1.1
Laki aikuiskoulutusetuuksista
4 §.Toimeenpano. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan tarkistettavaksi opetusministeriön nimi nykyiseksi opetus- ja kulttuuriministeriöksi.
5 §.Palkansaajan aikuiskoulutustuen myöntämisen edellytykset. Pykälää ehdotetaan selkeyden vuoksi muutettavaksi kokonaisuudessaan. Pykälässä säädetään aikuiskoulutustuen myöntämisen edellytyksistä palkansaajan osalta. Pykälän 1 momentin 1—3 kohdat vastaavat voimassa olevaa lakia. Voimassa olevan pykälän 1 momentin 4 kohdan mukaan työstä poissaolon 6 §:n mukaisen koulutuksen osalta tulee kestää yhtäjaksoisesti vähintään kaksi kuukautta tai että aikuiskoulutustukea haetaan 12 a §:n mukaisesti soviteltuna. Kahteen kuukauteen katsotaan sisältyvän 43 tukipäivää.
Esityksessä 1 momentin 4 kohta ehdotetaan muutettavaksi voimassa olevasta ja edellytys korvattavaksi opintosuoritusvaatimuksella. Poissaolon sijasta uuden pykälän 4 kohdassa säädettäisiin palkansaajan aikuiskoulutustukeen oikeuttavien opintojen laajuudesta. Muutos merkitsee, ettei jatkossa enää edellytettäisi työstä poissaololta kahden kuukauden yhtäjaksoisuutta. Koska esityksen tavoitteena on edistää palkansaajien mahdollisuutta samanaikaiseen aikuiskoulutustuella opiskeluun ja työntekoon työmarkkinakeskusjärjestöjen tekemän aloitteen mukaisesti, tavoitteen valossa ei ole enää jatkossa tarkoituksenmukaista edellyttää, että henkilön olisi oltava poissa työstä yhdenjaksoisesti vähintään kaksi kuukautta.
Aikuiskoulutustuen myöntäminen edellyttäisi uuden pykälän 4 kohdan mukaan, että 6 §:ssä tarkoitettujen opintojen tulisi olla laajuudeltaan yhteensä vähintään neljä opinto- tai osaamispistettä. Uuden pykälän 5 kohdassa säädettäisiin lisäksi, että henkilön olisi harjoitettava lain 6 §:ssä tarkoitettuja opintoja siten, että hän suorittaa keskimäärin vähintään neljä opinto- tai osaamispistettä tukikuukautta kohti. Jos ansiot alenevat tukikuukauden aikana enintään 50 prosenttia verrattuna aikuiskoulutustuen perusteena olevaan keskimääräiseen ansioon, henkilön tulee suorittaa keskimäärin vähintään kaksi opinto- tai osaamispistettä tukikuukautta kohti. Ansiolla tarkoitetaan tässä kaikkia henkilön saamia tuloja tukikuukauden aikana, eli sekä työhön perustuvia tuloja että esimerkiksi etuuksia. Voimassa olevan lain mukaan tukea on tullut hakea aina vähintään kahdelta kuukaudelta. Jatkossa tukikauden vähimmäiskesto olisi joko yksi tai kaksi kuukautta riippuen siitä, kuinka monta opinto- tai osaamispistettä etuudensaajan tulisi tukikauden aikana suorittaa.
Voimassa olevassa laissa ei ole säädetty tukeen oikeuttavien opintosuoritusten määrästä. Opintojen on kuitenkin tullut olla lain 6 §:ssä säädetyn mukaisesti päätoimisia. Työllisyysrahaston vakiintuneessa oikeuskäytännössä päätoimisuuden rajaksi on muodostunut kolme opinto- tai osaamispistettä tukikuukautta kohti. Kun päätoimisuuden määrittelylle ei ole ollut saatavissa tukea laista tai asetuksista, on oikeuskäytännössä päädytty verrattain matalaan päätoimisuuden määritelmään. Nykytilassa samaa päätoimisuuden edellytystä on sovellettu niin kokoaikaisesti kuin sivutoimisesti opiskeleviin henkilöihin. Muutoksen tarkoituksena on toisaalta nostaa opintosuoritusvaatimusta niiden tuensaajien osalta, jotka eivät työskentele lainkaan tai työskentelevät vähäisen määrän opintojen suorittamisen ohessa. Heiltä edellytettäisiin jatkossa keskimäärin neljän opinto- tai osaamispisteen suorittamista tukikuukautta kohti. Toisaalta ehdotetaan asetettavaksi alempi opintosuoritusvaatimus heille, joilla ei ole mahdollisuutta vähentää merkittävästi työskentelyään tukiajalla.
Aikuiskoulutustuen myöntämisen edellytykset eroavat opintotuesta. Tässä pykälässä olevat muutokset eivät kuitenkaan aiheuta muutoksia siihen, millä perustein opintolainaa myönnetään aikuiskoulutustukea saaville. Kuten nykyisinkin Työllisyysrahasto ilmoittaa Kelalle aikuiskoulutustuen saajista sitten, kun hakijalle on myönnetty tukea kaksi kuukautta. Muissa opintolainaa koskevissa asioissa on hakijan oltava yhteydessä Kelaan.
Pykälän 3 momentti vastaisi voimassa olevaa lakia. Pykälän 4 momentissa säädettäisiin palkansaajan osalta 6 §:ssä tarkoitettujen opintojen laajuuden määrittämisestä ja suorittamisesta tilanteissa, joissa opintojen laajuus määritellään muutoin kuin opinto- tai suorituspisteinä. Siinä säädettäisiin, miten opintojen laajuus määriteltäisiin ja miten niitä olisi suoritettava tilanteissa, jossa opintoja määritellään muutoin kuin opinto- tai osaamispisteitä. Näiden opintojen laajuuden ja opintojen suorittamisen tulisi vastata 1 momentin 4 ja 5 kohdassa opinto- tai osaamispisteistä säädettyä.
Pääsääntöisesti palkansaajan opintojen laajuus määriteltäisiin opinto- tai osaamispistein. Tällaisten palkansaajan opintojen olisi oltava laajuudeltaan yhteensä vähintään neljä opinto- tai osaamispistettä tukikuukautta kohti ja niitä on suoritettava siten, että henkilö suorittaa keskimäärin vähintään neljä opinto- tai osaamispistettä tukikuukautta kohti. Jos henkilön ansiot alenevat tukikuukauden aikana enintään 50 prosenttia verrattuna aikuiskoulutustuen perusteena olevaan keskimääräiseen ansioon, hänen tulee suorittaa keskimäärin vähintään kaksi opinto- tai osaamispistettä tukikuukautta kohti.
Jos palkansaajan opintojen laajuutta määriteltäisiin opintoviikoin, opintojen olisi oltava laajuudeltaan yhteensä vähintään 2,4 opintoviikkoa tukikuukautta kohti ja niitä olisi suoritettava siten, että henkilö suorittaa keskimäärin vähintään 2,4 opintoviikkoa tukikuukautta kohti. Jos palkansaajan ansiot alenevat tukikuukauden aikana enintään 50 prosenttia verrattuna aikuiskoulutustuen perusteena olevaan keskimääräiseen ansioon, hänen tulee suorittaa keskimäärin vähintään 1,2 opintoviikkoa tukikuukautta kohti.
Palkansaajan opintojen laajuutta voidaan määritellä myös kursseina. Tämä koskee erityisesti lukio- ja perusopetuksen opintoja. Lukio-opintojen osalta tarkoitettaisiin tällöin opintoja, joiden oppimäärän mukainen laajuus tulisi olla yhteensä vähintään 75 kurssia lukuvuodessa. Perusopetuksen osalta tarkoitettaisiin tällöin opintoja, joiden laajuuden olisi oltava vähintään 22 kurssia lukuvuodessa.
Jos palkansaajan opintojen laajuutta määriteltäisiin tunnein, opintojen olisi oltava laajuudeltaan yhteensä vähintään 20 viikkotuntia tukikuukautta kohti ja niitä on suoritettava siten, että henkilö suorittaa keskimäärin vähintään 20 viikkotuntia tukikuukautta kohti. Jos henkilön ansiot alenevat tukikuukauden aikana enintään 50 prosenttia verrattuna aikuiskoulutustuen perusteena olevaan keskimääräiseen ansioon, hänen tulee suorittaa keskimäärin vähintään 10 viikkotuntia tukikuukautta kohti.
Opintojen laajuutta voidaan määrittää myös muilla kuin edellä todetuin tavoin. Tällöin Työllisyysrahasto arvioisi opintojen laajuutta viikkotunnein siten, että palkansaajan opintojen olisi oltava laajuudeltaan yhteensä vähintään 20 viikkotuntia tukikuukautta kohti ja niitä on suoritettava siten, että henkilö suorittaa keskimäärin vähintään 20 viikkotuntia tukikuukautta kohti. Jos henkilön ansiot alenevat tukikuukauden aikana enintään 50 prosenttia verrattuna aikuiskoulutustuen perusteena olevaan keskimääräiseen ansioon, hänen tulee suorittaa keskimäärin vähintään 10 viikkotuntia tukikuukautta kohti.
5 a §.Yrittäjän aikuiskoulutustuen myöntämisen edellytykset. Pykälän 1 momentissa säädetään yrittäjän aikuiskoulutustuen myöntämisen edellytyksistä. Sen 3 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi nykyisestä. Työmarkkinakeskusjärjestöjen esittämien muutosten on tarkoitus lähtökohtaisesti koskea ainoastaan palkansaajan aikuiskoulutustukea. Yrittäjän aikuiskoulutusten edellytyksiä ehdotetaan kuitenkin muutettavaksi opintojen kestoa ja vaadittavia opintosuorituksia koskevilta osilta, jotta myös yrittäjän aikuiskoulutustuen edellytykset tulisivat selkeästi ilmi lain tasolla. Voimassa olevan pykälän 1 momentin 3 kohdan mukaan yrittäjän aikuiskoulutustuen myöntämisen edellytyksenä on, että opiskelu 6 §:n mukaisessa koulutuksessa kestää yhdenjaksoisesti vähintään kaksi kuukautta tai, jos koulutus ei ole yhdenjaksoista, se kestää useammassa jaksossa yhteensä vähintään 43 päivää. Kyseinen edellytys ehdotetaan poistettavaksi palkansaajan aikuiskoulutustuen ehtoja koskevia muutoksia vastaavalla tavalla.
Myös yrittäjien osalta luovuttaisiin koulutuksen kestoon liittyvistä edellytyksistä ja nykyinen 3 kohta korvattaisiin opintojen laajuutta koskevalla vaatimuksella. Opiskelun kestoa koskevien vaatimusten sijasta myös yrittäjien aikuiskoulutustuen osalta ehdotetaan lakiin lisättäväksi tukeen oikeuttavan koulutuksen laajuutta koskeva vaatimus, mutta kuitenkin nykyisen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisena. Näin ollen ehdotetaan lisättäväksi pykälän 1 momentin 3 kohtaan, että ollakseen oikeutettu yrittäjän aikuiskoulutustukeen, henkilön tulee harjoittaa 6 §:ssä tarkoitettuja opintoja siten, että hän suorittaa keskimäärin vähintään kolme opinto- tai osaamispistettä tukikuukautta kohti. Yrittäjän aikuiskoulutustuki on aina perusosan suuruinen.
Pykälän 4 momentissa säädettäisiin yrittäjän osalta 6 §:ssä tarkoitettujen opintojen laajuuden määrittämisestä ja suorittamisesta tilanteissa, joissa opintojen laajuus määritellään muutoin kuin opinto- tai suorituspisteinä. Siinä säädettäisiin, miten opintojen laajuus määriteltäisiin ja miten niitä olisi suoritettava tilanteissa, jossa opintoja määritellään muutoin kuin opinto- tai osaamispisteitä. Näiden opintojen laajuuden ja opintojen suorittamisen tulisi vastata 1 momentin 3 kohdassa opinto- tai osaamispisteistä säädettyä.
Pääsääntöisesti yrittäjän opintojen laajuus määriteltäisiin opinto- tai osaamispistein. Tällaisten yrittäjän opintojen olisi oltava laajuudeltaan yhteensä vähintään kolme opinto- tai osaamispistettä tukikuukautta kohti ja niitä on suoritettava siten, että henkilö suorittaa keskimäärin vähintään kolme opinto- tai osaamispistettä tukikuukautta kohti.
Jos yrittäjän opintoja määritellään muutoin kuin opinto- tai osaamispisteitä, 6 §:ssä tarkoitettujen yrittäjän opintojen laajuus määriteltäisiin ja opintosuorituksia oltava seuraavasti:
1) opinto- tai osaamispistein määriteltävien opintojen olisi oltava laajuudeltaan yhteensä vähintään kolme opinto- tai osaamispistettä tukikuukautta kohti ja niitä olisi suoritettava siten, että henkilö suorittaa keskimäärin vähintään kolme opinto- tai osaamispistettä tukikuukautta kohti,
2) opintoviikoin määriteltävien opintojen olisi oltava laajuudeltaan yhteensä vähintään 1,8 opintoviikkoa tukikuukautta kohti ja niitä olisi suoritettava siten, että henkilö suorittaa keskimäärin vähintään 1,8 opintoviikkoa tukikuukautta kohti,
3) jos opintoja määriteltäisiin kurssein, olisi lukio-opintojen oppimääräisen laajuuden oltava yhteensä vähintään 75 kurssia lukuvuodessa ja perusopetuksen opintojen laajuuden oltava vähintään 22 kurssia lukuvuodessa,
4) opintotunnein määriteltävien opintojen olisi oltava laajuudeltaan yhteensä vähintään 15 viikkotuntia tukikuukautta kohti ja niitä olisi suoritettava siten, että henkilö suorittaa keskimäärin vähintään 15 viikkotuntia tukikuukautta kohti tai
5) jos opintojen laajuutta määriteltäisiin muilla tavoin, Työllisyysrahasto arvioisi opintojen laajuutta viikkotunnein.
6 §.Aikuiskoulutustukeen oikeuttava koulutus. Pykälän johdantokappaletta ehdotetaan muutettavaksi ja siitä poistettavaksi päätoimisuus -termi. Pykälässä säädettäisiin aikuiskoulutustukeen oikeuttavasta koulutuksesta. Termiä ei pidetä jatkossa tarpeellisena, koska tukeen oikeuttavien opintojen laajuudesta on säädetty erikseen lain 5 ja 5 a §:ssä. Ehdotettujen muutosten tavoitteena on edistää palkansaajien mahdollisuutta samanaikaiseen aikuiskoulutustuella opiskeluun ja työntekoon. Päätoimisuus -termi voi johtaa virheellisesti sellaisen käsityksen syntymiseen, että tuen saaminen edellyttäisi täysipäiväistä opiskelua.
6 a §.Opintojen riittävä edistyminen. Pykälä on uusi ja siinä säädettäisiin opintojen riittävästä edistymisestä ja opintojen edistymisen seurannasta. Pykälä seuraa sisällöllisesti voimassa olevan opintotukilain 5 b §:n opintojen riittävää edistymistä koskevaa säännöstä. Pykälän 1 momentin mukaan Työllisyysrahasto seuraisi aikuiskoulutustukikauden aikaista opintojen edistymistä. Opintojen edistymistä pidettäisiin riittävänä, jos henkilölle kertyy tukikuukausien aikana opintosuorituksia 5 §:n 1 momentin 4 kohdassa tai 5 a §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu määrä.
Voimassa olevassa laissa ei ole ollut säännöksiä opintojen seurannasta, mutta myös nykytilassa Työllisyysrahasto on seurannut opintojen riittävää edistymistä lukuvuosittain jälkikäteen. Kun opintosuoritusvaatimukset tuotaisiin lain tasolla säädettäviksi, olisi myös opintojen seuraamisesta tarpeen lisätä oma säännös. Seurannan toteuttamisen ajankohdasta ei kuitenkaan olisi tarpeen säätää erikseen. Opintojen edistymistä pidettäisiin riittävänä, jos opiskelijan päätoiminen opiskeluaika ei tulisi olennaisesti ylittämään kyseisiä opintoja varten määriteltyä tukiaikaa. Säännös mahdollistaisi sen, että Työllisyysrahasto voi antaa epäävän päätöksen tilanteessa, jossa henkilö hakee lisätukea, vaikka opintosuorituksia ei ole aiemmilla tukijaksoilla kertynyt riittävästi.
Pykälän 2 momentin mukaan aikuiskoulutustuki voitaisiin lakkauttaa tai aikuiskoulutustukihakemus hylättäisiin, jos opiskelijan opinnot eivät ole edistyneet riittävästi. Korkeakouluopinnoissa opintotuki lakkautetaan sen lukukauden lopussa, jonka aikana edistymisen seuranta suoritetaan. Aikuiskoulutustuki voidaan lakkauttaa takautuvasti, jos opintosuorituksia on erityisen vähän ja olosuhteista ilmenee, ettei opintoja ole ollut tarkoitus harjoittaa. Tuen takautuva lakkauttaminen voisi käytännössä tulla kyseeseen tilanteessa, jossa etuudensaaja ei ole suorittanut tukikauden aikana opintoja lainkaan tai hänen opinto-oikeutensa on lakannut kesken tukijakson. Takautuva lakkauttaminen nopeuttaisi prosessia siten, että Työllisyysrahaston ei tarvitsisi hakea myönteisen päätöksen poistamista sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnalta
12 §.Aikuiskoulutustuen määrä. Pykälässä säädetään aikuiskoulutustuen määrän laskemisesta. Aikuiskoulutustuen laskentamallia ehdotetaan uudistettavaksi siten, että korvausprosentin taitekohta alennettaisiin 95 kertaan perusosasta taitekohdan ollessa nykyisin 105 kertaa perusosa. Lisäksi alennettaisiin ensimmäinen korvausprosentti 42 %:iin nykyisen ollessa 45 %. Pykälän otsikointia muutettaisiin siten, että 12 §:ssä säädettäisiin etuuden määrästä ja 12 a §:ssä säädettäisiin puolestaan tukikauden aikaisten tulojen vaikutuksesta palkansaajan aikuiskoulutustuen määrään. Lain terminologiaa ehdotetaan muutettavaksi tässä yhteydessä siten, että jatkossa ei käytettäisi erikseen sovitellun aikuiskoulutustuen termiä.
Pykälän 1 momentti ehdotetaan muutettavaksi siten, että se vastaisi tuen määräytymisen uutta laskukaavaa. Pykälän 1 momentti vastaisi muilta osin voimassa olevaa lakia, jonka mukaan aikuiskoulutustuki on enintään 90 prosenttia tuen perusteena olevasta päiväpalkasta, kuitenkin vähintään perusosan suuruinen. Yrittäjän aikuiskoulutustuki maksetaan perusosan suuruisena.
Pykälän 2 momentti vastaisi voimassa olevaa lakia. Momentissa säädettäisiin, että muunnettaessa kuukautta kohden laskettua palkkaa päiväpalkaksi tai päinvastoin katsotaan kuukauteen sisältyvän 21,5 työpäivää.
Pykälän 3 momentin mukaan aikuiskoulutustuen ansio-osan perusteena oleva palkka lasketaan tukikautta edeltäneen työ-, virka- tai muun palvelussuhteen vakiintuneista ansioista yhteensä 12 kuukauden ajalta laskettuna hakemuskuukautta edeltäneen kalenterikuukauden lopusta lukien. Tämä vastaa voimassa olevaa lainsäädäntöä. Pykälän 3 momentissa säädettäisiin jatkossa lisäksi, että vakiintunutta palkkaa määritettäessä otetaan huomioon palkkatulot, jotka on maksettu palkan määrittämisen perusteena olevana ajanjaksona, vaikka ne olisi ansaittu muuna ajanjaksona tehdystä työstä. Momenttiin lisättäisiin näin uutena tulojen huomioon ottamista koskeva maksuperiaate tulorekisterin käyttöönoton tehostamiseksi. Aikuiskoulutustuen määrään vaikuttavat tulot otettaisiin huomioon niiden maksuajankohdan perusteella riippumatta siitä, mille ajanjaksolle 12 kuukauden tarkastelujakso kohdistuu. Tulot otetaan huomioon maksuperiaatteen mukaisesti kaikissa tilanteissa riippumatta siitä, saadaanko tulotieto tulorekisteristä vai suoraan työnantajalta. Niin kuin voimassa olevassa laissa muilta osin ansio-osan perusteena olevan palkan määrittämiseen sovelletaan, mitä työttömyysturvalain 6 luvun 4 §:ssä säädetään.
Pykälään ehdotetaan lisättäväksi myös uusi 4 momentti. Siinä otettaisiin lain tasolla säädettäväksi ratkaisukäytännön vakiintunut nykytila palkattomien jaksojen ohittamisesta, kun lasketaan henkilön vakiintuneita ansioita. Jos edellä 3 momentissa tarkoitettuun vuoden ajanjaksoon sisältyy aikaa, jolloin henkilö on ollut poissa työstä saamatta palkkaa, vuoden jaksoa voidaan pidentää ohittamalla palkaton aika ja ottamalla huomioon vastaava palkallinen aika. Palkaton aika ohitetaan, jos työstä poissaolo johtuu seuraavista syistä: sairaus, laitoshoito tai kuntoutus, opiskelu, asevelvollisuus tai siviilipalvelus, lapsen syntymä tai enintään 3-vuotiaan lapsen hoito, työttömyys tai muu näihin rinnastettava syy. Muu näihin rinnastettava syy voisi olla esimerkiksi vuorotteluvapaa. Käytännössä pykälä tarkoittaa, että mikäli henkilö on ollut viimeisen 12 kuukauden aikana palkattomalla ajalla jostakin edellä mainitusta syystä, voidaan tämä aika ohittaa ja ottaa palkkatiedot sellaiselta ajalta, jolloin henkilö ei ole ollut palkatta poissa työstä. Tarkastelu aloitetaan aikuiskoulutustuen hakemuskuukautta edeltäneen kalenterikuukauden lopusta lukien, kunnes saadaan palkkatietoja yhteensä 12 kuukauden ajalta.
12 a §.Tukikauden aikaisten tulojen vaikutus palkansaajan aikuiskoulutustuen määrään. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi kokonaisuudessaan.
Voimassa olevan lain 12 a §:ssä säädetään vaatimuksesta, jonka mukaan soviteltuun aikuiskoulutustukeen oikeuttavien opintojen tulisi kestää vähintään 43 päivää. Edellytyksen tarkoituksena on ollut mahdollistaa tuen myöntäminen työn ohessa opiskeleville henkilöille, joiden työstä poissaolo ei ole ollut lain 5 §:n 1 momentin 4 kohdassa edellytetyllä tavalla yhdenjaksoista. Koulutuksen kestoa koskevan vaatimuksen merkitys olisi jatkossa kuitenkin vähäinen, kun tukeen oikeuttaakseen opintojen tulisi täyttää laissa säädettävä opintosuoritusvaatimus ja koulutuksen olisi lisäksi lukeuduttava lain 6 §:ssä säädettyihin opintoihin. Tästä johtuen koulutuksen 43 päivän kestoa koskevasta vaatimuksesta ehdotetaan luovuttavan. Lain 5 §:ssä säädettäisiin kuitenkin lisäksi, että tuen perusteena olevien opintojen tulee olla laajuudeltaan yhteensä vähintään neljä opinto- tai osaamispistettä. Tämä rajaisi osaltaan hyvin lyhyet koulutukset tuen ulkopuolelle.
Pykälän 1 momentti vastaisi pääosin nykyistä 12 a §:ää aikuiskoulutustukeen vaikuttavista tuloista. Momentissa pidettäisiin ennallaan viittaukset työttömyysturvalakiin siitä, mitä eläkkeitä ja sosiaalietuuksia ei oteta huomioon ja mitä tuloja taas otetaan huomioon. Jatkossa tulot huomioitaisiin maksuperiaatteen mukaisesti tulorekisterin käyttöönoton tehostamiseksi. Mikäli henkilölle maksetaan opintovapaan aikana takautuvasti palkkaa kokoaikaisesta työstä esimerkiksi ensimmäisen opintovapaakuukauden aikana, palkka otetaan maksuperiaatteen mukaan huomioon aikuiskoulutustukea myönnettäessä palkan maksuajankohdan mukaan. Tästä johtuen hänelle ei välttämättä jäisi aikuiskoulutustukea maksettavaksi ensimmäiseltä kuukaudelta, vaikka hän on muiden edellytysten täyttyessä oikeutettu aikuiskoulutustukeen. Vastaavasti sovellettaisiin maksuperiaatetta myös henkilön viimeisenä tukikuukautena; jos henkilö työskentelee opintovapaan aikana osa-aikaisesti siten, että viimeisen tukikuukauden aikana tehdystä työstä ansaittu palkka tulee maksettavaksi vasta tukikauden jälkeen, palkkaa ei oteta maksuperiaatteen mukaisesti huomioon maksettaessa aikuiskoulutustukea viimeiseltä tukikuukaudelta.
Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin viittaus työttömyysturvalain 4 luvun 2 §:n 5 momenttiin, jonka mukaan voidaan huomioida pidemmältä ansaintajaksolta kuin kuukaudelta saatava työtulo, jakamalla se vaikuttamaan yhtä monelle kuukaudelle kuin miltä se on ansaittu. Lisäksi, jos palkanmaksun keskittäminen yhdelle maksupäivälle johtuisi hyötymistarkoituksesta, voitaisiin tulo maksuperiaatteesta poiketen sovitella ajalle, jolla se on ansaittu.
Pykälän 1 momentissa säädettäisiin henkilön tukikauden aikaisten tulojen vaikutuksesta maksettavaan aikuiskoulutustuen määrään. Tuen laskentakaavaa muutettaisiin siten, että se osuus tulosta, joka vähentää täyttä aikuiskoulutustukea, alennettaisiin nykyisestä 80 %:sta 50 %:iin. Samalla poistetaan 250 euron suojaosa eli se osa tulosta, jota ei huomioida aikuiskoulutustuen määrittelyssä.
Nykyisen lain 12 §:n 5 momentti siirtyisi sellaisenaan uuden 12 a §:n 2 momentiksi. Muutettaessa 1 momentissa tarkoitettua kuukautta kohti laskettua etuutta päiväetuudeksi tai päinvastoin katsotaan kuukauteen sisältyvän 21,5 päivää.
Pykälän 3 momenttiin lisättäisiin uusi ehto, jonka mukaan henkilön aikuiskoulutustuen määrä ja tulot tukikuukauden aikana yhteensä ovat enintään aikuiskoulutustuen perusteena olevan palkan suuruinen, kuitenkin vähintään niin paljon kuin henkilöllä olisi oikeus saada perusosan suuruisena. Tämä vastaa työttömyysturvalain sovittelua.
13 §.Opintolainan valtiontakaus. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti. Se vastaisi sisällöltään voimassa olevan lain 16 §:n 2 momenttia. Uuden 2 momentin mukaan opintolainan valtiontakauksen myöntää hakemuksesta Kansaneläkelaitos. Muutoksen jälkeen pykälässä säädettäisiin kootusti aikuiskoulutustukeen liittyvästä opintolainan valtiontakauksesta. Muutoksella ei ole vaikutusta Kansaneläkelaitoksen nykyiseen opintolainan valtiontakauksen soveltamiskäytäntöön.
14 §.Tukikauden kesto. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti, jossa säädettäisiin tukikauden kulumisesta. Laskettaessa 1 momentin mukaista enimmäiskestoa katsotaan yhden tukikuukauden kuluttavan 21,5 päivää. Jos henkilön ansiot alenevat tukikuukauden aikana enintään 50 prosenttia verrattuna aikuiskoulutustuen perusteena olevaan keskimääräiseen ansioon, katsotaan tukikuukauden kuluttavan 10,75 päivää. Kun tukikuukausia kuluisi täysi tukikuukausi tai puoli tukikuukautta tarkoittaisi tämä sitä, että enintään tukea voi saada 30 kalenterikuukaudelta. Ottaen huomioon 5 §:n uusi vaatimus neljästä tai kahdesta opinto- tai osaamispisteestä, tarkoittaa tämä sitä, että jos tukikuukautta kuluu vain puoli kuukautta, myös opinto- tai osaamispisteitä vaadittaisiin vain kaksi. Ansiolla tarkoitetaan tässä kaikkia henkilön saamia tuloja tukikuukauden aikana eli sekä työhön perustuvia tuloja että esimerkiksi etuuksia.
15 c §.Ammattitutkintostipendin hakeminen ja maksaminen. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi 1 momentin osalta. Voimassa olevan lain 16 § hakemisesta ja myöntämisestä on koskenut sekä ammattitutkintostipendiä että aikuiskoulutustukea. Koska aikuiskoulutustuen hakeminen ja myöntäminen muuttuvat monelta osin, ehdotetaan selkeyden vuoksi 16 §:n ammattitutkintostipendiä koskevat kohdat siirrettävän 15 c §:n 1 momenttiin ja jatkossa 16 § koskee ainoastaan palkansaajan aikuiskoulutustuen hakemista. Ammattitutkintostipendin hakemisesta ja maksamisesta säädettäisiin siten kootusti 15 c §:ssä. Lisäksi täsmennetään, että ammattitutkintostipendiä on haettava kirjallisesti Työllisyysrahastolta.
16 §.Palkansaajan aikuiskoulutustuen hakeminen ja myöntäminen. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi kokonaisuudessaan siten, että se koskisi jatkossa ainoastaan palkansaajan aikuiskoulutustuen hakemista. Yrittäjän aikuiskoulutustuen hakemisesta ehdotetaan säädettävän erikseen lain 17 a §:ssä ja ammattitutkintostipendin hakemisesta lain 15 c §:ssä. Pykälän otsikkoa ehdotetaan muutettavaksi koskemaan ainoastaan palkansaajan aikuiskoulutustukea.
Voimassa olevan pykälän 1 momentissa edellytetään tuen hakemista vahvistetun kaavan mukaisella lomakkeella. Aikuiskoulutustuen hakemisen menettelyä ehdotetaan uudistettavaksi siten, että tukea haettaisiin jatkossa Työllisyysrahastolta kirjallisesti palkansaajan ensihakemuksella sekä palkansaajan maksuhakemuksella. Hakemisen menettelyn muutoksen tarkoituksena on yhdenmukaistaa hakemusmenettely niin, että jatkossa prosessi olisi samanlainen riippumatta siitä, opiskeleeko henkilö työn ohessa vai onko hän opiskelun vuoksi kokonaan poissa työstä. Voimassa olevan lain mukaan täysimääräistä aikuiskoulutustukea on ollut mahdollista hakea etukäteen ja soviteltua aikuiskoulutustukea on puolestaan tullut hakea takautuvasti jälkikäteen. Näin ollen opintoja työn ohessa suorittavilla henkilöillä ei ole ollut mahdollisuutta saada varmuutta tukioikeudestaan etukäteen. Tämä on osaltaan voinut vaikeuttaa työn ja opintojen yhdistämistä.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että aikuiskoulutustukea koskevan ensihakemuksen perusteella Työllisyysrahasto ratkaisisi lain 1, 5 ja 6 §:ssä säädetyt edellytykset sekä lain 12 §:n mukaisen aikuiskoulutustuen perusteena olevan palkan määrän. Tämän seurauksena henkilöillä olisi mahdollisuus saada etukäteen varmuus tuen yleisten edellytysten täyttymisestä sekä koulutuksen kuulumisesta tuen piiriin. Jatkossa lain 5 §:n 1 momentin 4 kohdassa säädetty opintosuoritusvaatimus sekä lain 14 §:ssä säädetty enimmäiskeston kuluminen olisivat riippuvaisia henkilön tulojen alenemasta. Jotta henkilöllä olisi etukäteen mahdollisuus arvioida tulojen alenemaa ja sen vaikutuksia tukikuukausien aikana, ehdotetaan, että palkansaajan ensipäätöksellä ratkaistaisiin myös tuen perusteena olevan palkan määrä.
Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettävän, että aikuiskoulutustukea koskevan ensihakemuksen voisi tehdä aikaisintaan neljä kuukautta ennen tukikauden alkamista. Neljän kuukauden aikaraja ehdotetaan säädettäväksi sen vuoksi, ettei henkilön tilanne ehtisi merkittäviltä osin muuttua ensihakemuksen tekemisen ja tukikauden alkamisen välillä. Pykälän 2 momentissa ehdotetaan lisäksi säädettävän, että ensihakemuksen perusteella Työllisyysrahasto antaa päätöksen enintään 15 kuukauden ajalle. Kyseinen aika voi koostua useasta ajanjaksosta. Henkilöllä olisi mahdollisuus saada varmuus tukioikeuden syntymisestä tiettyjen laissa säädettyjen edellytysten perusteella haluamalleen, enintään 15 kuukauden pituiselle ajanjaksolle. Päätös annetaan vastaavalle ajalle, kuin mitä henkilöllä on tukioikeutta jäljellä. Ensihakemusta ratkaistaessa arvioidaan yhden tukikuukauden kuluttavan aina 21,5 päivää. Kyseisen ajanjakson sisällä henkilö voisi joustavasti nostaa tukea tekemällä Työllisyysrahastolle palkansaajan maksuhakemuksen. Palkansaajan maksuhakemuksen perusteella Työllisyysrahasto ratkaisee kuukaudelta maksettavan tuen määrän.
Koska palkansaajan aikuiskoulutustuen edellytysten tutkiminen jakautuu kahdelle hakemukselle, olisi palkansaajan ensihakemus tehtävä kaikissa tilanteissa ennen palkansaajan maksuhakemuksen tekemistä. Palkansaajan ensihakemus on mahdollista hakea etukäteen, mutta se ei ole pakollista. Ensi- ja maksuhakemus olisi mahdollista tehdä myös samanaikaisesti.
Pykälän 2 ja 3 momentissa ehdotetaan säädettävän hakemuksiin liitettävistä selvityksistä. Aikuiskoulutustukea koskevaan ensihakemukseen olisi liitettävä ilmoitus koulutukseen hyväksymisestä, tiedot 12 §:n mukaisista tukikautta edeltävistä tuloista ja selvitykset tuen myöntämisen edellytysten täyttymisestä. Aikuiskoulutustuen maksuhakemukseen olisi liitettävä tiedot 12 §:n mukaisista tukikautta edeltävistä tuloista ja 12 a §:n mukaisista tukikauden ansioista. Henkilön ei tule toimittaa Työllisyysrahastolle selvityksiä tai tietoja siltä osin, kun Työllisyysrahasto saa tiedot rekistereistä.
Pykälän 3 momentissa ehdotetaan säädettävän, että aikuiskoulutustukea ei myönnetä takautuvasti pitemmältä kuin kuuden kuukauden ajalta ennen maksuhakemuksen vireille tuloa. Sisältö vastaa nykytilaa, josta on voimassa olevassa laissa säädetty 19 §:ssä.
Voimassa olevan lain 2 momentissa säädetään, että opintolainan valtiontakauksen myöntää hakemuksesta Kansaneläkelaitos. Asiasta säädettäisiin nykyistä vastaavasti uudessa 13 §:n 2 momentissa.
17 a §.Yrittäjän aikuiskoulutustuen hakeminen ja myöntäminen. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi kokonaisuudessaan siten, että se koskisi myöntämisen lisäksi yrittäjän aikuiskoulutustuen hakemista ja pykälään koottaisiin yrittäjän aikuiskoulutustuen hakemista, myöntämistä ja hakemismenettelyä koskevat säännökset. Lain 16 § koskisi jatkossa vain palkansaajan aikuiskoulutustukea ja 18 § kumottaisiin. Yrittäjän aikuiskoulutustuen hakemiseen ja myöntämiseen liittyvää menettelyä ei ole tarkoitus muuttaa nykyisestä.
Uudessa 1 momentissa säädettäisiin, että yrittäjän aikuiskoulutustukea haetaan kirjallisesti Työllisyysrahastolta.
Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi yrittäjälle mahdollisuus pyytää Työllisyysrahastolta ennakkopäätöstä. Säännös vastaa, mitä voimassa olevan lain 18 §:ssä on säädetty. Uuden 2 momentin mukaan yrittäjät voivat hakea Työllisyysrahastolta sitovaa ennakkopäätöstä koulutuksen määrittelystä 6 §:n mukaiseksi aikuiskoulutustukeen oikeuttavaksi koulutukseksi ja aikuiskoulutustuen myöntämisen edellytyksenä olevan 5 a §:n mukaisen työssäoloajan täyttymisestä jo ennen koulutuksen alkamista henkilön tultua hyväksytyksi koulutukseen. Työllisyysrahaston olisi yrittäjän pyynnöstä annettava sitova ennakkopäätös mainituista asioista. Kokonaisuudessaan pykälä ei tuo muutoksia nykytilaan, eikä yrittäjän hakuprosessia ole tarpeen muuttaa, koska muutosten ei ole tarkoitus koskea yrittäjiä. Lisäksi tuki maksetaan aina perusosan suuruisena, minkä vuoksi kuukausittaiselle maksuhakemukselle ei ole tarvetta. Yrittäjä voi myös jatkossa hakea tukea etukäteen.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin voimassaolevan lain 17 a §:n 1 momenttia vastaavasti, että aikuiskoulutustukeen oikeutetulle yrittäjälle voidaan myöntää aikuiskoulutustukea hakemuksen perusteella, jos 5 a §:n 1 momentin 4 kohdassa mainittu verotus ei ole vielä valmistunut. Valituskelpoinen päätös annetaan ilman erillistä hakemusta, kun verotus on valmistunut.
18 §.Ennakkopäätös. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi. Uusi ensihakemuksen perusteella annettava päätös laajentaisi nykyistä ennakkopäätöstä niin, että tutkittaisiin myös muita tuen edellytyksiä. Koska myös nykytilassa on opiskelupaikka tullut jo olla olemassa, että ennakkopäätös voidaan antaa, ei kumoamisesta aiheudu merkittäviä muutoksia hakijoille. Lisäksi Työllisyysrahaston kotisivuilla on laskuri liittyen työhistorian laskemiseen. Hakijoiden oikeus tukeen tutkittaisiin laajemmin ensihakemuksen yhteydessä myös esimerkiksi opintovapaan, työsuhteen ja perustepalkan osalta. Erillistä ennakkopäätöstä ei siten enää palkansaajien osalta nähdä tarpeellisena. Yrittäjillä säilyisi mahdollisuus voimassa olevan lain mukaisen ennakkopäätöksen hakemiseen. Yrittäjän ennakkopäätöksestä ehdotetaan säädettäväksi lain 17 a §:ssä.
19 §.Aikuiskoulutustuen maksaminen. Pykälä ehdotetaan muutettavaksi kokonaisuudessaan. Voimassa olevassa pykälässä on säädetty erikseen täysimääräisen ja sovitellun aikuiskoulutustuen maksamisesta sekä pykälän otsikosta huolimatta myös hakemisesta. Kun jatkossa hakemisen ja myöntämisen prosessi olisi samanlainen riippumatta siitä, saako henkilö tukikuukauden aikana tuloja vai ei, ei erillisille säännöksille olisi enää tarvetta. Etuuden hakemisesta säädettäisiin jatkossa lain 16 §:ssä.
Pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että aikuiskoulutustukea maksettaisiin enintään viideltä päivältä kalenteriviikossa. Aikuiskoulutustukea maksettaessa katsottaisiin täyteen kalenterikuukauteen sisältyvän 21,5 tukipäivää. Ehdotettu vastaa voimassa olevan lain sisältöä.
Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että jos henkilölle aikuiskoulutustukena kuukaudelta maksettava määrä olisi pienempi kuin aikuiskoulutustuen perusosa, tukea ei maksettaisi. Säännös vastaa voimassa olevan lain sisältöä, mutta sitä ehdotetaan siirrettäväksi tähän voimassa olevan lain 12 a §:n 4 momentista.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin aikuiskoulutustuen maksamisesta jälkikäteen kuukausittain aikuiskoulutustukeen oikeutetun ilmoittamalle Euroopan unionissa sijaitsevalle tilille.
21 b §.Aikuiskoulutustuen periminen eräissä tapauksissa. Esityksessä ehdotetaan, että pykälän 1 momentin luetteloa täydennetään ja siihen lisättäväksi työtapaturma- ja ammattitautilain mukainen kuntoutusraha sekä työeläkelain mukainen kuntoutusraha. Työllisyysrahaston soveltamiskäytännössä havaittu, että nämä puuttuvat.
23 a §.Asian uudelleen ratkaiseminen muun etuuden myöntämisen johdosta. Pykälässä ehdotetaan korjattavaksi rahaston nimi Työllisyysrahastoksi.
31 §.Etuuden korottaminen. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että lain 12 §:n 1 momentissa mainittu perusosan määrä vastaa sitä kansaneläkeindeksin pistelukua, jonka mukaan vuoden 2019 tammikuussa maksettujen kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.