​Valtiona maailmassa

Valtion olemassaolo edellyttää muiden valtioiden hyväksyntää ja tunnustamista. Valtion solmimat kansainväliset tai kahdenväliset sopimukset vahvistavat valtion asemaa osana kansainvälistä yhteisöä.

Suomessa on tällä hetkellä voimassa noin 500 kansainvälistä valtiosopimusta. Sopimuksista suurin osa on kahdenvälisiä verosopimuksia jonkin toisen valtion kanssa. Varhaisin voimassaoleva valtiosopimus lienee peräsin vuodelta 1875, jolloin solmittiin kansainvälinen sopimus metrijärjestelmän yhtenäistämisestä ja täydentämisestä. Suomi liittyi sopimukseen vuonna 1920.

​Valtiosopimus

Suomessa päätöksen valtiosopimuksen solmimisesta tekee tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Eduskunnan suostumuksen tarvitsevat lainsäädännön alaan luokiteltavat tai merkitykseltään tärkeät sopimukset. Eduskunnan suostumus tarvitaan esimerkiksi silloin, kun sopimus aiheuttaa pysyviä menoja tai koskee valtionrajojen muutoksia.

Valtiosopimukset on saatettava solmimisen jälkeen voimaan erillisillä päätöksillä. Voimaansaattaminen toteutetaan nykyisin joko lailla ja valtioneuvoston asetuksella tai pelkästään valtioneuvoston asetuksella silloin, kun sopimuksen hyväksyminen ei edellytä eduskunnan suostumusta. Voimaansaattamisen tarkoituksena on saattaa sopimuksen sisältämät velvoitteet osaksi valtion sisäistä lainsäädäntöä.

Kansainväliset sopimukset

Suomen solmimat kansainväliset sopimukset vaikuttavat yhä enemmän kansalliseen lainsäädäntöön. Oikeusinformatiikan lehtorin Jarmo Kiurun mukaan hallituksen esityksissä nykyisin yhä useammin todetaan, että lain muuttamisen tarkoituksena on panna täytäntöön Suomea velvoittavia kansainvälisiä sitoumuksia. Esimerkiksi holhouslakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 1998/146) viitattiin Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen päätöslauselmaan, joka on päivätty päivälle 17. joulukuuta 1991.

Suomen solmimilla kansainvälisillä sopimuksilla valtio on tullut osaksi Euroopan unionia, Euroopan neuvostoa ja Yhdistyneitä kansakuntia. Tämän myötä valtion suvereenisuus on pienentynyt, koska lainsäätäjä joutuu toiminnassaan ottamaan huomioon kansainväliset sopimukset. Samalla kuitenkin kansalaisten vaikutusmahdollisuudet ovat kasvaneet. Nämä voivat vedota kansainvälisiin sopimuksiin ja saattaa asiansa esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsittelyyn, jos katsovat Suomen valtion loukanneen oikeuksiaan.

​Suomen vaikutusvalta

Suomen valtion vaikutusvalta kansainvälisessä yhteisössä on vaikeasti mitattavissa. Euroopan unionissa päätöksentekoon vaikuttaa ensisijaisesti valtion asukasluku. Kun ministerineuvosto tekee päätöksen määräenemmistöllä, tarvitaan vähintään 260 ääntä 352:stä. Suomen äänivalta neuvostossa on seitsemän ääntä. Euroopan parlamentin 766 jäsenestä kolmetoista valitaan asukasluvun perusteella Suomesta.

Vaikutusvalta perustuu kuitenkin aina muuhunkin kuin lukuihin. Euroopan unionissa vaikutusvalta on perustunut esimerkiksi Suomen kansantalouden suhteellisen vakaaseen tilanteeseen, vaikka valtion velkakirjalainoille Standard & Poor’s ei enää anna parasta mahdollista arvosanaa AAA. Sen mukaan Suomen valtion pitkäaikaisilla lainoilla on kuitenkin edelleen vakaat näkymät.

Tulevaisuuden avoin kysymys onkin juuri se, kuinka paljon demokraattisen kontrollin ja kansainvälisten sopimusten ulkopuolella toimivat auditoijat, arvioijat ja luottoluokittajat voivat vaikuttaa valtioiden politiikkaan.