Ohita päänavigaatio

Siirry sisältöön

Eduskunnan Brysselin-toimiston EU-viikkokirje 15.–21.3.2021

Julkaistu 15.3.2021 11.50
Muokattu 15.3.2021 11.52

Eduskunnan Brysselin-toimiston EU-viikkokirje 15.–21.3.2021

​Uutiskirjeen tiivistelmät perustuvat EU-asiakirjoihin ja muihin EU:ta seuraaviin medialähteisiin. Kirjeen eduskunnan sivustojen ulkopuolelle olevien linkkien yhteyteen on suluissa ilmaistu kohde, johon linkki aukeaa.

1. Parlamentin tapahtumat

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan parlamentin sivuille, ellei toisin mainita.

Tällä viikolla Euroopan parlamentissa on valiokuntien tapaamisia.

Covid-19-muunnokset ja rokotteet. Ympäristön, kansanterveyden ja elintarviketurvallisuuden valiokunta (ENVI) keskustelee covid-19-muunnoksista ja rokotteiden tehosta niihin Euroopan lääkeviraston, Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen sekä maailman terveysjärjestö WHO:n edustajien kanssa. Komissio esittelee HERA-hautomon, jonka puitteissa pyritään tarkastelemaan virusmuunnoksia, vaihtamaan tietoa ja tekemään yhteistyötä rokotteiden mukauttamiseksi (maanantaina).

Euroopan keskuspankki/Lagarde. Talous- ja raha-asioiden valiokunta (ECON) keskustelee Euroopan keskuspankin (EKP) johtajan Christine Lagarden kanssa euroalueen tilanteesta. Mepit tulevat todennäköisesti kysymään, miten rahapolitiikkaa tulisi tarkistaa ja korjata pandemian taloudellisten vaikutusten seurauksena ja mitä vaaroja riittämättömät elpymissuunnitelmat tuovat mukanaan, kun poikkeuksellinen julkisen sektorin keskuspankkirahoitus loppuu (torstaina).

Yleinen tietosuoja-asetus. Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta (LIBE) tarkastelee mahdollisia muutoksia ja parannuksia, joita yleiseen tietosuoja-asetukseen voitaisiin tehdä kaksi vuotta sen soveltamisen jälkeen. Jätetyt muutosehdotukset koskevat huolia siitä, että tietosuojaviranomaiset käyttävät asetusta supistamaan journalistien ja kansalaisjärjestöjen toimintaa, valvontaviranomaisten resurssien puutetta ja mahdollisia rikkomusmenettelyitä sellaisia EU-maita vastaan, jotka eivät noudata velvoitteitaan (tiistaina).

Tekoälyn vaikutus kulttuuriin. Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta (CULT) tarkastelee tekoälyteknologioiden vaikutusta kulttuuriin, koulutukseen ja audiovisuaaliseen sektoriin. Mepit tulevat todennäköisesti pyytämään yleistä viitekehikkoa sisältöä suosittelevien algoritmien sääntelemiseksi. Äänestyksessä tullaan käsittelemään valeuutisia ja deepfake-teknologiaa sekä työvoiman auttamista uudelleenkouluttautumisessa tekoälyyn perustuvilla työmarkkinoilla selviämiseksi (tiistaina).

Mediatapahtuma disinformaatiosta. Euroopan parlamentin lehdistöpalvelu pitää seminaarin aiheesta "Disinformaatiodilemma: kuinka vastata ja säännellä heikentämättä demokratiaa?" Mepit ja asiantuntijat keskustelevat siitä, kuinka disinformaatio heikentää luottamusta demokratioihin Atlantin molemmin puolin. Toinen paneeli tulee keskittymään disinformaation vastaiseen taistoon verkkosääntelyn uudistamisen keinoin (keskiviikkona).  

2. Komission tapahtumat

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan komission sivuille, ellei toisin mainita.

Kollegion kokous keskiviikkona 17. maaliskuuta Todennäköisiä aiheita:

Covid-19-tiedonanto (Schinas)

Digitaalinen vihreä todistus (Jourová)

Komission tulevien kokousten alustavat aiheet löytyvät täältä (pdf).

Nostoja komissaarien viikon tapaamisista:

Maanantai 15. maaliskuuta

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta vastaava johtava varapuheenjohtaja Frans Timmermans keskustelee videoyhteydellä Kiinan erityisen ilmastolähettilään Xie Zhenhuan kanssa.

Eurooppalaisen elämäntavan edistämisestä vastaava varapuheenjohtaja Margaritis Schinas osallistuu videoyhteydellä ulko- ja sisäministerien epäviralliseen etäkokoukseen ("Jumbo Council").

Sisämarkkinoista vastaava komissaari Thierry Breton keskustelee videoyhteydellä Latvian talousministerin Jānis Vitenbergin kanssa.

Tiistai 16. maaliskuuta

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta vastaava johtava varapuheenjohtaja Frans Timmermans vierailee Belgian kuningas Filipin luona.

Euroopan digitaalisesta valmiudesta vastaava johtava varapuheenjohtaja Margrethe Vestager osallistuu videoyhteydellä Pohjoismaiden ministerineuvostoon.

Maataloudesta vastaava komissaari Janusz Wojciechowski keskustelee videoyhteydellä Euroryhmä eläimille -järjestön toimitusjohtajan Reineke Hameleersin kanssa.

Keskiviikko 17. maaliskuuta

Arvoista ja avoimuudesta vastaava varapuheenjohtaja Věra Jourová keskustelee videoyhteydellä Suomen oikeusministerin Anna-Maja Henrikssonin kanssa.

Talousasioista vastaava komissaari Paolo Gentiloni keskustelee videoyhteydellä Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n toimitusjohtajan Kristalina Georgievan kanssa.

Torstai 18. maaliskuuta

Demokratiasta ja väestökehityksestä vastaava varapuheenjohtaja Dubravka Šuica keskustelee videoyhteydellä Business Europen pääjohtajan Markus Beyrerin kanssa Euroopan tulevaisuuskonferenssista.

Eurooppalaisen elämäntavan edistämisestä vastaava varapuheenjohtaja Margaritis Schinas osallistuu videoyhteydellä 4. eurooppalaiseen kyberturvallisuuden foorumiin (4th European Cybersecurity Forum).

Perjantai 19. maaliskuuta

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen tapaa videoyhteydellä EPP-ryhmän nuorten jäsenten verkoston.

EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Josep Borrell osallistuu videoyhteydellä Sahelin ministerikokoukseen.

Terveydestä ja elintarviketurvallisuudesta vastaava komissaari Stella Kyriakides keskustelee videoyhteydellä Georgian pääministerin Irakli Garibashvilin kanssa.

Kaikki komissaarien tapaamiset löytyvät täältä.

3. Etenemissuunnitelmat ja julkiset kuulemiset

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan komission sivuille, ellei toisin mainita.

Etenemissuunnitelmat:

EU:n oikeusalan tulostaulu 2021 (Oikeusasiat ja perusoikeudet; Tiedonanto)

Pikamaksut (Pankki- ja rahoituspalvelut; Asetusehdotus)

Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta – varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavien toimistojen vahvempi toimeksianto (Sisäasiat; Direktiiviehdotus)

Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta – rikosten tuottaman hyödyn jäädyttäminen ja menetetyksi tuomitseminen (Sisäasiat; Direktiiviehdotus)

Rahoitusmarkkinat – arvopaperikeskukset (EU:n sääntöjen uudelleentarkastelu) (Pankki- ja rahoituspalvelut; Asetusehdotus)

Valtiontuet – poikkeukset hyväksymisvaatimuksesta vihreän kehityksen ohjelman ja teollisuus- ja digitaalistrategioiden osalta (Kilpailu; Asetus)

Julkiset kuulemiset:

EU:hun saapuminen – sähköinen viisumihakemusmenettely ja digitaalinen viisumi (Sisäasiat; Asetusehdotus)

EU:n veronmaksajien oikeudet – helpotetaan verosäännösten noudattamista yksinkertaistamalla menettelyjä (Verotus; Suositus)

Veropetokset ja verovilppi – hallinnollista yhteistyötä koskevien sääntöjen vahvistaminen ja tietojenvaihdon laajentaminen (Verotus; Direktiiviehdotus)

Kaikki Euroopan komission etenemissuunnitelmat ja julkiset kuulemiset.

4. Neuvostot

Osion kaikki linkit johtavat EU:n neuvostojen sivuille, ellei toisin mainita.

Maanantai 15. maaliskuuta

Euroryhmän videoneuvottelu. Asialistalla koronaviruksen alakohtaiset vaikutukset ja rakenteelliset muutokset euroalueella, finanssipoliittisten tukitoimenpiteiden tilannekatsaus, Kreikan tiukennettua valvontaa koskeva raportti ja kansainvälisten kokousten valmistelu.

Työ- ja sosiaaliministerien epävirallinen videoneuvottelu. Asialistalla kaksi periaatekeskustelua, joista ensimmäinen käsittelee Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpanoa ja toinen tasa-arvoa, syrjimättömyyttä ja moninaisuutta EU:ssa. Muita aiheita EU-maiden elpymis- ja palautumissuunnitelmien työllisyys- ja sosiaalipoliittiset näkökohdat, ikääntymisen huomioimista koskevat neuvoston päätelmät sekä tuleva sosiaalialan kolmikantahuippukokous.

Ulko- ja sisäministerien epävirallinen videoneuvottelu. Asialistalla EU:n muuttoliikepolitiikan ulkoiset näkökohdat uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen puitteissa.

Tiistai 16. maaliskuuta

Terveysministerien epävirallinen videoneuvottelu. Asialistalla muun muassa Euroopan syövän vastainen suunnitelma ja toimenpiteet covid-19-pandemian hillitsemiseksi.

Talous- ja valtiovarainministerien epävirallinen videoneuvottelu. Asialistalla digiverotus, talouden elpyminen, vähittäismaksustrategia, tilannekatsaus rahoituspalvelualan lainsäädäntöehdotuksista sekä tulevat kansainväliset kokoukset.

Torstai 18. maaliskuuta

Ympäristöministerien epävirallinen videoneuvottelu. Asialistalla EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi, eurooppalaisen ohjausjakson viherryttäminen sekä akut ja käytetyt akut. Muita asioita muun muassa EU:n kestävä kemikaalistrategia, eurooppalaisen ilmastolain neuvottelujen tilanne, tuleva EU:n metsästrategia ja äskettäin hyväksytty EU:n kauppapolitiikan uudelleentarkastelu.

Eurooppa-neuvoston ja EU:n neuvostojen kokouskalenteri löytyy täältä.

5. Komissiossa viime viikolla

5.1 Komissio esitti tiedonannon Euroopan digitalisoimiseksi vuoteen 2030 mennessä

Komissio esitti tiistaina EU:n vision, tavoitteet ja toimenpiteet esittelevän tiedonannon, jonka tavoitteena on digitalisoida Eurooppa vuoteen 2030 mennessä (Euroopan komissio). Tiedonannolla EU tavoittelee digitaalista riippumattomuutta avoimessa ja yhteen liitetyssä maailmassa sekä pyrkii edistämään digitaalipolitiikkaa, joka mahdollistaa ihmisille ja yrityksille ihmiskeskeisen ja kestävän digitaalisen tulevaisuuden. Tähän kuuluu haavoittuvuustekijöiden ja riippuvuussuhteiden korjaaminen sekä investointien nopeuttaminen. Tiistaina annettu tiedonanto on jatkoa komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin visiolle tehdä lähivuosista Euroopan "digitaalinen vuosikymmen". Samalla se on vastaus Eurooppa-neuvoston vuoden 2020 lokakuussa antamaan kehotukseen "digitaalinen kompassin" laatimiseksi.

Tiedonannon perustana on helmikuussa 2020 julkaistu komission digitaalistrategia (Euroopan komissio). Tiedonannossa ehdotetaan, että sovitaan laajan yhteiskunnallisen keskustelun pohjalta erityisestä digitaaliperiaatteiden kehyksestä, joka perustuu Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin ja täydentää sitä; käynnistetään nopeasti tärkeitä monikansallisia hankkeita sekä valmistellaan lainsäädäntöehdotus, jossa vahvistetaan hallintokehys edistymisen seuraamiseksi eli "digitaalinen kompassi". Ehdotetulla digitaalisella kompassilla pyritään konkretisoimaan EU:n vuoteen 2030 ulottuvat digitaalitavoitteet. Näiden tavoitteiden neljä pääkohtaa ovat seuraavat:

1) Digitaalisesti osaava väestö ja pitkälle koulutetut digitaalialan ammattilaiset. Vuoteen 2030 mennessä vähintään 80 % aikuisista on oltava digitaaliset perustaidot ja EU:ssa on toimittava 20 miljoonaa tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijaa, joista nykyistä suuremman osuuden tulee olla naisia.

2) Suojatut, suorituskykyiset ja kestävät digitaaliset infrastruktuurit. Vuoteen 2030 mennessä kaikilla EU:n kotitalouksilla on oltava gigabittiyhteydet ja kaikilla asutuilla alueilla 5G-verkko, muun muassa.

3) Yritysten digitalisaatio. Vuoteen 2030 mennessä kolmen neljästä yrityksestä on käytettävä pilvipalveluja, massadataa ja tekoälyä.

4) Julkisten palvelujen digitalisointi. Vuoteen 2030 mennessä kaikkien keskeisten julkisten palvelujen on oltava saatavilla verkossa ja kaikilla kansalaisilla oltava pääsy sähköisiin potilastietoihinsa. 80 %:n kansalaisista on käytettävä sähköistä tunnistautumista. Sisämarkkinoista vastaava komissaari Thierry Breton vahvisti Agence Europelle (Agence Europe) komisison tekevän sähköistä henkilöllisyyttä (e-ID) koskevan lainsäädäntöesityksen huhtikuun lopussa.

Kompassilla pyritään luomaan jäsenmaiden yhteinen hallintorakenne, joka perustuu seurantajärjestelmään. Seurantajärjestelmä sisältää vuosittaisen raportoinnin. Tavoitteet sisällytetään Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa sovittavaan poliittiseen ohjelmaan. Tiedonantoon sisältyvät ehdotukset tulevat olemaan erinäisten julkisten kuulemisten alaisia. Vuoden 2021 lopulla digitaalisista periaatteista pyritään tekemään EU-toimielinten välinen julistus täydentämään sosiaalisten oikeuksien pilaria.

Komissio aikoo helpottaa monikansallisia hankkeita, joissa elpymis- ja palautumistukivälineen ja muun EU-rahoituksen lisäksi yhdistetään EU:n talousarviosta, jäsenvaltioilta ja teollisuudelta saatavia varoja. Jäsenvaltioiden tulee komission ohjeistuksen mukaan kohdistaa elpymis- ja palautumissuunnitelmissaan vähintään 20 % digitalisaatiokehitykseen. Komissio pitää myös tärkeänä digitaalistrategian edistämistä kansainvälisten kumppanuuksien avulla, ja on jo ehdottanut uuden EU:n ja Yhdysvaltojen välisen kauppa- ja teknologianeuvoston perustamista (Euroopan komissio). Tiistaina esitetyssä tiedonannossa komissio ehdotti yhteyksien parantamista EU:n ulkoisten kumppanien kanssa esimerkiksi digitaalisten yhteyksien rahaston perustamalla.

5.2 Komissio ehdotti EU:n antaman humanitaarisen avun lisäämistä

Komissio ehdotti keskiviikkona EU:n antaman maailmanlaajuisen humanitaarisen avun lisäämistä (Euroopan komissio), jonka tarpeen se katsoo olevan koronaviruspandemian seurauksena yhä suurempi. Komissio ehdottaa tiedonannossa useita toimia, joilla humanitaarisen avun toimittamista voitaisiin nopeuttaa laajentamalla resurssipohjaa, tukemalla suotuisamman toimintaympäristön luomista humanitaarisen avun kumppaneille ja puuttumalla kriisien perimmäisiin syihin Team Europe -lähestymistavan pohjalta. Tiedonannossa asetetaan painopiste entistä vahvemmin kansainväliseen humanitaariseen oikeuteen, ja siinä puututaan ilmastonmuutoksen huomattaviin humanitaarisiin vaikutuksiin.

EU perustaa uudet Euroopan humanitaarisen toiminnan valmiudet, jotta se voi puuttua humanitaarisiin kriiseihin suoraan, jos perinteiset humanitaarisen avun toimitusmekanismit EU:n kumppaneiden kautta tai kumppaneiden omat valmiudet ovat tehottomia tai riittämättömiä. Tarkoituksena on helpottaa logistiikkaa, kuten kuljetuksia, keskittää resursseja sekä sujuvoittaa niiden käyttöönottoa kentällä. Valmiuksien avulla voitaisiin esimerkiksi toteuttaa logistisia arviointeja, tukea avustustarvikkeiden hankintoja, varastointia, kuljetusta, jakelua ja alkuvaiheen käyttöönottoa, esimerkiksi vietäessä covid-19-rokotteita heikossa asemassa oleviin maihin. Työ toteutetaan yhteistyössä EU:n pelastuspalvelumekanismin kanssa ja sen toimia täydentäen. Lisäksi EU:n hätäavun koordinointikeskus antaa operatiivista tukea.

EU antaa kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamiselle entistä suuremman painoarvon EU:n ulkoisessa toiminnassa siviiliväestön suojelemiseksi. Käytännössä EU pyrkii valvomaan kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamista, vahvistamaan huolellisuusvelvoiteprosessia kaikissa EU:n ulkoisissa välineissä ja varmistamaan, että kansainvälinen humanitaarinen oikeus huomioidaan kaikilta osin EU:n pakotepolitiikassa. EU aikoo tehostaa kiireellisiä avustustoimiaan toimimalla tiiviissä yhteistyössä kehitysyhteistyön ja rauhanrakentamisen toimijoiden kanssa, pyrkimällä puuttumaan kriisien perimmäisiin syihin ja hakemaan humanitaarisiin hätätilanteisiin pitkän aikavälin ratkaisuja. Seuraavaksi komissio pyytää Euroopan parlamenttia ja neuvostoa hyväksymään tiedonannon ja tekemään yhteistyötä ehdotetuissa keskeisissä toimissa.

5.3 EU jatkaa rokotteiden vientirajoituksia heinäkuuhun asti

Komissio ilmoitti torstaina EU:n pidentäneen covid-19-rokotteiden vientiin liittyvän avoimuus- ja lupamenettelyn voimassaoloa kesäkuun loppuun asti (Euroopan komissio). Komissio perustelee päätöstään EU:hun tarkoitettujen rokotetoimitusten jatkuvilla viivästyksillä. Vientilupamenettelyä sovelletaan niiden yritysten vientiin, joiden kanssa EU on tehnyt ennakkohankintasopimuksen. Ennakkohankintasopimukset velvoittavat rokotevalmistajat toimittamaan EU-maille ennalta sovitun määrän rokotteita. Lupamenettelyä sovelletaan covid-19-rokotteiden vientiin EU:n ulkopuolelle. Vientilupia koskeva täytäntöönpanoasetus tuli voimaan 30. tammikuuta 2021 ja sitä oli alun perin tarkoitus soveltaa 12. maaliskuuta 2021 asti. Uudella asetuksella järjestelmän voimassaoloa jatketaan kesäkuun 2021 loppuun. Samalla komissio on pyrkinyt yksinkertaistamaan menettelyä siten, että vientilähetyksistä, jotka ovat menossa samaan maahan eri vastaanottajille, ei tarvitse enää tehdä kuin yksi hakemus. Uudessa asetuksessa myös yksilöidään niiden vaikuttavien aineiden tullikoodit, joihin toimenpidettä sovelletaan.

Vientirajoitukset koskettavat pääasiassa rikkaita maita (Politico) kuten UK:ta, Yhdysvaltoja, Kanadaa ja Australiaa, jotka ovat tuoneet rokotteita maahan EU:sta. Tähän mennessä EU on antanut vientiluvan suurimmalle osalle rokotelähetyksistä, mutta esimerkiksi aiemmin maaliskuussa Italia esti komission luvalla noin 250 000 AstraZeneca-rokotteen viennin Australiaan. Vientilupamenettely ei koske Covax-hankkeen piiriin kuuluvia matalan ja alemman keskitulotason maita eikä muun muassa Länsi-Balkania ja Pohjois-Afrikkaa. Myöskään Norjalta, Sveitsiltä, Liechtensteinilta ja Islannilta ei vaadita vientilupia.

6. Parlamentissa viime viikolla

Euroopan parlamentissa oli täysistuntoviikko. Maanantaina ennen täysistuntoviikon avausta parlamentissa juhlistettiin kansainvälistä naistenpäivää (Euroopan parlamentti). Parlamentin puhemiehen David Sassolin ja komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin ohella puheen antoivat Uuden-Seelannin pääministeri Jacinda Ardern ja Yhdysvaltojen varapresidentti Kamala Harris. Keskiviikkona EU-toimielinten puheenjohtajat allekirjoittivat Euroopan tulevaisuuskonferenssia koskevan julistuksen (Euroopan parlamentti). Parlamentti hyväksyi EU4Health-ohjelman vuosille 2021–2027 (Euroopan parlamentti) sekä InvestEU-ohjelman (Euroopan parlamentti). Parlamentin täysistunnossa keskusteltiin lisäksi hiilitullimekanismista, yritysten huolellisuusvelvoitteesta sekä budjettiin liitetystä oikeusvaltioperiaatesidonnaisesta ehdollisuusmekanismista (näistä tarkemmin alla). Muita keskeisiä puheenaiheita olivat muun muassa hyökkäykset mediaa kohtaan Puolassa, Unkarissa ja Sloveniassa (Euroopan parlamentti), unionin kalastuksenvalvontajärjestelmä ja uudet kalastussäännöt (Euroopan parlamentti), LGBTIQ-vähemmistöjen oikeudet (Euroopan parlamentti), Syyrian tilanne (Euroopan parlamentti) sekä EU:n toimintasuunnitelma sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpanemiseksi (Agence Europe), johon mepit vaativat sitovia tavoitteita vuodelle 2030 ja kunnianhimoisempia tavoitteita köyhyyden vähentämiseksi.

6.1 Parlamentin täysistunnossa keskusteltiin hiilitullimekanismista

Parlamentin täysistunnossa keskusteltiin maanantaina WTO-yhteensopivan hiilitullimekanismin käyttöönotosta (Euroopan parlamentti). Parlamentti hyväksyi asiaa koskevan valiokunta-aloitteisen mietinnön äänin 444–70 (181 poissa). Päätöslauselmassa todetaan, että EU:n entistä kunnianhimoisemmat ilmastotavoitteet eivät saa johtaa niin kutsuttuun hiilivuotoon, jossa EU:n tuotantoa siirretään vähemmän kunnianhimoisempiin päästösääntöihin sitoutuneisiin kolmansiin maihin – globaalit ilmastopyrkimykset eivät tästä hyödy. Mepit asettuivat tukemaan "hiiliveron" (carbon price) asettamista tietyille EU:n ulkopuolelta tuoduille tuotteille, jos kyseisten maiden ei katsota olevan tarpeeksi kunnianhimoisia ilmastonmuutoksen suhteen. Tämä loisi tasapuoliset toimintaedellytykset maailmanlaajuisesti sekä kannustimen teollisuudelle hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti.

Mepit korostivat, että hiilitullimekanismin tulee olla yhteensopiva maailman kauppajärjestö WTO:n sääntöjen kanssa, ja että mekanismia ei saa väärinkäyttää protektionistisiin tarkoituksiin. Sillä on tavoiteltava yksinomaan ilmastotavoitteiden saavuttamista. EPP ja ECR ryhmistä todettiin, että siirtymän mekanismin käyttöönottoon tulisi olla asteittainen ja tapahtua vasta kattavan vaikutusarvioinnin pohjalta. Mekanismilla saadut tuotot tulisi meppien mukaan käyttää osana EU:n omien tulojen kokonaisuutta tukemaan vihreän kehityksen ohjelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Hiilitullimekanismin tulisi olla osa laajempaa EU:n teollisuusstrategiaa ja kattaa kaikkien sellaisten hyödykkeiden tuonti, jotka kuuluvat EU:n päästökauppajärjestelmän piiriin.

Mekanismin tulee parlamentin mukaan (vaikutusarviointiin pohjautuen) kattaa energia-ala ja energiaintensiiviset teollisuudenalat vuoteen 2023 mennessä – tällaisia teollisuudenaloja ovat esimerkiksi sementti, teräs, alumiini, öljynjalostus, paperi, lasi, kemikaalit ja lannoitteet. Nämä alat saavat yhä huomattavia päästöoikeuksien ilmaisjakoja ja edustavat 94 % EU:n teollisuuspäästöistä. Useat mepit totesivat, että hiilitullimekanismin puitteissa tapahtuvan hiilen hinnoittelun linkittäminen EU:n päästökauppajärjestelmän alaisten päästöoikeuksien hintaan auttaa torjumaan hiilivuotoa. Samalla mepit muun muassa S&D- ja Vasemmistoryhmästä peräänkuuluttivat, että uuden mekanismin ei tule johtaa "kaksinkertaiseen suojaan" EU:n yrityksille, vaan mekanismin täytyy tarkoittaa ilmaisjakojärjestelmästä luopumista. Vihreät/EFA-ryhmästä korostettiin, että EU on vastuussa suurimmasta hiilidioksidipäästöjen tuonnista maailmassa – hiilisidonnainen vero EU:hun tuoduista hyödykkeistä on heidän mukaansa eurooppalaisen ilmastopolitiikan puuttuva palanen ja samalla kannustin muille maille kunnianhimoisempien ilmastotavoitteiden asettamiseen. Konsensus parlamentissa oli laaja, mutta osa EPP-ryhmän edustajista asettui vastustamaan eurooppalaisille yrityksille myönnettävien päästöoikeuksien ilmaisjaoista luopumista (Agence Europe) asteittain ja rinnakkaisesti hiilitullimekanismin käyttöönoton kanssa.

Brysselissä viikolla vieraillut Yhdysvaltojen ilmastolähettiläs John Kerry (katso erillinen uutinen alla) esitti huolensa suunnitellusta mekanismista ja sen vaikutuksista talouteen, kansainvälisiin suhteisiin ja kauppaan (Financial Times). Hän toivoi, että EU ottaisi hiilitullimekanismin käyttöön vasta "viimeisenä keinona" eikä ainakaan ottaisi tariffeja käyttöön ennen marraskuun ilmastokokousta.

Komission odotetaan esittävän hiilitullimekanismia koskeva lainsäädäntöehdotus vuoden 2021 toisella neljänneksellä osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa. Komissio antaa myös ehdotuksen mekanismilla kerrytetyn tuoton sisällyttämisestä EU:n budjetin rahoittamiseen.

6.2 Täysistunnon käsittelyssä lainsäädäntömietintö koskien sitovan lain hyväksymistä huolellisuusvelvoitteen asettamiseksi yrityksille

Parlamentin täysistunnossa keskusteltiin maanantaina valiokunta-aloitteisesta lainsäädäntömietinnöstä koskien sitovan EU-lain hyväksymistä huolellisuusvelvoitteen asettamiseksi yrityksille (Euroopan parlamentti). Lainsäädäntömietintö hyväksyttiin keskiviikkona äänin 504–79 (112 poissa). Huolellisuusvelvoitteella varmistetaan yritysten asettaminen vastuuseen niiden vahingoittaessa ihmisoikeuksia, ympäristöä tai hyvää hallintoa tai yritysten tällaiseen vahingoittamiseen myötävaikuttaessa. Sitovat EU-säännöt vaatisivat yrityksiä tunnistamaan ja ratkaisemaan sellaiset arvoketjujensa kohdat, mukaan lukien suorat ja epäsuorat liikesuhteet ja investointiketjut, jotka rikkovat (tai saattaisivat rikkoa) ihmisoikeuksia, myötävaikuttavat ilmastonmuutokseen tai ympäristöongelmiin ja loukkaavat hyvää hallintotapaa esimerkiksi korruption ja lahjonnan muodossa. Huolellisuusvelvoitteella halutaan taata uhrien mahdollisuus käyttää oikeussuojakeinoja. Komissio on ilmoittanut esittävänsä asiaa koskevan lainsäädäntöehdotuksensa myöhemmin tänä vuonna.

Huolellisuusvelvoitesäännöt asetettiin koskettamaan myös julkisesti listattuja tai "korkean riskitason" pk-yrityksiä, joiden lainsäädäntömietinnön esittelijä Lara Wolters (S&D) totesi myös pystyvän aiheuttamaan suurta vahinkoa. Pk-yrityksille tulisi kuitenkin tarjota teknistä tukea vaatimusten täyttämiseksi. Pk-yritysten vapauttaminen huolellisuusvelvoitesäännöistä kuului keskustelun suurimpiin kiistakapuloihin (Agence Europe) – EPP-ryhmä oli viime tingassa toimittanut noin 50 allekirjoitusta keränneet muutosehdotukset pk-yritysten vapauttamiseksi, jotka lopulta kuitenkin hylättiin. Samaan pyrki ID-ryhmä, jonka jättämät muutosehdotukset hylättiin.

Mepit korostivat, että huolellisuusvelvoite on ennaltaehkäisevä instrumentti, joka vaatii yrityksiä tekemään suhteutettuja toimenpiteitä perustuen vaikutusten todennäköisyyteen ja vakavuuteen, kyseessä olevaan toimialaan sekä hankkeen kokoon ja arvoketjun pituuteen. EU:n sisäisille markkinoille pyrkivien yritysten tulee pystyä todistamaan, että ne noudattavat ihmisoikeus- ja ympäristövelvoitteita huolellisuusvelvoitteen asettamien vaatimusten mukaisesti. Parlamentti vetosi lisätoimenpiteiden sisällyttämisen puolesta, joihin kuuluisi muun muassa tuontikielto vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin kuten pakkotyöhön ja lapsityövoimaan yhdistetyille tuotteille. EU:n tulisi kauppasopimuksissaan sisällyttää nämä tavoitteet sopimusten kauppaa ja kestävää kehitystä koskeviin lukuihin. Mepit pyysivät komissiota tarkistamaan perusteellisesti, liittyykö Xinjiangissa sijaitsevien, EU:hun tuovien yritysten toimintaan ihmisoikeusrikkomuksia liittyen etenkin uiguurivähemmistöjen sortamiseen.

Yrityksiltä tulisi vahingon aiheuttamisesta tai siihen myötävaikuttamisesta periä sakkoja, elleivät ne pysty todistamaan toimineensa huolellisuusvelvoitteen asettamien vaatimusten mukaisesti ja ryhtyneensä toimenpiteisiin tällaisen vahingon ennaltaehkäisemiseksi. Näin pyritään takaamaan tehokkaat korvaukset liiketoiminnasta aiheutuneiden vahinkojen uhreille, etenkin niille kolmansissa maissa sijaitseville uhreille ja sidosryhmille, jotka ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Niillä olisi mahdollisuus haastaa kolmannessa maassa toimiva eurooppalainen yritys oikeuteen EU-lainsäädännön alla.

Wolters kiteytti huolellisuusvelvoitteen tarjoavan tasapuoliset toimintaedellytykset yrityksille ja reilut tuotteet kuluttajille, ja totesi että ehdotuksesta voi tulla kestävän ja vastuullisen yritystoiminnan kultainen standardi. Komissio on jo aloittanut seuraavia vaiheita mahdollisen lainsäädäntöaloitteen esittämiseksi (Euroopan parlamentti) (pdf) julkaisemalla asiaa käsittelevän tutkimuksen ja järjestämällä julkisia kuulemisia. Komission vuoden 2021 työohjelma sisältää direktiiviehdotuksen kestävästä yrityshallinnosta, joka kattaisi myös ihmisoikeuskysymykset ja yritysten huolellisuusvelvoitteen.

6.3 Parlamentin täysistunnossa keskusteltiin oikeusvaltioperiaatteeseen sidotusta ehdollisuusmekanismista ja kansallisista elpymissuunnitelmista

Torstaisessa parlamentin täysistunnossa mepit keskustelivat budjetista ja hallinnosta vastaavan komissaari Johannes Hahnin kanssa oikeusvaltioperiaatteeseen sidotusta EU-budjetin ehdollisuusmekanismista (Euroopan parlamentti). Parlamentissa vallitsi melko laaja tyytymättömyys komission toimiin mekanismin toimeenpanon saralla – uudet säännöt tulivat voimaan 1. tammikuuta 2021, mutta komissio ei ole vielä kertaakaan käyttänyt mekanismia. Mepit muistuttivat komissiota, että mekanismin voimaan astuneet säännöt perustuvat laillisesti sitoviin säännöksiin, ja että Eurooppa-neuvoston päätelmillä ei sitä vastoin ole laillista sitovuutta. Komissaari Hahn yritti vakuuttaa meppejä vahvasta henkilökohtaisesta sitoumuksestaan mekanismin toimeenpanemiseksi, mutta painotti että ehdollisuusmekanismin tulee ennen käyttöönottoa olla täysin vesitiivis ja siinä tulee huomioida unionin tuomioistuimen päätökset. Hahn piti ensiarvoisen tärkeänä, että ensimmäiset tapaukset, joilla mekanismiin puututaan ovat onnistuneita, jotta mekanismi ei joudu heti elinkaarensa alussa epäilysten ja unionin tuomioistuimen taholta oikeudellisen vastalauseen kohteeksi.

Useat mepit painottivat, että EU:n tulee käyttää mekanismia mahdollisimman pian vastatakseen kansalaisten tarpeisiin, suojellakseen budjettiaan ja arvojaan sekä välttääkseen uskottavuutensa menetyksen. Useat suhtautuivat kriittisesti Hahnin toteamuksiin komission paraikaa mekanismille laatimista uusista "suuntaviivoista", joissa tullaan huomioimaan unionin tuomioistuimen päätökset. EPP:stä todettiin, että ehdollisuusmekanismin sovellettavuus ei saa riippua uusien suuntaviivojen hyväksymisestä, ja S&D:stä haluttiin varmistus siitä, että uudet suuntaviivat heijastelevat EU-instituutioiden aiemmin saavuttamaa yksimielisyyttä. Renew-ryhmästä puolestaan painotettiin, että komission on toimeenpantava ehdollisuusmekanismi heti, sillä unionin tuomioistuinta on jouduttu odottamaan liian kauan EU:ssa tapahtuviin autokraattisiin liikkeisiin puuttumiseksi. Lisäksi ryhmästä todettiin, että unionilla on mahdollisuus osoittaa samojen sääntöjen pätevän kaikkiin – mekanismi ei ole hyökkäys vain tiettyjä jäsenmaita kuten Puolaa ja Unkaria kohtaan. ID:stä todettiin, että ehdollisuusmekanismi on poliittinen väline, jolla pyritään painostamaan demokraattisesti valittuja hallintoja ja näiden maiden kansalaisia omaksumaan eurooppalaisia identiteettejä niiden omasta tahdosta välittämättä. Vihreistä puolestaan todettiin, että komissio on ollut liian varovainen mekanismin toimeenpanossa Euroopan vastaisten tunteiden nostattamisen pelossa.

Hahn pyysi loppupuheenvuorossaan meppien ymmärrystä siitä, että mekanismi tulee valmistella tarkasti. Hahn vastasi myös joidenkin meppien puheenvuoroihin oikeusvaltioperiaatteen tulkinnanvaraisuudesta toteamalla, että ei ole olemassa kansalaisuudesta tai kansallisesta identiteetistä riippuvaista "à la carte oikeusvaltioperiaatetta", vaan sen sisällölliset puitteet määrätään selkeästi EU-laissa. Parlamentti tulee äänestämään päätöslauselmaluonnoksesta maaliskuun 24.–25. päivä järjestettävässä täysistunnossa.

Täysistunnossa käsiteltiin myös kansallisia elpymis- ja palautumissuunnitelmia eritoten kumppanuusperiaatteen kunnioittamisen näkökulmasta. Komission johtava varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis painotti elpymisvälineen olevan suorituskykyyn perustuva väline – varoja luovutetaan, kun kansallisissa elpymissuunnitelmissa asetettuja virstanpylväitä saavutetaan. Tätä komissio tulee monitoroimaan tarkasti. Viimeisenä keinona komissiolla on mahdollisuus vähentää varoja tai periä niitä takaisin.

Renew-ryhmän unkarilainen meppi Katalin Cseh piti painokkaan puheenvuoron korruption vastaisten takuiden asettamisen puolesta elpymis- ja palautumistukivälineelle. Pelkona on Csehin mukaan, että välinettä käytetään poliittiseen suosimiseen hädässä olevien kansalaisten ja yritysten auttamisen sijaan. Vihreistä puolestaan painotettiin, että alueet on sisällytettävä paremmin elpymissuunnitelmia koskeviin kuulemisiin, sillä nyt vaarana on vähemmän kehittyneiden alueiden jääminen ulkopuolelle, mikä puolestaan vaarantaa koko prosessin. Vihreät peräänkuuluttivat, että kumppanuusperiaatteen kunnioittamista tulee valvoa tarkasti. Kansallisten viranomaisten ja komission väliset keskustelut kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien viimeistelemiseksi jatkuvat.

6.4 Parlamentti lykkäsi päätöstä EU–UK-sopimuksen äänestyksen päivämäärästä

Parlamentin poliittisten ryhmien johtajat päättivät lykätä päätöstään siitä, milloin parlamentti tulee äänestämään EU–UK kauppa- ja yhteistyösopimuksen hyväksymisestä (Politico).  Vihreiden ryhmän puheenjohtaja Philippe Lamberts totesi (Frankfurter Allgemeine), että jos UK ei kunnioita aiempaa sopimusta, ei ole järkeä hyväksyä nyt pöydällä olevaa sopimustakaan. Parlamentin odotettiin pitkään äänestävän sopimuksen hyväksymisestä maaliskuun lopussa tai huhtikuussa. Päätöstä sopimuksen hyväksymisen äänestyksestä lykättiin nyt toiseen kertaan. Lambertsin toteis, mikäli parlamentti ei hyväksy sopimusta huhtikuun loppuun mennessä on käsillä käytännössä sopimukseton tilanne.

7. Lyhyesti

7.1 EU-toimielinten puheenjohtajat allekirjoittivat Euroopan tulevaisuuskonferenssia koskevan julistuksen

Euroopan parlamentin puhemies David Sassoli, neuvoston puheenjohtajavaltion Portugalin pääministeri António Costa ja komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen allekirjoittivat keskiviikkona yhteisen lausuman (Euroopan parlamentti) Euroopan tulevaisuutta käsittelevästä konferenssista. Allekirjoitus merkitsee lähtölaukaisua keskusteluille, joissa ihmisten eri puolilta Eurooppaa halutaan voivan esittää ajatuksiaan ja siten osallistua tulevaisuuden muovaamiseen. Yhteisessä lausumassa annetaan esimerkkejä teemoista, joita konferenssissa voidaan käsitellä. Näitä ovat esimerkiksi terveys, ilmastonmuutos, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, digitalisaatio, EU:n rooli maailmassa ja EU:ta sääntelevien demokraattisten prosessien voimistaminen. Konferenssi kokoontuu edellä mainittujen kolmen toimielimen alaisuudessa. Toimielimiä edustavat niiden puheenjohtajat, jotka toimivat yhdessä konferenssin puheenjohtajistona. Kolmea toimielintä edustava johtokunta on tarkoitus perustaa piakkoin. Kansallisilla parlamenteilla on johtokunnassa tarkkailijan asema.

7.2 Mercosur-kauppasopimus jakaa yhä mielipiteitä: Itävallan liittohallitus vastustaa

Itävallan varakansleri Werner Kogler lähetti kirjeen EU-puheenjohtajamaa Portugalin pääministerille António Costalle, jossa hän varoitteli tätä Mercosur-sopimuksesta (Agence Europe). Kogler pyysi Costaa varmistamaan, että EU–Mercosur-vapaakauppasopimuksesta järjestettävä äänestys pidetään avoimena, julkisen huomion kohteena ja vapaana kaikenlaisesta taktikoinnista. Kirje seurasi huhua sopimustekstin jakamisesta kahteen osaan, siten että sopimuksen kaupallisesta osasta äänestäminen tapahtuisi yksinomaan EU:n toimialaan kuuluvasti. Näin vältettäisiin vaatimus vapaakauppasopimuksen ratifioinnista jäsenmaiden kansallisten ja alueellisten parlamenttien taholta.

Euroopan parlamentissa ja jäsenmaiden keskuudessa Mercosur-vapaakauppasopimus jakaa yhä mielipiteitä. Monet pitävät takeita kestävää kehitystä koskevien lukujen toimeenpanemisesta riittämättöminä ja haluavat avata keskustelut uudelleen. Kogler totesi Costalle osoitetussa kirjeessä, että vapaakauppasopimuksen vaikutus ilmastokriisiin tulee olemaan ratkaiseva tekijä Itävallan kannanmuodostuksessa (Politico) – näin ollen Itävallan liittohallitus aikoo vastustaa sopimuksen allekirjoitusta. EPP-ryhmälle ja komissiolle riittäisi yhteisen julistuksen neuvotteleminen, jossa Mercosur-maat sitoutettaisiin kestävyystavoitteisiin.

7.3. USA:n ilmastolähettiläs John Kerry vieraili Brysselissä

Yhdysvaltojen ilmastolähettiläs John Kerry vieraili tiistaina Brysselissä ja osallistui komission kollegion kokoukseen kunniajäsenenä (Financial Times). Tapaaminen seurasi komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin ja Yhdysvaltojen presidentin Joe Bidenin edeltävänä perjantaina käytyä puhelinkeskustelua (Euroopan komissio), jossa osapuolet lupasivat "uutta alkua" transatlanttisille suhteille. Sisämarkkinoista vastaava komissaari Thierry Breton keskusteli maanantaina 8. maaliskuuta Valkoisen talon Covid-19-koordinaattorin Jeffrey Zientsin kanssa rokotteista ja samana päivänä Yhdysvaltojen varapresidentti Kamala Harris antoi Euroopan parlamentissa puheen kansainvälisen naistenpäivän kunniaksi. Politico kiteytti ilmassa olevan "uutta transatlanttista rakkautta" (Politico).

Obaman hallinnon aikana Yhdysvaltojen ulkoministerinä toiminut John Kerry oli yksi Pariisin ilmastosopimuksen arkkitehdeistä. Kerry ja hänen EU-vastinparinsa, Euroopan viherelvytysohjelmasta vastaava komission johtava varapuheenjohtaja Frans Timmermans tulevat johtamaan YK:n COP26 ilmastokokousta tulevana syksynä.

7.4 Euroopan parlamentti päätti jatkaa kolmen erityisvaliokunnan toimintaa

Euroopan parlamentti ilmoitti tiistaina jatkavansa viime kesänä perustettujen kolmen erityisvaliokunnan toimintaa (Agence Europe). Nämä erityisvaliokunnat ovat tekoälyä digitaalisella aikakaudella käsittelevä valiokunta (AIDA), ulkomaista sekaantumista kaikkiin EU:n demokraattisiin prosesseihin ja siihen sisältyvää disinformaatiota käsittelevä valiokunta (INGE) sekä syöväntorjunnan valiokunta (BECA). AIDA- ja INGE-valiokuntien toimintaa on päätetty jatkaa kuudella kuukaudella ja BECA-valiokunnan toimintaa vastaavasti kolmella. BECA-valiokunnan odotetaan näin ollen hajoavan 23. joulukuuta, jolloin sen odotetaan myös hyväksyvän yhteisen kannan komission aiemmin tänä vuonna esittämään syövän vastaiseen suunnitelmaan.

7.5 EU-toimielinten edustajia Global Forest Summit -tapahtumassa

Perjantaina järjestettiin verkkotapahtumana Ranskan presidentin Emmanuel Macronin suojeluksessa Global Forest Summit -tapahtuma (Global Forest Summit). Tapahtuman pääteemana oli metsien suojelu ja ennallistaminen luonnon monimuotoisuuden kadon uhan alla. Koko päivän kestäneen tilaisuuden paneelikeskustelut käsittelivät aihetta useasta eri kulmasta. Luonnon monimuotoisuuteen ja metsiin keskittyneessä paneelissa Euroopan ympäristövirasto pääjohtaja Hans Bruyninckx kiinnitti huomioita ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden kadon keskinäiseen riippuvuuteen, vallitsevaan kestämättömään resurssien käyttöön sekä metsien sosiaaliseen ulottuvuuteen, ihmisten hyvinvoinnin ollen perustavasti riippuvainen ekosysteemeistä. Tilaisuuden päättäneeseen paneelikeskusteluun osallistui myös ympäristöasioista vastaava komissaari Virginijus Sinkevičius. Hän kertoi komission valmistelevan metsästrategian (Euroopan komissio) painottavan metsien suojelua, hiilinielujen lisäämistä, metsien ennallistamista sekä metsien kunnon parantamista. Yhtenä konkreettisena tavoitteena on 3 miljardin puun istutus vuoteen 2030 mennessä. Hän myös painotti metsästrategiassa huomioitavan myös kansainvälinen ulottuvuus ja EU:n vastuunkanto maailmalaajuisesta metsäkadosta muun muassa metsäkatoon liittyvän tuonnin rajoituksilla.

Komissio on päivittämässä vuosien 1998 (pdf) (EUR-Lex) ja 2013 (pdf) (EUR-Lex) metsästrategioita. Metsästrategialla pyritään sopimaan yleisistä puitteista, jotka koskevat metsiin liittyvää lainsäädäntöä. Käynnissä on parasta aikaa julkinen kuuleminen 19. huhtikuuta asti (Euroopan komissio).

7.6 Puola ja Unkari valittivat monivuotisen rahoituskehyksen oikeusvaltiomekanismista

Puola ja Unkari jättivät torstaina EU:n tuomioistuimeen valituksen EU:n monivuotisen rahoituskehyksen kytkennästä oikeusvaltioperiaatteen toteutumiseen (Deutsche Welle). Puolan hallituksen tiedottaja totesi, että mekanismilla ei ole pohjaa EU:n perussopimuksissa, se sekaantuu jäsenvaltioiden toimivaltaan ja rikkoo EU:n lakeja. Oikeusprosessi viivästyttänee mekanismin käyttöönottoa.

7.7 Komissio hyväksyi 350 miljoonan euron tuen Finnairille

Komissio hyväksyi perjantaina Suomen 351,38 miljoonan euron Finnairille (Agence Europe). Tuki komission mukaan EU:n valtiontukisääntöjen mukainen.

Aihealueet
Brysselin asiantuntijan katsaukset