Ohita päänavigaatio

Siirry sisältöön

Sivistysvaliokunta antoi lausunnon kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta

Julkaistu 26.2.2021 15.30
Muokattu 26.2.2021 15.35
Sivistysvaliokunnan kyltti

Sivistysvaliokunta antoi lausunnon kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta

​Sivistysvaliokunta antoi lausunnon tulevaisuusvaliokunnalle kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta. Lausunto (SiVL 3/2021 vp) liittyy valtioneuvoston selontekoon kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta ”Kohti hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa” (VNS 3/2020 vp​). 

Sivistysvaliokunta katsoo, että globaaleja kestävään kehitykseen liittyviä haasteita voidaan ratkaista vain osaamista laajasti parantamalla ja nojaamalla nykyistä enemmän tutkittuun tietoon. Valiokunta pitää keskeisinä tavoitteina koulutus- ja osaamistason nostoa kaikilla koulutusasteilla, oppimiserojen kaventamista ja koulutuksellisen tasa-arvon lisäämistä. Työelämän murros, elinkeinoelämän muuttuvat osaamistarpeet ja digitalisaation kasvu tulevat osaltaan korostamaan tarvetta osaamisen tason kattavaan nostoon koko yhteiskunnassa.

Lapsen ja nuoren oppimis- ja urapolun sujuvuuden perusedellytyksenä on perustaitojen oppiminen. Kasvattajien ja opettajien (ml. vapaa sivistystyö ja taiteen perusopetus) kohdalla tarvitaan osaamisen kehittämistä, täydennyskoulutusta sekä vertaisoppimisen ja hyvien käytänteiden jakamista.

Sivistysvaliokunta korostaa, että osana kestävän kehityksen toimia tulee huolehtia koulutuksen tasavertaisuuden toteutumisesta. Se on ollut suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuus, jota haastavat muun muassa perusopetuksen päättäneiden sekä tyttöjen ja poikien osaamiserot. On tehtävä entistä lujemmin töitä sen eteen, että esimerkiksi perhetausta, sukupuoli tai vammaisuus ei vaikuta koulutusta ja ammattia koskeviin valintoihin. 

Agenda 2030 -tavoitteiden saavuttaminen edellyttää nykyisen korkean tason osaamisen hyödyntämisen lisäksi myös aktiivisia toimia uuden osaamisen laajamittaiseksi rakentamiseksi. Tutkimuksen pitkäjänteinen rahoitus on keskeistä selonteon tavoitteiden saavuttamisessa. Julkisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen määrää tulee lisätä, jotta tavoite nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämismenojen osuus bruttokansantuotteesta nykyisestä 2,7 prosentista 4 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä voi toteutua.

Sivistysvaliokunta korostaa kuntien nykyistä roolia kestävän kehityksen tavoitteiden keskeisinä toteuttajina paikallistasolla. Tärkeää on, että kunnilla jatkossakin säilyvät mahdollisuudet toteuttaa laajasti kestävän kehityksen tavoitteita toiminnassaan.

Tavoitteessa, että kaikki pysyvät mukana, tulee ottaa huomioon myös ikääntynyt väestö. Yhteiskunnassa toimimisen ja osallistumisen turvaamiseksi on huolehdittava riittävistä kansalaistaidoista, kuten digiosaaminen.

Ekologista kestävyyttä vahvistetaan mahdollistamalla luovien alojen ja tapahtuma-alan toimintaedellytykset. Ne luovat aineetonta arvonlisää tuoden kasvua ja hyvinvointia turhaa aineellista kulutusta välttäen.

Globaalin oppimisen kriisin ratkaiseminen on avainasemassa koko Agenda 2030:n tavoitteiden saavuttamiselle.​​​​

Aihealueet
Sivistysvaliokunta