Ohita päänavigaatio

Siirry sisältöön

Eduskunnan Brysselin-toimiston EU-viikkokirje 22.–28.3.2021

Julkaistu 22.3.2021 14.10
Muokattu 23.3.2021 11.03

Eduskunnan Brysselin-toimiston EU-viikkokirje 22.–28.3.2021

Uutiskirjeen tiivistelmät perustuvat EU-asiakirjoihin ja muihin EU:ta seuraaviin medialähteisiin. Kirjeen eduskunnan sivustojen ulkopuolelle olevien linkkien yhteyteen on suluissa ilmaistu kohde, johon linkki aukeaa.

1. Parlamentin tapahtumat

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan parlamentin sivuille, ellei toisin mainita.

Tällä viikolla Euroopan parlamentissa on täysistuntoviikko ja valiokuntatapaamisia.

Valiokunnissa

Covid-19-rokotteiden arviointi ja hyväksyminen. Euroopan lääkeviraston (EMA) johtaja Emer Cooke päivittää ympäristön, kansanterveyden ja elintarviketurvallisuuden valiokunnan (ENVI) jäseniä covid-19-rokotteiden arvioinnin ja hyväksymisen tilanteesta sekä seuraavista vaiheista (tiistaina).

Covid-19-rokotteiden ostot. Budjettivaliokunta (BUDG) ja komission terveyden ja elintarviketurvallisuuden osaston (SANTE) pääjohtaja Sandra Gallina keskustelevat EU:n rokotteista tekemien ennakko-ostosopimusten tilanteesta (tiistaina).

Täysistunnossa

EU-tulot. Meppien on määrä hyväksyä kolme lakia, jotka myötävaikuttavat EU:n omien varojen järjestelmän käynnissä olevaan uudistukseen ja tekevät tietä uusille tulonlähteille, kuten uudelle muovimaksulle. EU:n tulojärjestelmän uudistaminen on ratkaisevan tärkeää myös 750 miljardin euron elvytysrahaston Next Generation EU perustamisen kannalta, joka oli aina yksi parlamentin prioriteeteista (keskustelu keskiviikkona, äänestys torstaina).

Oikeusvaltioperiaate. Viime istunnon keskustelua seuraten mepit tulevat äänestämään päätöslauselmasta, jossa heidän odotetaan kehottavan komissiota käynnistämään oikeusvaltiomekanismi viipymättä. Mepit tulevat todennäköisesti myös korostamaan, että parlamentti on valmis käyttämään kaikkia sen käytettävissä olevia keinoja, mikäli komissio ei käytä uutta mekanismia budjetin suojaamiseen (äänestys keskiviikkona).

Kestävä turismi. Parlamentti tulee keskustelemaan liikenne- ja matkailuvaliokunnan päätöslauselmasta, jossa EU-maita kehotetaan sisällyttämään turismi- ja matkailualat covid-19-elpymissuunnitelmiinsa ja harkitsemaan näiden palvelujen arvonlisäveron väliaikaista alentamista. Meppien odotetaan myös kannattavan yhteisen rokotustodistuksen käyttöönottoa matkustamisen helpottamiseksi; todistus toimisi vaihtoehtona PCR-testeille ja karanteenivaatimuksille (keskustelu keskiviikkona, äänestys torstaina).

Uusi EU–Afrikka-strategia. Mepit keskustelevat ja äänestävät uudesta EU–Afrikka-strategiasta mantereiden siirtämiseksi pois lahjoittaja-vastaanottaja-mallista ja kohti tasa-arvoista kumppanuutta. EU:n ja Afrikan välisen yhteistyön tulee voimaannuttaa Afrikan kansat vastaamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, hillitsemään ilmastonmuutosta ja keskittymään enemmän sukupuolten tasa-arvoon, koulutukseen sekä terveydenhuollon ja kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien parantamiseen (keskustelu keskiviikkona, äänestys torstaina).

Valtameriin päätyvä jäte. Meppien odotetaan toteavan, että valtameriin päätyvän jätteen vähentämiseksi kertakäyttöisiä muoveja tulisi edelleen rajoittaa, kiertotaloutta tulisi edistää keräämällä ja kierrättämällä (collecting, recycling and upcycling) ja kalastusvälineet tulisi suunnitella kestävämmällä tavalla (keskustelu keskiviikkona, äänestys torstaina).

2. Komission tapahtumat

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan komission sivuille, ellei toisin mainita.

Kollegion kokous keskiviikkona 24. maaliskuuta Todennäköisiä aiheita:

EU:n lasten oikeuksien strategia (Šuica)

Eurooppalainen lapsitakuu (suositus) (Šuica)

Toimintasuunnitelma luonnonmukaisen tuotannon kehittämiseksi: matkalla kohti 2030:aa (Timmermans)

Komission tulevien kokousten alustavat aiheet löytyvät täältä (pdf).

Nostoja komissaarien viikon tapaamisista:

Maanantai 22. maaliskuuta

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta vastaava johtava varapuheenjohtaja Frans Timmermans keskustelee videoyhteydellä eurooppalaisen nuorten maanviljelijöiden neuvoston (CEJA) edustajien kanssa.

Euroopan digitaalisesta valmiudesta vastaava johtava varapuheenjohtaja Margrethe Vestager keskustelee videoyhteydellä Ruotsin energiasta ja digitaalisesta kehityksestä vastaavan ministerin Anders Ygemanin kanssa.

Talousasioista vastaava komissaari Paolo Gentiloni keskustelee videoyhteydellä Turkin kauppaministerin Ruhsar Pekcanin kanssa.

Tiistai 23. maaliskuuta

Ihmisten hyväksi toimivasta taloudesta ja kauppa-asioista vastaava johtava varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis keskustelee videoyhteydellä Afrikan mantereen vapaakauppa-alueen pääsihteerin Wamkele Keabetswe Menen kanssa.

Työllisyydestä ja sosiaalisesta oikeudesta vastaava komissaari Nicolas Schmit keskustelee videoyhteydellä Euroopan investointipankin johtajan Werner Hoyerin kanssa.  

Kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen on virtuaalisella matkalla Suomen Etelä-Pohjanmaalla tavatakseen paikallisia sidosryhmiä, opiskelijoita ja mediaa.

Keskiviikko 24. maaliskuuta

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen osallistuu videoyhteydellä kasvua ja työllisyyttä käsittelevän sosiaalialan kolmikantahuippukokoukseen (TSS).

EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Josep Borrell osallistuu videoyhteydellä Naton ministerikokoukseen.

Sisämarkkinoista vastaava komissaari Thierry Breton tapaa Brysselissä Belgian pääministerin Alexander De Croon.

Torstai 25. maaliskuuta

Innovoinnista, tutkimuksesta, kulttuurista, koulutuksesta ja nuorisoasioista vastaava komissaari Mariya Gabriel keskustelee videoyhteydellä Marokon kulttuuri-, nuoriso- ja urheiluministerin Hassan Abyaban kanssa.

Terveydestä ja elintarviketurvallisuudesta vastaava komissaari Stella Kyriakides pitää videoyhteyden välityksellä puheen eurooppalaisen politiikan seminaarissa, jonka järjestää Harvardin yliopiston eurooppalaisten opintojen keskus.

Perjantai 26. maaliskuuta

Työllisyydestä ja sosiaalisesta oikeudesta vastaava komissaari Nicolas Schmit keskustelee videoyhteydellä Italian Etelästä ja alueellisesta yhteenkuuluvuudesta vastaavan ministerin Mara Carfagnan kanssa.

Oikeusasioiden komissaari Didier Reynders keskustelee videoyhteydellä Etelä-Korean oikeusministerin Mi-ae Choon kanssa.

Kaikki komissaarien tapaamiset löytyvät täältä.

3. Etenemissuunnitelmat ja julkiset kuulemiset

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan komission sivuille, ellei toisin mainita.

Etenemissuunnitelmat:

EU:n yleiseen talousarvioon sovellettavien varainhoitosääntöjen kohdennettu tarkistus (varainhoitoasetus) (Talousarvio; Asetusehdotus)

Muuttajien salakuljetuksen torjunta: EU:n toimintasuunnitelma vuosiksi 2021–2025 (Sisäasiat; Tiedonanto)

Euroopan tason poliittiset puolueet ja säätiöt – oikeudellista asemaa ja rahoitusta koskevien sääntöjen tarkistaminen (Institutionaaliset asiat, Oikeusasiat ja perusoikeudet; Asetusehdotus)

Uusi lähestymistapa tutkimukseen, innovointiin, koulutukseen ja nuoriin (Tutkimus ja innovointi; Tiedonanto)

Julkiset kuulemiset:

Muuttajien salakuljetuksen torjunta: EU:n toimintasuunnitelma vuosiksi 2021–2025 (Sisäasiat; Tiedonanto)

EU:n lainvalvontakoulutusvirasto (CEPOL) – arviointi (2016–2020) (Sisäasiat)

Kestäviä tuotteita koskeva aloite (Ympäristö; Direktiiviehdotus)

Kaikki Euroopan komission etenemissuunnitelmat ja julkiset kuulemiset.

4. Neuvostot

Osion kaikki linkit johtavat EU:n neuvostojen sivuille, ellei toisin mainita.

Maanantai 22. maaliskuuta

Maatalous- ja kalastusneuvosto (22.–23. maaliskuuta). Asialistalla UK:n kanssa yhteisten kantojen kalastusmahdollisuudet, yhteisen maatalouspolitiikan uudistus ja kasvintuhoojien vastaiset toimenpiteet.

Kilpailuministerin epävirallinen tapaaminen (sisämarkkinat ja teollisuus). Keskustelunaiheena strategisen autonomian käsite avoimessa Euroopan unionissa.

Ulkoasianneuvosto. Asialistalla ajankohtaisasiat, EU:n Kiinan vastaiset pakotteet (Financial Times) sekä eteläinen naapurusto ja Turkki. Keskustelemassa YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet.

Tiistai 23. maaliskuuta

Maatalous- ja kalastusneuvosto (22.–23. maaliskuuta).

Eurooppaministerien epävirallinen videoneuvottelu. Ministerit valmistelevat tulevaa 25.–26. maaliskuuta pidettävää Eurooppa-neuvoston kokousta. Lisäksi EU-puheenjohtamaa Portugali tiedottaa Euroopan tulevaisuuskonferenssista. 

Keskiviikko 24. maaliskuuta

Sosiaalialan kolmikantahuippukokous videokonferenssina. Pääaiheena oikeudenmukaisen ja kestävän elpymisen saavuttaminen. Asialistalla terveys-, talous- ja sosiaalikriisin hallinta hätätoimenpiteiden jatkuessa; työmarkkinaosapuolten panos taloudelliseen ja sosiaaliseen elpymiseen EU:n ja kansallisella tasolla sekä eteneminen kohti Porton sosiaalialan huippukokousta.

Torstai 25. maaliskuuta

Eurooppa-neuvosto (25.–26. maaliskuuta). Asialistalla koronaviruspandemian johdosta toteutettavat toimet, sisämarkkinat, teollisuuspolitiikka, digitalisaatio ja talous, itäisen Välimeren tilanne ja suhteet Venäjään.

Perjantai 26. maaliskuuta

Eurooppa-neuvosto (25.–26. maaliskuuta).

Eurohuippukokous. Eurohuippukokouksen laajennetussa kokoonpanossa keskustellaan euron kansainvälisen aseman vahvistamisesta.

Eurooppa-neuvoston ja EU:n neuvostojen kokouskalenteri löytyy täältä.

5. Komissiossa viime viikolla

5.1 Komissio ehdottaa koordinoituja toimia Euroopan avaamiseksi ja koronarajoitusten poistamiseksi

Keskiviikkona hyväksytyssä tiedonannossa komissio hahmottelee EU:n yhteistä lähestymistapaa Euroopan asteittaiseksi avaamiseksi ja koronarajoitusten poistamiseksi (Euroopan komissio). Tiedonannossa tuodaan esiin toimenpiteitä, joilla voitaisiin nopeammin palata "eurooppalaiseen elämäntapaan" turvallisesti virusta samalla halliten. Edellytyksiä Euroopan turvalliselle ja koordinoidulle avaamiselle ovat komission tiedonannon mukaan rokotukset, testauksen ja taudista toipumisen kattavan digitaalisen vihreän todistuksen käyttöönotto, torjuntatoimien yhteisen kehyksen käyttö, ohjaus uusissa testausstrategioissa kuten jätevesien seurannassa virusmuunnosten havaitsemiseksi sekä investoinnit diagnostiikkaan ja hoitoihin. Tiedonannossa esitetään myös toimia, joilla parannetaan globaalia selviytymiskykyä Covax-hankkeen ja EU:n rokotusapumekanismin kautta. Komissio toivoo EU-maiden hyväksyvän tiedonannon maaliskuun lopulla järjestettävässä Eurooppa-neuvoston kokouksessa. Komissio ehdottaa tiedonannossa seuraavia toimia:

Digitaaliset vihreät todistukset (Euroopan komissio). Todistuksesta ilmenee kansalaisten rokotusta, testaamista ja taudista toipumista koskevat tiedot ja sen tarkoituksena on helpottaa vapaata liikkumista EU:ssa. Komissio painottaa todistuksen perustuvan syrjimättömyyden periaatteeseen ja EU:n kansalaisten perusoikeuksien kunnioittamiseen – samalla monelta eri taholta on kantautunut huoli todistuksen viimeisenä rokotusjonossa olevia syrjivästä vaikutuksesta (Financial Times). EU-tasolla tullaan määrittelemään tekninen kehys yhteensopivuuden ja henkilötietojen suojan noudattamisen varmistamiseksi, joka mahdollistaa myös kolmansissa maissa myönnettyjen yhteensopivien todistuksen lisäämisen samaan järjestelmään. Kehys on tarkoitus ottaa käyttöön kesäkuun puoliväliin mennessä. Euroopan parlamentin ja neuvoston on tätä ennen päästävä yhteisymmärrykseen ehdotuksesta ja siis nopeutettava käsittelyjään.

Koronaviruksen torjuntatoimien eurooppalainen kehys. Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) on vahvistanut kehyksen, jonka avulla EU-maat voivat tehdä päätöksiä koronarajoitusten toimeenpanosta. Kehyksessä määritellään epidemiologista tilannetta kuvastavat tasot, joilla havainnollistetaan kunkin EU-maan liikkumavaraa rajoitusten keventämiseksi ilman vaaraa siitä, että virus alkaa levitä uudelleen. ECDC:n jäsenmaille kehittämä interaktiivinen digitaalinen väline on valmis käyttöönotettavaksi huhtikuussa.

Täydentäviä testaus- ja jäljitysstrategioita koskeva ohjaus. ECDC julkaisee pian covid-19-taudin itsetestausta koskevat tekniset ohjeet. Komissio antoi lisäksi keskiviikkona suosituksen, jossa EU-maita kehotetaan seuramaan jätevesiään viruksen ja sen muunnosten seuraamiseksi ja jakamaan tätä koskevaa tietoa terveysviranomaisten kanssa. Komissio julkaisi myös luonnokset toimenpiteistä, joilla vahvistetaan rajan yli saapuvien matkustajien henkilötietojen käsittelyyn vaadittavat oikeudelliset edellytykset EU-tason tiedonvaihdon mahdollistamiseksi.

Investoinnit hoitokeinoihin. Huhtikuun puolivälissä komission on tarkoitus antaa yhteinen covid-19-taudin hoitokeinoja koskeva strategia, jolla pyritään nopeuttamaan tutkimusta ja valmistusta hyvän hoidon nopean saatavuuden varmistamiseksi.

Apu matkailu- ja kulttuurialalle. Komissio on muun muassa pyytänyt standardointielin CENiä kehittämään yhteistyössä toimialan ja EU-maiden kanssa matkailu- ja vieraanvaraisuusalalle vapaaehtoisen terveyssinetin, joka tulee olemaan saatavilla kesään mennessä. Komissio toteuttaa sosiaalisessa mediassa kestävää kulttuurimatkailua koskevan kampanjan.

EU:n rokoteapumekanismi. EU ja sen jäsenmaat ovat ottamassa käyttöön koordinoitua eurooppalaista lähestymistapaa rokotteiden jakamiseen perustamalla EU:n rokotusapumekanismin auttaakseen naapuri- ja kumppanimaita pandemian torjunnassa. Lähestymistavalla täydennetään Team Europen (komissio, jäsenmaat ja Euroopan investointipankki) investointeja Covax-hankkeeseen.

5.2 Komissio lähetti UK:lle virallisen ilmoituksen Irlantia ja Pohjois-Irlantia koskevaan pöytäkirjaan sisältyvien velvoitteiden rikkomisen vuoksi

Euroopan komissio lähetti maanantaina UK:lle virallisen ilmoituksen (Euroopan komissio) Irlantia ja Pohjois-Irlantia koskevan pöytäkirjan aineellisten määräysten sekä erosopimuksessa vahvistetun, vilpittömässä mielessä tehtävää yhteistyötä koskevan velvoitteen rikkomisen vuoksi. Virallisella ilmoituksella käynnistetään muodollinen rikkomusmenettely UK:ta vastaan.

Komissio katsoo, että UK:n hallitus aikoo rikkoa kansainvälisiä velvoitteitaan nyt jo toisen kerran kuuden kuukauden sisään. Komissio reagoi tilanteeseen kahdella tavalla. Ensinnäkin komissio on lähettänyt UK:lle virallisen ilmoituksen Irlantia ja Pohjois-Irlantia koskevan pöytäkirjan nojalla sovellettavien, tavaroiden ja lemmikkieläinten kuljetusta koskevien EU:n oikeuden aineellisten säännösten rikkomisen vuoksi. EU:n toimielimillä ja erityisesti Euroopan komissiolla ja Euroopan unionin tuomioistuimella on Irlantia ja Pohjois-Irlantia koskevan pöytäkirjan 12 artiklan 4 kohdan nojalla EU:n perussopimusten mukaiset valvonta- ja täytäntöönpanovaltuudet pöytäkirjan tiettyjen määräysten, kuten sen 5 artiklan, osalta. Virallisessa ilmoituksessa UK:ta kehotetaan toteuttamaan nopeasti korjaavat toimet pöytäkirjan määräysten noudattamiseksi. UK:lla on kuukausi aikaa toimittaa huomautuksensa viralliseen ilmoitukseen.

Toisekseen komission varapuheenjohtaja Maroš Šefčovič on lähettänyt UK:ta edustavalle, erosopimuksella perustetun sekakomitean toiselle puheenjohtajalle David Frostille poliittisen kirjeen, jossa UK:ta kehotetaan oikaisemaan 3. ja 4. maaliskuuta 2021 julkaistut lausunnot ja ohjeet ja pidättymään niiden täytäntöönpanosta. Kyseiset yksipuoliset toimenpiteet rikkovat erosopimuksen 5 artiklassa vahvistettua vilpittömän mielen periaatetta. Kirjeessä myös kehotetaan UK:ta aloittamaan vilpittömässä mielessä kahdenväliset neuvottelut sekakomiteassa, jotta asiasta päästäisiin yhteisesti sovittuun ratkaisuun maaliskuun loppuun mennessä.

UK:lla on kuukausi aikaa vastata komission viralliseen ilmoitukseen. Kun komissio on tutkinut UK:n antamat huomautukset (tai jos niitä ei toimiteta), se voi tarvittaessa päättää antaa perustellun lausunnon. Euroopan unionin tuomioistuimella on sille perussopimuksissa myönnetty toimivalta, johon sisältyy mahdollisuus määrätä kiinteämääräinen hyvitys tai uhkasakko. Toiseksi, jos Yhdistynyt kuningaskunta ei aloita vilpittömässä mielessä neuvotteluja sekakomiteassa, jotta asiassa voitaisiin päästä yhteisesti sovittuun ratkaisuun maaliskuun loppuun mennessä, EU voi antaa kirjallisen ilmoituksen neuvottelujen aloittamiseksi erosopimuksen 169 artiklan nojalla. Jos ratkaisuun ei päästä, EU voi viedä riidan sitovaan välimiesmenettelyyn. Kyseinen menettely voi viime kädessä johtaa välimiespaneelin määräämiin taloudellisiin seuraamuksiin. Jos määrättyjä seuraamuksia ei makseta tai jos rikkominen jatkuu, EU voi keskeyttää niiden omien velvollisuuksiensa noudattamisen, jotka perustuvat joko erosopimukseen (kansalaisten oikeuksia koskevaa erosopimuksen osaa lukuun ottamatta) tai kauppa- ja yhteistyösopimukseen.

6. Parlamentissa viime viikolla

6.1 Ympäristövaliokunnassa kuultiin asiantuntijoita koronavirusmuunnoksista ja rokotteiden tehokkuudesta

Maanantaina Euroopan parlamentin ympäristön, kansanterveyden ja elintarviketurvallisuuden valiokunnassa (ENVI) kuultiin (Euroopan parlamentti) Euroopan lääkeviraston (EMA), Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC) sekä Maailman terveysjärjestön (WHO) edustajia covid-19-virusvarianteista ja rokotteiden tehokkuudesta niitä vastaan. Asiantuntijat päivittivät meppejä nykyisten virusmuunnosten tilasta ja jakoivat tietoa rokotteiden tehosta näihin sekä näkemyksiään tarvittavista toimenpiteistä viruksen hillitsemiseksi kansallisesti ja globaalisti.

Asiantuntijat totesivat kolmen eri virusmuunnoksen olevan huolestuttavia ("variants of concern") – näitä ovat ensimmäisen kerran UK:ssa todettu muunnos, ensimmäisen kerran Etelä-Afrikassa todettu muunnos ja ensimmäisen kerran Brasiliassa todettu muunnos (joista viimeisenä mainittu levinnyt Euroopassa toistaiseksi vähiten). ECDC:n asiantuntija painotti, että virusmuunnokset reagoivat samoihin toimenpiteisiin kuin alkuperäinen virus, mutta toimenpiteitä on kiristettävä virusmuunnosten huomattavasti korkeamman tartuttavuuden takia. WHO:n asiantuntija totesi myös tutkimusnäytön tukevan nykyisten rokotteiden jatkuvaa käyttöä. Rokotteiden tehosta Etelä-Afrikkalaiseen varianttiin on varauksia, mutta rokotteiden tarjoama suoja vaikuttaisi olevan riittävä ryhmäimmuniteetin aikaansaamiseksi. WHO:sta muistutettiin, että dataa virusmuunnosten ja tiettyjen rokotteiden välisistä suhteista ei ole vielä tarpeeksi ja että "tyhjiä aukkoja" on paljon. Avainsanomana painotettiin, että globaalisti koordinoitu vastaus on olennaista virusmuunnosten havaitsemiseksi ja rokotteiden muokkaamiseksi ja niiden saatavuuden varmistamiseksi.

Mepit ilmaisivat huolensa saatavilla olevan datan vähäisyydestä koskien nykyisten rokotteiden tehoa virusmuunnoksiin ja joidenkin jäsenmaiden matalasta kyvykkyydestä virusnäytteiden analysoimiseen (sekvensointiin). Myös ECDC:n huoli matalasta sekvensoinnin tasosta – vain yhdeksän jäsenmaata sekvensoi tällä hetkellä riittävällä tasolla – tarkoittaa käytännössä sitä, että virusmuunnosten leviämistä ja niiden vaikutusta ei kyetä seuraamaan kunnolla. ECDC on tarjonnut sekvensointiapua jäsenmaille helmikuusta lähtien. Mepit esittivät kysymyksiä myös muokattujen rokotteiden hyväksymisprosesseista, rokotetodistusten käyttöönotosta ja nykyisten rokotteiden turvallisuudesta ja mahdollisista haittavaikutuksista. Kysymykseen rokotetodistuksista WHO:n asiantuntija totesi, että kansainvälinen terveyssäännöstö (IHR) ei tällä hetkellä suosittele todistuksen käyttöönottoa kansainvälisen matkustuksen tarkoituksiin, sillä olosuhteet tähän eivät ole sopivat. Henkilökohtaiseen käyttöön omien terveystietojen monitoroimiseksi rokotetodistusta pidetään sen sijaan kannatettavana ajatuksena.

ENVI-valiokunnan kokouksessa komissio antoi lisäksi tiedonannon HERA Incubator -suunnitelmasta (Euroopan komissio) (pdf), jolla on suunniteltu seurattavan virusmuunnoksia, vaihdettavan tietoa ja tehtävän yhteistyötä covid-19-rokotteiden muokkaamiseksi virusmuunnoksiin vastaamiseksi. Komissio on ehdottanut nykyisen menettelysääntelyn muokkaamista siten, että muokatut rokotteet pystytään hyväksymään ja ottamaan käyttöön nopeammin. HERA Incubator sai melko laajaa kiitosta, mutta joistain poliittisista ryhmistä peräänkuulutettiin tarvetta läpinäkyvyydelle. Komissiosta painotettiin, että terveysalan hätätilanteiden valmiusviranomaisen (HERA) puitteissa ei ole tarkoitus luoda muodollista kumppanuutta – tarkoituksena on pikemminkin vahvistaa ja helpottaa yhteistyön tekemisen puitteita. HERA Incubator nähdään esimerkkitapauksena HERA:lle laajemmalti. Kyseessä on lyhyen aikavälin reaktio akuuttiin ongelmaan. Kesän jälkeen komissiolta on odotettavissa asiaa koskeva lainsäädäntöehdotus.

6.2 EU:n Intia-suhteen mietintöluonnos

Parlamentin ulkoasianvaliokunta (AFET) keskusteli keskiviikkona EU:n Intia-suhteiden mietintöluonnoksesta. Esittelijänä toimii Alviina Alametsä (Vihreät/EFA). Tarkoituksena on muodostaa parlamentin kanta toukokuulle kaavailtua EU–Intia-huippukokousta varten. Mietintö piirtää Alametsän mukaan positiivisen kuvan monipuolisesta EU-Intia-suhteesta (pdf) (Euroopan parlamentti). Mietintöluonnoksessa esitetään, että vuonna 2018 laadittu EU:n Intia-strategia ja vuoteen 2025 ulottuva EU:n ja Intian etenemissuunnitelma toimeenpannaan täysimäärisesti. Ihmisoikeuskysymykset ovat tärkeä ja samalla haastava kohta. Muita tärkeitä kohtia ovat parlamentaarinen yhteistyö (EP, Intian molemmat huoneet), ihmisoikeusdialogi, ilmastonmuutosyhteistyö, yhteenliitettävyys, teknologiayhteistyö sekä selkeät mittarit EU-Intia-yhteistyösuhteen kehittymiselle (mukaan lukien tämän parlamentaarinen valvonta). Useat varjoesittelijät kiittivät mietintöluonnosta yleisesti, esittäen samalla huomioita muutosesityksistä. Kriittisimmin luonnokseen suhteutuivat Vasemmistoryhmän (Wallace) ja ID:n (Mariani) varjoesittelijät. Muissa meppien puheenvuoroissa korostettiin Intian olevan suuri peluri, nyt ja tulevassa, ja siksi on tärkeä kehittää EU-suhdetta. Mainittuja tarkempia teemoja olivat ihmisoikeustilanne, ydinturvallisuus, Kashmir, uskonnolliset ääriliikkeet, Intian USA-suhde sekä Intian mahdollinen rooli EU:n Kiina-suhteen tasapainottajana. Kansainvälisen kaupan valiokunta (INTA) antaa oman lausuntonsa. Keskustelussa vieraillut INTAn esittelijä Bourgeois (ECR) totesi muun muassa EU:n ja Intian näkökulmien poikkeavan WTO:n kehittämisen suhteen. Lisäksi hän huomautti, että Intia vaikuttaa haluavan nopeaa sopimusta, EU puolestaan kattavampaa. Investointisuojasopimus olisi hyvä ensimmäinen askel. Kaiken kaikkiaan toukokuun huippukokous on Bourgeoisin mukaan todellinen mahdollisuus vahvistaa EU–Intia-yhteistyötä. Tilaisuudessa puhui myös EU:n ulkosuhdehallinnon Ioannis Giogkarakis Argyropoulos. Hän kiitti mietintöluonnosta hyväksi ja tasapainoiseksi. Juuri nyt EUH työstää Intian kanssa työn toukokuun yhteistä julistus. Argyropoulos totesi myös, että Intia on tärkeä ilmastoneutraalius-tavoitteen kannalta kuten myös rokoteyhteistyössä.

6.3 Kansalaisvapauksien valiokunnassa keskusteltiin Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin tilasta

Tiistaina mepit kuulivat kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa (LIBE) sisäasioista vastaavaa komissaaria Ylva Johanssonia ja Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin johtajaa Fabricio Leggeria Frontexin tilasta. Tällä kertaa kritiikin kohteeksi joutui komissaari Johansson etenkin EPP ja Renew -ryhmien taholta (Agence Europe). EPP:stä kritisoitiin hitautta, jolla komissio on tuottanut vastauksia ja selvennöksiä koskien ensinnäkin laillista pohjaa, jolla Frontexin toimijoiden sallitaan kantavan tuliaseita ja toiseksi sen lakisäädöksen oikeudellista tulkintaa, jonka puitteissa merellä tapahtuvia pelastusoperaatioita toteutetaan.

Komissaari Johansson ei yhtynyt kritiikkiin, vaan totesi, että oikeudellista tulkintaa koskeva selvitys oli lähetetty ajoissa Frontexin johtokunnan 5. maaliskuuta pitämää kokousta varten, jonka jälkeen selvennös julkistettiin. Säännösten noudattamisesta Johansson totesi, että jo viime vuoden loppuun mennessä, Frontexin uuden mandaatin alla, sen henkilökuntaan olisi täytynyt sisältyä 40 työntekijää, jotka tarkkailevat nimenomaisesti perusoikeuksien toteutumista Frontexin toiminnassa. Johansson ilmaisi tyytymättömyytensä kyseisen henkilökunnan palkkaamisen viivästymiseen ja hitauteen, jolla Frontex ryhtyi tutkimaan väitettyjä laittomia palautuksia. Tämän kaiken Johansson totesi vaaranteen viraston maineen, ja Frontexin johtajan Leggerin tuli Johanssonin mukaan ottaa vastuu näistä epäonnistumisista.

Väitettyjen laittomien palautusten osalta Johansson ei yhtynyt joidenkin meppien näkemykseen, että palautuksista on tarjottu (riittävää) todistusaineistoa. Epäonnistumisista sen sijaan on Johanssonin mukaan todistusaineistoa, koskien etenkin puutteita välikohtausten raportoimisjärjestelmässä. Leggeri totesi, että uutta henkilökuntaa juuri perusoikeuksien valvomistarkoitukseen palkataan maaliskuun lopulla. Hän myös lupasi, että valitusmekanismia ja välikohtausten käsittelyn mekanismia tullaan vahvistamaan.

Tällä viikolla Frontex pitää ylimääräisen kokouksen, jossa tullaan keskustelemaan perusteista Frontex-operaation keskeyttämiseksi oikeusloukkausten tapahtuessa EU:n ulkorajalla.

6.4 Julkinen kuuleminen EU:n uusien omien varojen käyttöönotosta

Parlamentin varainvaliokunnassa (BUDG) järjestettiin keskiviikkona julkinen kuulemistilaisuus EU:n omien varojen järjestelmän uudistamisesta. Asiantuntijoiden alustaman keskustelun pääaiheina oli ehdotettujen uusien omien varojen vertailu (Euroopan parlamentti). Professori Jean Pisani-Ferry (Bruegel, EUI, PIIE) totesi puheenvuorossaan (Euroopan parlamentti), että ainoastaan päästökauppa (ETS) tarjoaa realistiset mahdollisuudet kerätä seuraavan 30 vuoden aikana EU:n elpymisvälineen vaatimat 390-400 miljardia euroa. Pisani-Ferryn simulaatioiden perusteella toteutustavasta riippuen päästökaupasta seuraavat tulot vuodesta 2021 vuoteen 2050 voisivat olla 329-1500 miljardia euroa. Hän oli epäileväinen muiden omien varojen suhteen. Muoviveron tulot laskisivat yli vuosien, kun käyttäytyminen muuttuu. Hiilitullien ongelma puolestaan on, että jos EU:n ulkopuoliset maat tekevät kuten toivotaan (tehokas ilmastopolitiikka), ei verolle ole tarvetta. Lisäksi hiilitullit vaatisivat myös vientitukia EU:n yrityksille, joten nettomääräisesti järjestelmän tulot jäisivät kaavailtua vähäisemmiksi. Digivero puolestaan ei Pisani-Ferryn mukaan puutu laajemmin suuryrityksiä koskeviin ongelmiin. Keskustelua kommentoinut komission budjettipääosaston EU-tulot ja MFF -osaston johtaja Andreas Schwarz kannatti uusissa omissa varoissa korimallia, jossa useita omia varoja yhdistetään. Päästökauppatulojen osalta hän toivoi varovaisuutta: tulot eivät päädy välttämättä niin helposti EU-tasolle. Mepit pohtivat erilaisten varojen hyötyjä ja haittoja. Monissa puheenvuoorissa todettiin, että jäsenvaltioiden erilaiset taakat on huomioitava. Vasemmistoryhmän Petros Kokkalis esitti, että uudet omat varat tulisivat pysyväksi osaksi EU-rahoitusta. Budjettivaliokunnan varapuheenjohtaja ja vuosina 2009-2014 budjettikomissaarina toiminut Janusz Lewandowski (EPP), painotti uusissa omissa varoissa poliittista toteutuskelpoisuutta taloudellisten kustannus-hyötyanalyysien ohella. Hän totesi paljon riippuvan jäsenvaltioista ja viittasi tilanteen olevan vielä hyvin auki, muun muassa neuvotteluista varsinaiseksi tässä vaiheessa sovituksi uudeksi omaksi varaksi jäi muovivero, joka sekin on laskeva vara.

Lisäksi varainvaliokunta (BUDG) hyväksyi keskiviikkona kolme omien varojen järjestelmän käyttöönottoa koskevaa tekstiä (Agence Europe). Hyväksytyt asetukset täydentävät EU:n monivuotisen rahoituskehyksen 2021-2027 omien varojen päätöstä. Niissä säädetään omien varojen laskemisesta, tulovirtojen hallinnasta sekä järjestelmän valvonnasta. Parlamentin on määrä äänestää teksteistä tämän viikon täysistunnossa.

6.5 Parlamentti nimesi edustajansa Euroopan tulevaisuuskonferenssin johtokuntaan

Parlamentin puheenjohtajakokous vahvisti torstaina parlamentin edustajat Euroopan tulevaisuuskonferenssin johtokuntaan (Euroopan parlamentti). Varsinaiset edustajat ovat: Guy Verhofstadt (Renew Europe; parlamentin edustusryhmän puheenjohtaja), Manfred Weber (EPP) ja Iratxe García Perez (S&D). Tarkkailijajäsenet ovat Gerolf Annemans (ID), Daniel Freund (Vihreät/EFA), Zdzisław Krasnodębski (ECR) and Helmut Scholz (Vasemmistoryhmä).

6.6 Meppien keskuudessa erimielisyyttä Brexit-mukautusvaraukseen ehdotetusta jakoperusteesta

 Mepit keskustelivat tiistaina Euroopan parlamentin aluekehitysvaliokunnassa (REGI) Brexit-mukautusvarauksesta (Agence Europe). Erityiseksi kiistakohdaksi osoittautui mukautusvaraukseen ehdotettu varojen jakoperuste (distribution key), jota kritisoimaan oli valiokunnassa muodostunut ranskalaisjohtoinen, poliittisten ryhmien rajat ylittävä rintama. Komissio on ehdottanut mukautusvaraukseen poikkeuksellisen korkeaa ennakkorahoitusosuutta, joka lasketaan perustuen talousvyöhykkeen (EEZ) vesistöistä pyydettyjen kalasaaliiden määrään ja jäsenmaan kauppaan UK:n kanssa suhteessa sen kansalliseen bruttokansantuotteeseen. Laskentametodia kritisoitiin monien, pääasiallisesti ranskalaisten meppien taholta, vaikka esittelijänä toiminut EPP:n Pascal Arimont pyysi kiireellisyyteen vedoten, että laskentamenetelmäasiaa ei avattaisi. Kohtaa kritisoineet mepit kuitenkin vaativat, että parlamentti parantaa ehdotusta. Ongelmalliseksi katsottiin, että tällaisenaan jakoperuste laskettaisiin talousvyöhykkeellä tehdyistä pyynneistä suhteutettuna jäsenmaan kokonaispyyntiin – tämän katsotaan johtavan kalastajien eriarvoiseen kohteluun heidän kansallisuudestaan ja kalastusalueestaan riippuen. Jakoperusteen linkittämistä BKT:iin suhteutettuun kauppaan pidettiin myös puolueellisena ja esitettiin, että UK:n kanssa käytävän kaupan osuutta verrattaisiin sen sijaan jäsenmaan kokonaiskaupan määrään. Yksimielisiä oltiin julkisten menojen tukikelpoisuuden aikavälistä ja tämän aikavälin pidentämisestä vuoden 2023 loppuun asti sekä rahoituspalvelujen poistamisesta mukautusvarauksen piiristä. Jakoperuste on jakanut kansallisia delegaatioita myös EU:n neuvostossa.

7. Lyhyesti

7.1 Sisä- ja ulkoministerit kokoontuivat keskustelemaan EU-maahanmuuttopolitiikan uudistuksen tilanteesta

EU:n sisä- ja ulkoministerit kokoontuivat EU:n neuvoston piirissä ensimmäistä kertaa kuuteen vuoteen "jumbo-neuvostoksi" kutsutussa kokoonpanossa (Euractiv). Sisä- ja ulkoministerien kokouksessa aiheena oli muuttoliikkeen ulkoinen ulottuvuus, kumppanuudet kolmansien maiden kanssa sekä EU-toimijoiden välisen yhteistyön ja koordinoinnin tehostaminen. Kokouksessa esitettiin toive kokoontua useammin vastaavalla kokoonpanolla. EU-pj Portugalin edustaja luonnehti tapaamista "äärimmäisen rakentavaksi", joskaan merkittävää edistystä ei nähty.

7.2 Euroopan parlamentti ja neuvosto eivät lähempänä läpimurtoa ilmastolakineuvotteluissa

Euroopan parlamentin ja EU:n neuvoston edustajat eivät päässeet perjantaisissa ilmastolakia koskevissa neuvotteluissaan lähemmäs merkittävää läpimurtoa huolimatta edistyksestä (Agence Europe). Kyseessä oli neljäs EU-toimielinten välisten neuvottelujen istunto. Siinä keskityttiin mahdollisuuteen perustaa EU:n "kasvihuonekaasubudjetti" ja eurooppalainen ilmastonmuutosneuvosto (European Climate Change Council, ECCC), joista parlamentti kannatti kumpaakin. EU:n neuvosto ei salli kasvihuonekaasubudjetin käyttämistä EU:n 2040 ilmastotavoitteen määrittelemisen perustana. Mitä yhteiseen ilmastonmuutosneuvostoon tulee, neuvottelut etenevät hieman paremmin – EU:n neuvosto ja komissio kannattavat ajatusta yhteisen, tieteellisen neuvoa-antavan elimen perustamisesta, mutta erimielisyydet vaikuttavat koskevan tällaisen elimen muotoa. Ilmastolain kiistellyintä kohtaa – EU:n ilmastotavoitteita vuosille 2030 ja 2050 – ei ole vieläkään käsitelty. Parlamentin neuvottelijat uskovat, että sopuun pääsemiseksi tarvitaan vielä ainakin kaksi kolmikantaneuvotteluistuntoa. 

7.3 Muissa uutisissa

Alankomaiden keskiviikkoisissa parlamenttivaaleissa pääministeri Mark Rutten VVD-puolue säilyi suurimpana (Politico). Sosiaaliliberaali D66-puolue oli vaalien voittaja viidellä lisäpaikallaan, jotka siivittivät sen maan toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Vasemmisto ja vihreät olivat vaalien suurimmat häviäjät.

Jäsenvaltioiden pysyvät EU-edustajat päättivät suositella Kiinan vastaisia pakotteita (Politico) Kiinan uiguurivähemmistöihin kohdistamien toimenpiteiden seurauksena (Politico). Pakotteet koostuvat varojen jäädyttämisestä ja matkakielloista. Pakotteet pohjautuvat joulukuussa hyväksyttyyn uuteen EU:n maailmanlaajuiseen ihmisoikeuspakotejärjestelmään (EU:n neuvosto).Ulkoministerien odotetaan hyväksyvän pakotteet maanantain neuvostokokouksessaan (Politico). Financial Times luonnehti sanktioita historiallisiksi (Financial Times).

Euroopan komissio hyväksyi keskiviikkona Suomen 350 miljoonan euron toimenpiteet suomalaisen lentoaseman pitäjä Finavian tukemiseksi covid-19-pandemian kontekstissa (Euroopan komissio).

EU-suurlähettiläät hyväksyivät Euroopan parlamentin ja EU:n neuvoston kompromissin koskien naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välinettä (NDICI) EU:n 2021–2027 budjetissa (Agence Europe).

Tiistaina kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa (LIBE) mepit ilmaisivat jälleen kerran tyytymättömyytensä (Agence Europe) komissioon ja EU:n neuvostoon yhteisen eurooppalaisen vastauksen puutteesta Puolan oikeusjärjestelmän riippumattomuuden murenemiseen. Kuultavana ollut oikeusasioista vastaava komissaari Didier Reynders muistutti meppejä, että on EU:n neuvoston tehtävä päättää, siirrytäänkö perustamissopimuksen 7 artiklan mukaisessa menettelyssä koskien oikeusvaltioperiaatteen toteutumista seuraavaan vaiheeseen.​

Aihealueet
Brysselin asiantuntijan katsaukset