Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön

Miten eduskunnan istumajärjestys määräytyy?

Miten eduskunnan istumajärjestys määräytyy?

Eduskunnan toimintaa ohjaavan työjärjestyksen (40/2000) 6 § 1 mom. 12 kohdan mukaan puhemiesneuvoston tehtävänä on ”tehdä ehdotuksia eduskuntaryhmien keskinäisestä istumajärjestyksestä täysistuntosalissa”.

Puhemiesneuvosto käsittelee asiaa pääsihteerin laatiman ehdotuksen mukaisesti. Käytännössä pääsihteeri keskustelee asiasta eduskuntaryhmien puheenjohtajien ja pääsihteereiden kanssa, jotka pyrkivät yhdessä löytämään kaikkia tyydyttävän istumajärjestyksen. Eduskunnan järjestäytymiseen liittyvät asiat pyritään aina sopimaan yksimielisesti.

Pääsihteeri tuo ehdotuksen puhemiesneuvoston käsiteltäväksi. Puhemiesneuvosto tekee päätöksen ehdotuksen viemisestä täysistunnossa päätettäväksi. Täysistunnossa asiasta ei yleensä edes keskustella vaan se hyväksytään yksimielisesti.

Esimerkki vuoden 2015 valtiopäiviltä:
Puhemiesneuvosto ehdottaa eduskunnan päätettäväksi, että edustajat istuvat täysistuntosalissa eduskuntaryhmittäin siten, että puhemiehen paikalta katsottuna äärimmäisenä oikealla on ruotsalainen eduskuntaryhmä ja siitä lähtien muut eduskuntaryhmät seuraavassa järjestyksessä: kokoomuksen eduskuntaryhmä, kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä, keskustan eduskuntaryhmä, perussuomalaisten eduskuntaryhmä, vihreä eduskuntaryhmä, sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä ja äärimmäisenä vasemmalla vasemmistoliiton eduskuntaryhmä, kukin ryhmä puhemiesneuvoston määräämien rajojen puitteissa. (PTK 3/2015)

Keväällä 2019 istumajärjestyksestä ei pystytty sopimaan yksimielisesti. Tämä oli poikkeuksellista, sillä ainoastaan kaksi kertaa aiemmin istumajärjestyksestä oli äänestetty. Vuonna 1975 kansliatoimikunta esitti, että Suomen maaseudun puolueen paikat siirrettäisiin keskustan ja sosialidemokraattien välistä kokoomuksen oikealle puolelle. Samanlainen ehdotus tehtiin myös vuonna 1979. SMP vastusti siirtoa, mutta molemmille kerroille kansliatoimikunnan ehdotus hyväksyttiin enemmistön äänin. Vuonna 1983 palattiin vanhaan käytäntöön ja SMP:n paikat siirrettiin keskustan vasemmalle puolelle. 

Puhemiesneuvoston kokouksessa 7.5.2019 kävi ilmi, että istumajärjestyksestä ei päästy sovintoon. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä vastusti suunnitelmaa ryhmän siirtämisestä istuntosalin oikeaan laitaan. Vastustuksesta huolimatta puhemiesneuvosto teki seuraavan ehdotuksen:

”Edellä olevan mukaisesti puhemiesneuvosto ehdottaa eduskunnan päätettäväksi, että edustajat istuvat täysistuntosalissa eduskuntaryhmittäin siten, että puhemiehen paikalta katsottuna oikealta luetellen ryhmien järjestys on seuraava: perussuomalaisten eduskuntaryhmä, kokoomuksen eduskuntaryhmä, kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä, ruotsalainen eduskuntaryhmä, keskustan eduskuntaryhmä, Liike Nyt -eduskuntaryhmä, vihreä eduskuntaryhmä, sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmä, kukin ryhmä puhemiesneuvoston määräämien rajojen puitteissa." 

Lisäksi puhemiesneuvosto edellytti, ”että kaikille ryhmille taataan mahdollisuus tasapuoliseen medianäkyvyyteen istuntosalissa istumapaikasta riippumatta” ja totesi, "että nyt ehdotettava istumajärjestys pohjautuu Euroopan parlamentin ja Pohjoismaiden neuvoston istumajärjestykseen, eikä se määritä minkään puolueen paikkaa poliittisella kentällä"  (PmNP 2/2019).

Istumajärjestyksen hyväksymisestä käytiin pitkä keskustelu täysistunnossa (PTK 4/2019). Lopulta puhemiesneuvoston ehdotus hyväksyttiin äänin 128–37 perussuomalaisten ryhmän äänestäessä ehdotusta vastaan. 

Ryhmien keskinäinen järjestys määräytyy nykyisin puhemiesneuvoston ehdotuksen mukaisesti, ryhmien sisäisestä istumajärjestyksestä päätös tehdään ryhmäkokouksessa. Senioriteettiperiaatteen mukaisesti eduskuntakokemukseltaan vanhimmat edustajat istuvat yleensä täysistuntosalissa salin etuosassa, vähiten kokemusta omaavat takarivissä. Eduskuntaryhmä voi kuitenkin päättää myös toisin. Moni kokenut kansanedustaja ei tahdo siirtyä kokemuksen myötä eturiviin vaan pysyttelee mieluummin salin takaosassa. Edustajat voivat vaihtaa paikkaansa ryhmän sisällä, jos niin sovitaan. Koska sisäinen istumajärjestys on ryhmän oma asia, siitä ei tarvitse neuvotella muiden ryhmien kanssa ja päätökset tehdään eduskuntatyön alkaessa ryhmän normaalin kokousaikataulun mukaisesti. Yleensä tämä tarkoittaa torstaipäivää ennen ensimmäistä varsinaista istuntopäivää.


Täysistunnon istumajärjestys
Eduskunnan työjärjestys
Yleistietoa istunnoista

Julkaistu 21.6.2018 13:00
Muokattu 14.5.2019 8:57