Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön

Tynkäeduskunnan viimeiset vaiheet

Tynkäeduskunnan viimeiset vaiheet

​...vastustan Mannerheimin valitsemista valtionhoitajaksi tai toisin sanoen Suomen kuninkaaksi. SDP:n Matti Paasivuori 12.12.1918

Saksaan ja monarkismiin tukeutunut politiikka tuli Suomessa tiensä päähän marraskuun lopulla 1918. Saksalaissuuntauksen takia sivuraiteelle joutunut Mannerheim lähetettiin Lontooseen ja Pariisin vakuuttamaan Suomen suunnanmuutosta. Paasikiven senaatin tilalle nimitettiin Lauri Ingmanin porvarillinen kokoomushallitus – ja tästä lähtien Suomessa on puhuttu hallituksista ja ministereistä. Ingmanin ministereistä puolet edusti jo tasavaltaista suuntausta.

Eduskunta päätti hyväksyä valtionhoitaja Svinhufvudin eron ja nimittää tilalle kenraali Mannerheimin (PTK 1918). Tämän viipyessä vielä ulkomailla korkeinta valtaa käyttäisi valtioneuvosto. Maalaisliittolaiset saatiin Mannerheimin taakse, kun samalla lyötiin lukkoon eduskuntavaalien ajankohta. SDP:n edustajat Paasivuori ja Huttunen eivät hyväksyneet valtionhoitajavalintojen kytkemistä yhteen eivätkä varsinkaan valkoisen kenraalin henkilöä.

Uusien eduskuntavaalien määräämisen jälkeen tynkäeduskunta jatkoi toimintaansa. Sosiaalidemokraatit saivat nimittää viiden edelliskevään kapinassa menehtyneen kansanedustajan tilalle varaedustajat. He eivät osallistuneet valtiopäivätoimintaan, koska työväenpuolueen mielestä valtiopäivillä ei enää olisi saanut käsitellä merkittäviä asioita ennen vaaleja. Surkuhupaisaa oli, että puhemiehistö päätti langettaa näille valtiopäiviltä pois jääneille edustajille sakkoja.

Eduskuntatyö jatkui vajaalukuisenakin helmikuun loppuun saakka. Miltei viimeisenä asiana ennen vaaleja eduskunta käsitteli edustaja Hahlin ehdotuksen, jonka mukaan eduskunnan pitäisi todeta edellissyksyinen kuninkaanvaali rauenneeksi (PTK 1918). Maalaisliittolaisten ehdotus perustui siihen, että eduskunta ei ollut varsinaisesti käsitellyt edes Hessenin prinssin joulukuista kieltäytymistä. Monarkian ”loppuhautajaistilaisuus” kilpistyi enemmistön näkemykseen (56–37), jonka mukaan asia ei aiheuttanut eduskunnassa toimenpiteitä.

​Valtiopäivien päättäjäiset

Vuoden 1918 varsinaisten valtiopäivien juhlalliset päättäjäiset linnassa 28. helmikuuta 1919. Valtionhoitaja C. G. Mannerheim puhuu.
Kuva: Eduskunta