, joilla varmistetaan perusoikeuksien noudattaminen ja taataan kansainvälisen suojelun saatavuus palauttamiskiellon periaatetta noudattaen.

Kroatia täyttää kaikki sisärajatarkastuksista vapaaseen Schengen-alueeseen liittymisen edellytykset. Sitä koskenut arviointiprosessi toteutettiin vuosina 2016–2020. Siihen kuului vuoden 2020 kohdennettu tarkastuskäynti, joka koski ulkorajojen valvontaan liittyvien toimien täytäntöönpanoa. Kroatia on tehnyt paljon työtä varmistaakseen, että ulkorajatarkastusten yhteydessä noudatetaan perusoikeuksiin liittyviä velvoitteita.

Romaniassa vallitsee korkeatasoinen ja vahva rajaturvallisuus, joka kattaa rajavartioinnin ja järjestelmälliset rajatarkastukset. Se myös osallistuu kansainväliseen poliisiyhteistyöhön. Romanian aktiivisten toimien painopisteinä ovat laittoman muuttoliikkeen ja ihmiskaupan torjunta. Schengenin tietojärjestelmällä on vakiintunut asema. Romania on luonut toimivat perusoikeuksien noudattamisen rakenteet, joilla taataan kansainvälisen suojelun saatavuus palauttamiskiellon periaatetta noudattaen.

Oikeus- ja sisäasioiden neuvoston on määrä äänestää 8. joulukuuta maiden täysimääräisestä osallistumisesta Schengen-alueeseen.

Mediatiedot: komission luonnos maakaasun hinnan rajoittamisesta

Komissio valmistelee Eurooppa-neuvoston toimeksiannolla ehdotusta menetelmästä maakaasun hinnan rajoittamiseksi. Komissio lähetti mediatietojen mukaan asiaa koskevan alustavan lakitekstiluonnoksen tiistaina 15. marraskuuta jäsenmaille kommentoitavaksi (Agence Europe). Markkinakorjausmekanismiksi (market correction mechanism) nimetty malli koostuisi TTF-pörssin johdannaisinstrumenttien hinnoille asetettavaan rajoitteeseen ensi vuoden alusta lähtien. Rajoituksen kohteena olisivat tarkkaan kuukauden päähän johdannaistuotteisiin pohjautuva ennakoidut maakaasun hinnat. Mekanismilla olisi kaksi päätavoitetta: 1) toimia tehokkaana välineenä liiallisia ja poikkeuksellisen korkeita kaasun hintoja vastaan ja 2) tulisi aktivoida vain, jos hinnat saavuttavat poikkeuksellisen tason (verrattuna maailmanlaajuisiin markkinoihin) markkinahäiriöihin ja vakaviin toimitusvarmuuksiin liittyvien riskien välttämiseksi. Komissio ei ole ilmoittanut ehdotuksen julkaisun päivämäärää, mutta jäsenmaiden piiristä on esitetty toiveita, että esitys olisi energiaministereiden käytettävissä ylimääräisessä kokouksessaan alkavan viikon torstaina 24. marraskuuta.

Breton: työryhmä liikennealan ilmastosiirtymän seuraamiseksi

Sisämarkkinakomissaari Thierry Breton ilmoitti keskiviikkona 16. marraskuuta puheessaan Saksan Baden-Würtenbergin osavaltion Brysselin-edustuston tilaisuudessa uudesta työryhmästä, jonka tavoitteena on seurata liikennealan ilmastosiirtymää (Agence Europe). "Route35"-nimen saaneen työryhmän keskeisiä seurantakohteita ovat Bretonin mukaan sähkölatauspisteet (tavoite on perustaa Eurooppaan 6,8 miljoonaa latauspistettä vuoteen 2030 mennessä), sähköntuotantokapasiteetin kasvu Euroopassa, akkujen raaka-aineiden tarjonta ja tarve (litiumin kysyntä 15-kertaistuu), työntekijöiden koulutus ja uudelleenkoulutus sekä alan vihreään siirtymiseen liittyvä teknologinen kehitys. Liittyvissä uutisissa viikolla jäsenmaiden pysyvät edustajat hyväksyivät (Agence Europe) osaltaan lokakuun lopulla EU:n neuvoston puheenjohtajamaan ja Euroopan parlamentin saavuttaman alustavan sovun 55-ilmastopakettiin kuuluvasta ajoneuvojen päästörajoista (EU:n neuvosto). Vuodesta 2035 lähtien uusien autojen on oltava hiilidioksidipäästöttömiä.

 

3. Neuvostot

Osion kaikki linkit johtavat EU:n neuvostojen sivuille, ellei toisin mainita.

 

Alkavalla viikolla neuvostoissa:

Maanantai 21. marraskuuta

Maatalous- ja kalastusneuvosto

Tiistai 22. marraskuuta

Yleisten asioiden neuvosto (koheesiopolitiikka)

Keskiviikko 23. marraskuuta

Euroopan talousalueen neuvosto

Torstai 24. marraskuuta

Ylimääräinen liikenne-, televiestinä-, energianeuvosto (energia)

Perjantai 25. marraskuuta

Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto

Ulkoasiainneuvosto (kauppapolitiikka)

Kaikki neuvostojen kokoukset.

 

VIIME VIIKOLLA NEUVOSTOSSA

Ulkoasiainneuvosto käynnisti virallisesti EU:n sotilaskoulutusoperaation Ukrainaan

Ulkoasiainneuvosto ilmoitti tiistaina 15. marraskuuta käynnistävänsä virallisesti EU:n sotilaskoulutusoperaation Ukrainaan, EUMAM Ukrainan. Neuvoston 17. lokakuuta hyväksymän operaation (josta kerroimme aiemmassa viikkokirjeessämme (Eduskunta)) tarkoituksena on parantaa Ukrainan asevoimien sotilaallisia suorituskykyjä tarjoamalla sotilaskoulutusta enintään 15 000:lle Ukrainan asevoimien jäsenelle. Operaation päämajat sijaitsevat Saksassa ja Puolassa, mutta myös muiden EU-jäsenmaiden alueella voidaan koulutusta tarjota. Operaation komentajaksi nimitettiin EU:n sotilaskriisinhallinnan suunnittelu- ja toteutusvoimavaran johtaja, ranskalainen vara-amiraali Hervé Bléjean.

Jäsenmaiden ulkoministerit päättivät myös rahoittaa EUMAM Ukraina -operaatiota 16 miljoonan euron rahoituksella Euroopan rauhanrahastosta. Neuvoston mukaan summalla on tarkoitus rahoittaa koulutusoperaatioon EU-maiden tarjoamat ampumatarvikkeet, puolustustarvikkeet ja alustat, sekä näiden tarvikkeiden kuljetus, säilytys, huolto ja korjaus. Avustustoimenpiteen kesto on 24 kuukautta, ja se täydentää Ukrainalle Euroopan rauhanrahastosta aiemmin myönnettyjä rahoitusosuuksia, yhteismäärältään yli 3,1 miljardia euroa.

Neuvosto myös lisäsi 29 henkilöä ja 3 yhteisöä pakotelistalle Iranin ihmisoikeustilanteeseen liittyen. Neuvoston mukaan toimijat ovat osallisia Mahsa Aminin kuolemaan ja Iranin viimeaikaisten mielenosoitusten väkivaltaiseen tukahduttamiseen. Neuvoston mukaan pakotelistalle asetetuista henkilöistä neljä kuului Mahsa Aminin pidättäneeseen ryhmään, joiden lisäksi listalle asetettiin muun muassa Iranin sisäministeri Ahmad Vahidi sekä Iranin armeijan maavoimien komentaja. Listan toimijoille kohdistetaan matkustuskielto ja varojen jäädyttäminen, jonka lisäksi EU:n kansalaisia ja yrityksiä kielletään asettamasta varoja pakoteluetteloon merkittyjen henkilöiden ja yhteisöjen saataville. Neuvoston mukaan Irania koskevaan pakotejärjestelmään kuuluu myös kielto viedä Iraniin tarvikkeita, joita voidaan käyttää kansallisissa tukahduttamistoimissa, ja televiestinnän seurantalaitteita. Irania koskeva pakotelista sisältää nyt yhteensä 126 henkilöä ja 11 yhteisöä.

Ulkoministerit keskustelivat myös Länsi-Balkanin alueesta, ilmaisten huolensa aluetta uhkaavista kriiseistä ja Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan seuraavista haittavaikutuksista Länsi-Balkanille. EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Josep Borrell painotti Länsi-Balkanin tulevaisuuden olevan EU:ssa, nostaen esiin EU:n ja Länsi-Balkanin tulevan huippukokouksen Albanian Tiranassa 6. joulukuuta.

Puolustusministerien kokous: Iso-Britannia mukaan PESCO:n sotilaallisen liikkuvuuden projektiin

EU:n neuvosto ilmoitti jäsenmaiden puolustusministereiden kokouksessa tiistaina 15. marraskuuta Iso-Britannian liittymisestä mukaan EU:n pysyvän rakenteellisen yhteistyön (Permanent Structured Cooperation, PESCO) sotilaallisen liikkuvuuden projektiin. Neuvoston mukaan sotilaallisen liikkuvuuden PESCO-projektin tavoitteena on mahdollistaa sotilashenkilöstön ja -kaluston nopea liikkuvuus läpi EU:n tie-, raide-, meri- ja ilmateitse. Jo aiemmin projektiin on EU:n ulkopuolisista maista liittynyt mukaan Kanada, Norja ja Yhdysvallat.

Puolustusministerit korostivat kokouksessaan myös kiireellistä tarvetta Euroopan rauhanrahaston (European Peace Facility, EPF) kestävälle rahoitukselle. Ulkosuhteiden korkea edustaja Josep Borrell sanoi toivovansa, että EPF:n varojen lisäämisestä syntyisi päätös ennen vuoden 2022 loppua (Agence Europe). Lisäksi puolustusministerit keskustelivat Euroopan puolustusvirasto EDA:n puolustuksen koordinoidusta vuosittaisesta tarkastelusta (Coordinated Annual Review on Defence, CARD). Tarkastelun mukaan jäsenmaiden puolustuksen yhteinen suunnittelu ja yhteiset puolustustarvikehankinnat ovat yhä ennemmin poikkeus kuin sääntö.

Sopimus Euroopan energiaperuskirjasta: huolenaiheita jäsenmaissa

Useissa EU-jäsenmaissa on esitetty huolenaiheita liittyen sopimukseen Euroopan energiaperuskirjasta (Energy Charter Treaty, ECT). ECT on vuodesta 1998 voimassa ollut kansainvälinen sopimus, jonka tarkoituksena on suojata energia-alan investointeja. ECT:tä on kuitenkin kritisoitu kasvihuonekaasupäästöjä vähentämään pyrkivien politiikkatoimien vaikeuttamisesta. ECT:n sopimusosapuolet, niiden joukossa EU, päätyivät periaatetason sopuun sopimuksen uudistamisesta (Euroopan komissio) kesäkuussa 2022. Tämän jälkeen on kuitenkin useampi jäsenmaa – Ranska, Saksa, Puola, Slovenia, Alankomaat ja Luxemburg – ilmoittanut eroavansa ECT:stä (Politico).

Neuvostojen lehdistötiedotteet.

 

4. Muissa uutisissa

Parlamentti ja neuvosto sopuun EU:n budjetista 2023

Euroopan parlamentti ja EU:n neuvosto päätyivät myöhään illalla maanantaina 14. marraskuuta sopuun EU:n budjetista vuodelle 2023. Budjetin maksusitoumusmäärärahat (lupauksia käyttää rahaa toimiin, joiden toteutus jaksottuu useille vuosille) ovat yhteensä 186,6 miljardia euroa, mikä edustaa 1,1 %:n lisäystä vuoden 2022 muutettuun budjettiin verrattuna. Maksumäärärahoja (kattavat kuluvana tai sitä edeltävinä vuosina tehdyistä sitoumuksista aiheutuvat menot) on yhteensä 168,6 miljardia euroa, mikä on 1 %:n enemmän kuin vuonna 2022. Parlamentin mukaan sovitun budjetin määrärahoja kohdistuu muun muassa Venäjän hyökkäyssodan Ukrainaan ja COVID-19-pandemian seurauksiin vastaamiseen, sekä energia- ja ympäristöasioihin. Tarkemmin määrärahojen jakautumista eri sektoreille on eritelty neuvoston tiedotteessa budjettisovusta (EU:n neuvosto) ja parlamentin tiedotteessa budjettisovusta (Euroopan parlamentti). Määrärahat edustavat lisäyksiä komission alkuperäiseen vuoden 2023 budjettiesitykseen (Euroopan komissio), jossa se oli asettanut maksusitoumusten kokonaismääräksi 185,59 miljardia ja maksujen kokonaismääräksi 166,27 miljardia euroa. Parlamentilla ja neuvostolla on tiistaista 15. marraskuuta laskien 14 päivää aikaa hyväksyä budjettisopu muodollisesti. Neuvoston on määrä vahvistaa se 22. marraskuuta. Parlamentin budjettivaliokunta käsittelee budjettisopua kokouksessaan 17. marraskuuta, ja parlamentin täysistunnon on määrä äänestää siitä 21.–24. marraskuuta pidettävän täysistunnon aikana.

EU-asioiden valiokunnat kokoontuivat Prahassa: 68. COSAC-konferenssi

EU-valiokuntien COSAC-konferenssi kokoontui 14.–15.11. Prahassa. Puolivuosittainen konferenssi järjestettiin 68. kertaa. Konferenssi koostui kuudesta keskustelusta: Tšekin EU-puheenjohtajakauden tulokset, EU:n tulevaisuus, EU:n strateginen autonomia, Ukrainan tilanne, sekä Länsi-Balkanin ja itäisen kumppanuuden maiden EU-jäsenyysnäkymät. Konferenssissa hyväksytyssä kannanotossa (IPEX) (pdf) COSAC kehotti kansallisia parlamentteja julistamaan Venäjän nykyhallinnon terroristiseksi. Tämä vastaa Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen lokakuussa ottamaa kantaa (Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous). Eduskunnasta kokoukseen osallistuivat suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi (vihr., valtuuskunnan puheenjohtaja) sekä suuren valiokunnan jäsen Pia Kauma (kok.) ja varajäsen Arto Pirttilahti (kesk.). Edustajat korostivat puheenvuoroissaan Ukrainan tukemista, vihreää siirtymää, sisämarkkinoiden toimivuutta sekä kansalaisten mukaan ottamista EU-politiikantekoon.

EU:n tilintarkastustuomioistuin: EU:n strategiset tavoitteet tulisi huomioida paremmin EU:n ohjelmien tulosten arvioinnissa

EU:n tilintarkastustuomioistuin julkaisi maanantaina 14. marraskuuta kertomuksen EU:n rahoitusohjelmien tulosten arvioinnin menetelmistä (EU:n tilintarkastustuomioistuin). Arviointi ulottuu vuoden 2021 loppuun ja koskee 11 EU:n ohjelmaa, mukaan lukien muun muassa Horisontti Eurooppa- ja EU:n sosiaalirahasto ESF+. Keskeisenä havaintona esitetään, että EU:n pääasialliset strategiset painopisteet (ilmasto, luonnon monimuotoisuus, sukupuolten tasa-arvo, YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja digitaalinen siirtymä) on huomioitu arvioinnin kohteena olevien ohjelmien tulosten arvioinnissa, mutta vaihtelevassa määrin. Erityisen hyvin on tarkastajien mukaan toteutunut ilmasto- ja luonnon monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden arviointi. Sukupuolten tasa-arvoa koskevat asiat ovat jääneet vähimmälle huomioille, raportissa todetaan. Tarkastajat suosittelevatkin komissiolle strategisten painopisteiden parempaa huomiointia ohjelmien tuloksellisuuden arvioinnissa sekä vuosiraportoinnissa.

Strategisen ennakoinnin verkoston vuosikonferenssi: EU:n mukauduttava uuteen geopoliittiseen todellisuuteen ja lisättävä ennakointityössä kansainvälistä yhteistyötä

Loppuviikosta järjestettiin strategisen ennakoinnin verkoston EPSASin kaksipäiväinen vuosikonferenssi (ESPAS). Päätöskeskustelussa Euroopan parlamentin väistyvä pääsihteeri Klaus Welle, ESPASin puheenjohtaja ja komission yhteisen tutkimuskeskuksen (Joint Research Centre) pääjohtaja Stephen Quest, EU:n neuvoston sihteeristön yleisten asioiden pääjohtaja Didier Seeuws sekä EU:n ulkosuhdehallinnon strategisen ennakoinnin vastaava pääjohtaja Hervé Delphin keskustelivat strategisen ennakoinnin tulevaisuudesta EU:n piirissä. Keskeisenä teemana keskustelussa oli strategisen ennakoinnin kansainvälisen ulottuvuuden kasvattaminen, jota varten on perustettu ISPAS-verkosto. Ennakointia koskevan yhteistyön parantamista Aasian maiden, kuten Japanin, kanssa korostettiin. Pääsihteeri Welle korosti maailman muuttuneen: viimeistään Venäjän hyökkäys Ukrainaan päätti 30 vuoden ajanjakson, jolloin lännessä kuviteltiin järjestelmätason kilpailun olevan ohi. Nyt on odotettavissa radikaaleja muutoksia, Welle painotti. Yksi näkökulma on nousevat kustannukset: turvallisuus maksaa. Ennakointityössä on Wellen mukaan nyt panostettava siihen, miltä tämä uusi maailma tulee näyttämään. Tulevan komission ohjelmalta vaaditaan Wellen mukaan "rohkeita avauksia". EU:n ulkosuhdehallinnon Delphin puolestaan totesi nyt tarvittavan "raakaa rehellisyyttä" samalla kun EU mukautuu uuteen geopoliittiseen todellisuuteen. Keskeistä tässä työssä on Delphinin mukaan strategisen autonomian käsitteen konkretisointi. Tämä on Delphinin mukaan tärkeä tulevan komission tehtävä.

 

5. Kannanottopyynnöt ja julkiset kuulemiset

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan komission sivuille, ellei toisin mainita.

 

Viime viikolla julkaistut kannanottopyynnöt:

Asbestin seulonta, rekisteröinti ja valvonta (sisämarkkinat, direktiiviehdotus, 16. marraskuuta 2022 – 8. helmikuuta 2023)

EU:n oikeusalan tulostaulu 2023 (oikeusasiat ja perusoikeudet, tiedonanto, 17. marraskuuta – 15. joulukuuta 2022)

Viime viikolla alkaneet julkiset kuulemiset:

Asbestin seulonta, rekisteröinti ja valvonta (sisämarkkinat, direktiiviehdotus, 16. marraskuuta 2022 – 8. helmikuuta 2023)

Kaikki Euroopan komission kannanottopyynnöt ja julkiset kuulemiset.​



Aihealueet
Brysselin asiantuntijan katsaukset