1
Lakiehdotuksen perustelut
2 §. Poikkeukset soveltamisalasta. Pykälässä säädetään tehtävistä, joihin ei myönnetä tämän lain perusteella valtion osuutta. Pykälän 1 momentin 2 kohdan mukaan tämän lain mukaista valtionosuutta käyttökustannuksiin ei myönnetä, perusopetuslain 9 §:ässä tarkoitetusta maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta. Kohtaan esitetään lisättäväksi myös 5-vuotiaiden esiopetus. Nykyisin kolmella vieraskielisen opetuksen järjestäjällä on lupa järjestää 5-vuotialle esiopetusta. Rahoitus on hoidettu tähän asti harkinnanvaraisella valtionavustuksella. Tarkoituksena on siirtää tämä opetus valtion täysin rahoittaman opetuksen piiriin. Asiasta esitetään säädettäväksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 2 § 2 momentin 11 kohdassa, lain 11 §:n 3 momentissa ehdotetaan säädettäväksi rahoituksesta.
4 §. Määritelmät. Pykälän 1 momentin 6 a kohdaksi ehdotetaan lisättäväksi saaristo-osakunnan määritelmää.
11 §. Saaristoisuus. Pykälän 1 momentissa säädetään saaristo-oloista kunnalle aiheutuvien kustannusten korvaamisesta ja laskennallisten kustannusten laskentatavasta. Pykälän 2 momentissa säädetään vastaavasta menettelystä saaristokunnalle joiden asukkaista vähintään puolet asuu ilman kiinteä tieyhteyttä mantereeseen.
Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 momentti, jonka mukaan myös saaristo-osakunnalle määritettäisiin laskennalliset kustannukset. Saaristo-osakunnalle saaristoisuuden perusteella määräytyvät laskennalliset kustannukset laskettaisiin kertomalla asukasta kohden määritelty saaristo-osakunnan perushinta kunnan asukasmäärällä ja saaristossa asuvien osuudella kunnan asukasmäärästä.
32 §. Perusopetuksen aloittamisen johdosta maksettavan korvauksen vähentäminen. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia (1705/2009) ehdotetaan muutettavaksi siten, että lain 12—18 §:t kumotaan ja pykälien säännökset siirretään 11 ja 29 §:iin. Vastaavasti kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain viittaukset opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain uusiin pykäliin on muutettava.
Pykälässä viitataan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 17 §:ään. Viittaus ehdotetaan muutettavaksi viittaukseksi lain uuteen 11 §:n 2 momenttiin.
35 §. Veroperustemuutoksien huomioon ottaminen valtionosuudessa. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että vuoden 2017 verotuksessa toteutettavista nettomäärältään 390 miljoonan euron veroperustemuutoksista johtuvia verotulovähennyksiä vastaavasti kuntien valtionosuutta lisätään 71,45 euroa asukasta kohden.
36 §. Määräaikaiset kuntien valtionosuuteen kohdistuvat vähennykset ja lisäykset. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että valtion ja kuntien yhteisten tietojärjestelmähankkeiden rahoittamiseksi valtionosuudesta tehtävä asukaskohtainen vähennys supistuisi 0,10 euroon asukasta kohden nykyisestä 0,54 eurosta.
Voimassa olevan 36 pykälän 1 momentin mukaan valtion ja kuntien informaatioteknologian kehittämishankkeiden rahoittamiseksi vähennetään vuosittain vuosina 2015—2018 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 0,54 euroa asukasta kohden eli 2,9 miljoonaa euroa. Valtio ja kunnat ovat osallistuneet kehittämishankkeiden rahoitukseen molemmat puoliksi. Informaatioteknologian kehittämishankkeiden rahoitukseen liittyen esitetään valtion talousarvioesityksessä edelleen pienennettäväksi kunnan peruspalvelujen valtionosuutta 0,6 miljoonalla eurolla. Peruspalvelujen valtionosuuden vähennykseksi esitetään 0,10 euroa asukasta kohti vuonna 2017.
Pykälän 2 momentissa säädetään vuosina 2016—2019 valtionosuudesta vähennettävästä indeksikorotuksen määrästä, joka on 6,32 euroa asukasta kohden. Momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä säädetään vain vuoden 2016 vähennyksestä.
Kilpailukykysopimuksen liittyvä valtionosuuden 356 miljoonan euron vähennys ehdotetaan toteutettavaksi vähentämällä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 65,24 euroa asukasta kohden. Asiasta ehdotetaan säädettäväksi pykälän 3 momentissa.
Pykälän 4 momentissa säädettäisiin eläketuen käyttöönottoon liittyvästä valtionosuuden vähennyksestä. Pitkäaikaistyöttömien eläketuen käyttöönottoon liittyvä 33 miljoonan euron valtionosuuden vähennys ehdotetaan toteutettavaksi vähentämällä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 6,05 euroa asukasta kohden.
Pykälän 5 momentissa säädettäisiin opiskelijavalintajärjestelmän rahoittamiseksi tehtävästä vähennyksestä kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen. Vuonna 2017 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennettäväksi määräksi ehdotetaan 0,31 euroa asukasta kohden.
Pykälän 6 momentissa säädettäisiin lääkintä- ja lääkärihelikopteritoiminnan rahoittamiseksi tehtävästä vähennyksestä. Vuodelle 2017 ehdotettavan vähennyksen määrä on 4,07 euroa asukasta kohden.
41 §. Erikoissairaanhoidossa olevan, koulukotiopetuksen tai lastensuojelun vuoksi sijoitetun oppilaan korvaus. Pykälän 4 momentin 2—4 kohtien viittaukset opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain kumottaviin pykäliin ehdotetaan muutettavaksi viittauksiksi lain uusiin 11 ja 29 §:iin.
49 §. Valtionosuuksien ja kotikuntakorvausten maksaminen. Pykälän 2 momentin 5 kohdan viittaukset opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain kumottaviksi ehdotettuihin pykäliin ehdotetaan muutettaviksi lain uusiin 11 ja 29 §:iin.
55 §. Valtionosuusprosentti ja kunnan omarahoitusosuus. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että vuonna 2017 kuntien valtionosuusprosentti olisi 25,23 ja kuntien omarahoitusosuus olisi 74,77 prosenttia. Vuoteen 2016 verrattuna valtionosuusprosentti laskisi 0,38 prosenttiyksiköllä.
Valtionosuusprosentin ja kunnan omarahoitusosuuden jakautumisessa otetaan huomioon vähennyksenä 0,47 prosenttiyksikköä liittyen valtionosuuden 50 000 00 euron leikkaukseen ja indeksisidonnaisten menojen säästöön liittyvään 74 800 000 euron leikkaukseen sekä 0,06 prosenttiyksikköä liittyen kuntien hallintomenojen vähenemiseen, kun perustoimeentulotuki siirretään kansaneläkelaitoksen hoidettavaksi. Muutoksessa on otettu lisäyksenä huomioon 0,13 prosenttiyksikköä liittyen pääministeri Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelman mukaiseen lisäykseen omais- ja perhehoidon kehittämiseen sekä vanhuspalveluiden ja veteraanien kotiin vietävien palvelujen kehittämiseen siten, että valtionosuusprosentti on 100 prosenttia sekä 0,02 prosenttiyksikköä liittyen valtion ja kuntien väliseen kustannustenjaon tarkistukseen.
58 §. Kustannustenjaon tarkistaminen. Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muutoksesta aiheutuvat muutokset .
59 §. Kustannustenjaon tarkistuksessa huomioon otettavat käyttökustannukset. Pykälässä 1 momentissa säädetään kustannustenjaossa huomioon otettavista käyttökustannuksista. Pykälässä 2 momentissa säädetään niistä käyttökustannuksista, joita ei oteta huomioon kustannustenjaon tarkistuksessa. Pykälän momentin 4 kohtaan ehdotetaan lisättäväksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 2 § 2 momentin 11 kohtaan esitettävää muutosta vastaava muutos 5-vuotiaiden esiopetuksesta.
Pykälän 3 momentin 3 kohdan mukaan kustannustenjaon tarkistuksessa huomioon otettavina käyttökustannuksina ei pidetä tavaran ja palvelun hankintahintaan sisältyvää arvonlisäveroa lukuun ottamatta yksityisen opetuksenjärjestäjän tavaran tai palvelun hankintahintaan sisältyvää arvonlisäveroa. Pykälää ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että kustannustenjaon tarkistuksessa myös yliopistojen tavaran tai palvelun hankintahintaan sisältyvää arvonlisäveroa pidettäisiin käyttökustannuksina samoin kuin yksityisen opetuksenjärjestäjän kohdalla tehdään. Muutostarve johtuu siitä, että myös yliopistoille maksetaan arvonlisäveron korvausta lain 42 §:n mukaan vastaavasti kuin yksityisille opetuksenjärjestäjille.
3
Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys
Esityksessä ehdotetaan alennettavaksi kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosenttia 0,38 prosenttiyksiköllä. Myös kuntien valtionosuudet vähenevät 444 miljoonaa euroa. Vähennyksestä 85 miljoonaa euroa perustuu hallitusohjelman mukaisiin tehtävien vähennyksiin. Lisäksi valtionosuuden vähennykseen sisältyy merkittäviä kustannusneutraaleja eriä kuten 331 miljoonan euron perustoimeentulotukimenojen maksatuksen siirto Kansaneläkelaitoksen vastuulle.
Vuoden 2017 kuntatalousohjelman arvion mukaan laskennallinen paine kuntien verotulojen nostamiseen vaihtelee 0,34 prosentista 0,59 prosenttiin. Suurin korotuspaine on yli 100 000 asukkaan kuntakokoryhmässä ja pienin 6000—10000 asukkaan kuntakokoryhmässä. Käytännössä kunnat voivat sopeuttaa toimintaansa muutoinkin kuin nostamalla veroastettaan.
Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden euromääräinen vähennys toteutuu kuntatalouden kannalta pääosin kustannusneutraalisti. Vähennys ei aseta kuntia eri arvoiseen asemaan siten, se vaarantaisi rahoitusperiaatteen toteutumista. Esityksellä on vaikutuksia kuntatalouteen, mutta se ei kuitenkaan vaaranna perustuslain 121 §:ssä suojattua kunnan verotusoikeutta ja oikeutta päättää omasta taloudestaan.
Edellä olevan perusteella hallitus katsoo, että lakiesitys voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.