Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön

Eduskunta hallituksen muodostajana

​Eduskunta hallituksen muodostajana

Ensimmäisen kerran uuden perustuslain mukaiset hallitusneuvottelut suoritettiin keväällä 2003. Tällöin laadittiin prosessi, jota yhä edelleen noudatetaan hallitusta muodostaessa.

Huhtikuun 15. päivänä 2003 eduskunta valitsi ensimmäistä kertaa pääministerin avoimella äänestyksellä. Uudeksi pääministeriksi valittiin keskustan Anneli Jäätteenmäki äänin 111−72. Häntä äänestivät oman puolueen lisäksi myös SDP:n ja RKP:n edustajat, jotka olivat sopineet yhteisen hallituksen muodostamisesta. Jäätteenmäen hallituksessa keskustalla ja SDP:llä oli molemmilla kahdeksan ministeriä, RKP:lla kaksi.

Jo edeltävänä vuonna eduskuntaryhmät olivat sopineet, miten uuden perustuslain mukaiset hallitusneuvottelut käydään. Kaikkien eduskuntaryhmien puheenjohtajat antoivat menettelytavasta suosituksen 5.3.2002:

1. Suurimman eduskuntaryhmän edustaja/nimeämä henkilö kutsuu valtiopäivien avajaisten jälkeen koolle muiden eduskuntaryhmien edustajat neuvotteluun, jossa sovitaan vetäjästä hallitusneuvottelujen tunnusteluvaihetta varten. 

(Suurin eduskuntaryhmä on edustajamäärältään suurin ryhmä. Jos kahdella tai useammalla ryhmällä on yhtä suuri edustajamäärä, ratkaisevaa on puolueiden eduskuntavaaleissa saama äänimäärä.)

2. Hallitusneuvottelujen vetäjän tehtävänä on selvittää eduskuntaryhmien suhtautuminen hallituksen muodostamiseen liittyviin keskeisiin kysymyksiin. 

3. Tunnustelujen jälkeen vetäjä kutsuu koolle kaikki eduskuntaryhmät informoidakseen käymänsä neuvottelukierroksen tulokset. 

Tunnustelut ja neuvottelut 

Uuden käytännön myötä on vakiintunut tapa, jonka mukaan suurimman puolueen johtaja aloittaa hallitustunnustelut lähettämällä kaikille eduskuntapuolueille kirjeen, jossa pyytää eduskuntaryhmiltä vastauksia esittämiinsä kysymyksiin. Esitettyjen kysymysten määrä on kasvanut, mikä johtuu muun muassa maamme kansainvälisten velvoitteiden lisääntymisestä. Vuoden 2011 vaalien jälkeen hallitustunnustelija Jyrki Katainen (kok) lähetti ryhmille vastattavaksi seitsemän kysymystä. Neljä vuotta myöhemmin hallitustunnustelija Juha Sipilä (kesk) pyysi ryhmiltä vastuksia viiteentoista kysymykseen. Huhtikuussa 2019 tunnustelija Antti Rinne (sd) aloitti tunnustelut kysymällä ryhmien näkemyksiä 29 kysymykseen yhdestätoista eri teemasta. (Tässä ovat hallitustunnustelija Antti Rinteen 11 kysymysteemaa puolueille, Yle uutiset) 

Eduskuntaryhmissä kysymykset käsitellään ja niihin tehdään vastaukset. Vastausten valmisteluun osallistuu kansanedustajien lisäksi myös muita puolueiden henkilöitä puoluesihteerin johdolla ja tarvittaessa kuultavana ryhmäkokouksissa käy myös ryhmälle tärkeitä asiantuntijoita. Kysymysten joukossa on tavallisesti myös tiedustelu, onko ryhmä valmis osallistumaan suurimman puolueen johdolla koottuun hallitukseen. Ryhmä voi vastata tiedusteluun kieltävästi, jolloin puoluetta ei enää harkita hallitukseen.

Saatuaan vastaukset tunnustelija ja puolueen säännöissä määrätyt hallitusneuvottelijat analysoivat vastaukset ja sen perusteella kutsuvat sopivaksi katsomansa puolueet varsinaisiin hallitusneuvotteluihin. Parlamentarisoitumisen myötä hallitusneuvotteluihin kulunut aika on vähentynyt, mikä voi tuntua yllättävältä. Ennen hallituksen muodostamiseen kuitenkin tarvittiin tavallisesti aikaa pari kuukautta, eduskunnan johtamat hallitusratkaisut ovat sen sijaan syntyneet keskimäärin 35 vuorokaudessa.

Koko tunnusteluvaiheen ajan puolueiden johto ja eri eduskuntaryhmien jäsenet käyvät toistensa kanssa epävirallisia keskusteluja. Kun mahdollisesta hallituspohjasta on löytynyt näkemys, neuvottelut siirtyvät uuteen vaiheeseen.

Hallitusneuvottelut on viime vuosikymmeninä järjestetty Säätytalolla, jossa puolueiden edustajat jakaantuvat ryhmiin valmistelemaan hallitusohjelmaa (Hallitusneuvotteluihin osallistuvat neuvottelijat ja asiantuntijat keväällä 2019). Tapana on, että ryhmissä käy kuultavina asiantuntijoita ja eri eturyhmien edustajia. Ryhmät neuvottelevat niin pitkään, että löytävät yhteisen näkemyksen hallituksen tavoitteista. Jos neuvottelut eivät etene puolueen haluamalla tavalla, se voi jättäytyä neuvotteluista pois. Osallistuvien puolueiden puheenjohtajat yrittävät kuitenkin sitä ennen keskenään löytää ratkaisun hankaliksi osoittautuneisiin asioihin, jos ryhmissä ei siihen kyetä. Jos sopua ei löydy, tunnustelija voi kutsua hallitusneuvotteluihin uusia ryhmiä ja aloittaa kierroksen alusta. Tunnustelija voi myös joutua myöntämään epäonnistuneensa, jolloin hallitusta aletaan koota uudelta pohjalta.

Hallitusneuvotteluissa valmistellaan ohjelma, jonka perusteella seuraavat neljä vuotta toimitaan. Mitä laajapohjaisempi hallitus, sitä laajempi on tavallisesti myös hallitusohjelma. Vaikka ensimmäinen hallitusohjelma tehtiin Suomessa jo vuonna 1917, nykyisen perustuslain mukaan toimittaessa sen merkitys on vain vahvistunut. Jos asiasta ei ole mainintaan hallitusohjelmassa, ministerin ei ole pakko sitä toteuttaa, ellei siitä olla yksimielisiä. Poliittisesti vaikeissa asioissa ministeri voi vedota siihen, että ”kirjan mukaan mennään". Hallitusohjelman keskeisen merkityksen vuoksi sen laatimiseen osallistuvat kansanedustajat ja erityisesti eri ohjelmaryhmien puheenjohtajat ovat usein tulleet valituiksi myös uuden hallituksen ministereiksi. (Hallitusohjelmat vuodesta 1917)

​Hallituksen aitio eduskunnan istuntosalissa

Kuva: Eduskunta