Viimeksi julkaistu 27.11.2021 9.28

Hallituksen esitys HE 196/2021 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi laivaväestä ja aluksen turvallisuusjohtamisesta annetun lain 26 b §:n muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi laivaväestä ja aluksen turvallisuusjohtamisesta annettua lakia. Muutoksella pantaisiin täytäntöön kalastusalan työtä koskeva neuvoston direktiivi. Esityksen mukaan vaatimus miehistöluetteloa koskevien tietojen toimittamisesta maihin ulotettaisiin koskemaan kaiken kokoisia kalastusaluksia. Soveltamisalan ulkopuolelle jätettäisiin itsenäisesti kalastusta harjoittavat sekä muussa kuin kaupallisessa tarkoituksessa kalastavat ammatinharjoittajat. Lisäksi lakiin tehtäisiin muita tietojenluovuttamista koskevia täsmennyksiä. 

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 19.12.2021. 

PERUSTELUT

Asian tausta ja valmistelu

1.1  Tausta

Ehdotettavalla muutoksella pannaan kansallisesti täytäntöön 19 päivänä joulukuuta 2016 annettu neuvoston direktiivi (EU) 2017/159 kalastusalan työtä koskevan Kansainvälisen työjärjestön vuoden 2007 yleissopimuksen täytäntöönpanosta 21 päivänä toukokuuta 2012 EU-maiden maatalouden osuustoimintajärjestöjen keskusjärjestön (COGECA), Euroopan kuljetustyöntekijöiden liiton (ETF) ja Euroopan unionin kalastusyritysten kansallisten järjestöjen liiton (Europêche) välillä tehdyn sopimuksen täytäntöönpanosta (jäljempänä direktiivi). 

Direktiivillä täytäntöönpannaan Euroopan unionin tasolla kalastusalan työtä koskevan Kansainvälisen työjärjestön vuoden 2007 yleissopimuksen täytäntöönpanoa koskeva sopimus (jäljempänä liitesopimus). Liitesopimus on direktiivin liitteenä ja muodostaa direktiivin aineellisen sisällön. Liitesopimus vastaa pääosin ILOn kalastusalan työtä koskevan yleissopimuksen (nro 188) sisältöä. 

Direktiivi sisältää muun muassa miehistöluetteloa koskevia vaatimuksia, jotka täytäntöönpantiin pääasiallisesti lailla 253/2019 (ks. HE 291/2018). Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan laivaväestä ja aluksen turvallisuusjohtamisesta annettuun lakiin muutoksia, joilla täydennettäisiin direktiivin ja sen liitesopimuksen mukaisten vaatimusten kansallista täytäntöönpanoa. 

1.2  Valmistelu

Direktiivin valmistelu

Direktiivin valmistelua on kuvattu tarkemmin hallituksen esityksessä eduskunnalle laeiksi kalastusalan työtä koskevan direktiivin täytäntöönpanoon liittyvien lakien muuttamisesta (ks. HE 291/2018 vp, luvut 1.2 ja 1.3.). 

Hallituksen esityksen valmistelu

Hallituksen esitys on valmisteltu liikenne- ja viestintäministeriössä yhteistyössä Liikenne- ja viestintäviraston kanssa. 

Luonnos hallituksen esityksestä on ollut lausuntokierroksella 15.6.2021–22.8.2021. Lausuntoa pyydettiin keskeisimmiltä sidosryhmiltä ja ministeriöiltä sekä Ahvenanmaan maakunnan hallitukselta ja Ahvenanmaan valtionvirastolta, minkä lisäksi esitysluonnos oli vapaasti lausuttavana lausuntopalvelu.fi -verkkosivustolla. 

Lausuntoja saatiin 9. Lausunnot ja lausuntoyhteenveto ovat ladattavissa valtioneuvoston Säädösvalmistelu ja kehittämishankkeet -verkkosivulta osoitteessa https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=LVM038:00/2021. 

Direktiivin tavoitteet ja pääasiallinen sisältö

Direktiivillä pyritään parantamaan Euroopan unionin jäsenvaltioiden lipun alla purjehtivilla aluksilla työskentelevien kalastajien työ- ja elinoloja vahvistamalla yhtenäinen säädöskehys merikalastusalan työoloja varten. Sääntelyn tarkoituksena on myös lisätä kalastajien turvallisuutta edistämällä meripelastustoiminnan tehokkuutta onnettomuustilanteessa. 

Varsinainen direktiivi sisältää lähinnä säännökset liitesopimuksen täytäntöönpanosta, mahdollisuudesta antaa kansallisesti työntekijöille suotuisempia säännöksiä sekä siitä, että direktiivin täytäntöönpano ei ole peruste työntekijöiden suojelun yleisen tason alentamiselle. Lisäksi direktiiviin sisältyisivät säännökset sen saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä. 

Aineelliset säännökset sisältyvät direktiivin liitesopimukseen. Liitesopimusta sovelletaan 2 artiklan mukaan, ellei sopimuksessa toisin määrätä, kaikkiin kaupallista kalastustoimintaa harjoittavilla kalastusaluksilla työsopimuksen perusteella työskenteleviin tai työsuhteessa jossakin tehtävässä toimiviin kalastajiin sekä kaikkiin muihin kalastajiin, jotka ovat samalla aluksella edellä tarkoitettujen kalastajien kanssa, jotta voidaan varmistaa yleisen turvallisuuden ja terveyden suojelu. 

Tämän hallituksen esityksen kannalta keskeinen sisältö on liitesopimuksen 12 artiklassa. Säännöksen mukaan jokaisella kalastusaluksella on oltava miehistöluettelo, jonka kopio on toimitettava maissa oleville valtuutetuille henkilöille ennen aluksen lähtöä tai ilmoitettava maihin välittömästi aluksen lähdön jälkeen. Lisäksi toimivaltaisen viranomaisen on päätettävä, kenelle ja milloin kyseiset tiedot toimitetaan ja mitä tarkoitusta varten. 

Direktiivin tavoitteita ja pääasiallista sisältöä kuvataan laajemmin hallituksen esityksessä 291/2018 vp (ks. luvut 1.2–1.4.). 

Nykytila ja sen arviointi

Direktiivin liitesopimuksen 12 artiklan mukaan jokaisella kalastusaluksella on oltava miehistöluettelo, jonka kopio on toimitettava maissa oleville valtuutetuille henkilöille ennen aluksen lähtöä tai ilmoitettava maihin välittömästi aluksen lähdön jälkeen. Lisäksi toimivaltaisen viranomaisen on päätettävä, kenelle ja milloin kyseiset tiedot toimitetaan ja mitä tarkoitusta varten. 

Suomessa säännökset miehistöluettelosta sisältyvät laivaväestä ja aluksen turvallisuusjohtamisesta annetun lain (1687/2009) 26 b ja 26 d §:iin. Direktiivin liitesopimuksen 12 artiklan mukainen velvollisuus sisältyy lain 26 b §:n 4 momenttiin. Täytäntöönpanon valmistelussa miehistöluettelotietojen toimittamista koskevan vaatimuksen soveltamisalasta päätettiin sulkea pois pituudeltaan alle 24 metriä pitkät kalastusalukset (ks. laki 253/2019 ja HE 291/2018 vp). 

Direktiivin liitesopimuksen 12 artiklan täytäntöönpanon rajaaminen perustui liitesopimuksen 3 artiklan poikkeusmahdollisuuteen. Liitesopimuksen 3 artiklassa määrätään poikkeamismahdollisuudesta sellaisten tilanteiden varalta, että liitesopimuksen soveltaminen olisi erityisen vaikeaa kalastajien palvelussuhteen ehtojen erityispiirteistä tai kalastusalusten toimintatavasta johtuen. Jäsenvaltio voi tällaisessa tilanteessa objektiivisin perustein kuulemisen jälkeen sulkea liitesopimuksen vaatimusten ulkopuolelle tiettyjä kalastaja- tai kalastusalusryhmiä. Jos liitesopimuksen soveltamisalaa on tämän kohdan mukaan rajoitettu, on toimivaltaisen viranomaisen tarvittaessa ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin laajentaakseen asteittain liitesopimuksen määräykset koskemaan kaikkia asianomaisia kalastaja- tai kalastusalusryhmiä enintään viiden vuoden kuluessa sopimuksen voimaantulosta. 

Voimassa olevalla säännöksellä sopimuksen 12 artikla on täytäntöönpantu siten, että sen soveltamisalasta suljettiin pois alle 24 metriä pitkät kalastusalukset. Rajauksen katsottiin olevan perusteltu sen vuoksi, että alle 24 metrin pituisissa aluksissa miehitys on usein sama matkasta riippumatta eikä pienimmissä aluksissa ole useinkaan ulkopuolista palkattua miehistöä. 

Poikkeusmahdollisuuden määräaika umpeutuu 19.12.2021. Tämän vuoksi kansallista lainsäädäntöä on muutettava niin, että 12 artiklan täytäntöönpanossa tehty rajaus poistetaan ja miehistöluettelotietojen toimittamista koskevaa vaatimusta sovellettaisiin kaikenkokoisiin aluksiin. 

Ehdotukset ja niiden vaikutukset

4.1  Keskeiset ehdotukset

Esityksessä ehdotetaan, että voimassaolevan 26 b §:n 4 momentin vaatimus miehistöluettelon tietojen toimittamisesta ulotettaisiin koskemaan kaiken kokoisia aluksia. Vaatimus seuraa direktiivin (EU) 2017/159 liitteenä olevan kalastusalan työtä koskevan sopimuksen 12 artiklasta. 

Voimassa oleva säännös koskee vain vähintään 24 metrin pituisia kalastusaluksia. Rajattu täytäntöönpano perustuu sopimuksen 3 artiklan mukaiseen määräaikaiseen poikkeusmahdollisuuteen. 

Säännöstä ehdotetaan sovellettavaksi vain sellaisilla kaupallista kalastustoimintaa harjoittavilla kalastusaluksilla, joilla kalastustoimintaa harjoitetaan työsopimuksen perusteella. Ehdotus soveltamisalan rajaukselle perustuu liitesopimuksen 2 artiklaan, jonka mukaan sopimusta sovelletaan kaikkiin kaupallista kalastustoimintaa harjoittavilla kalastusaluksilla työsopimuksen perusteella työskenteleviin tai työsuhteessa jossakin tehtävässä toimiviin kalastajiin. Lisäksi liitesopimusta sovelletaan kaikkiin muihin kalastajiin, jotka ovat samalla aluksella (edellä mainittujen) kalastajien kanssa, jotta voidaan varmistaa yleisen turvallisuuden ja terveyden suojelu. 

Lisäksi ehdotetaan, että tiedot voisi tarvittaessa luovuttaa maihin myös muulle yhteyshenkilölle, kuin laivaisännälle. Kyseisen yhteyshenkilön tulisi myös pyydettäessä toimittaa tiedot Rajavartiolaitokselle. Tiedot voitaisiin toimittaa jo ennen matkan alkua tai välittömästi aluksen lähdön jälkeen. 

4.2  Pääasialliset vaikutukset

Ehdotuksella ei arvioida olevan taloudellisia vaikutuksia. 

Ehdotuksella arvioidaan olevan vähäisiä kalastajien turvallisuutta edistäviä vaikutuksia. Direktiivin ja sen liitesopimuksen tarkoituksena on lisätä kalastusalusten miehistön turvallisuutta siten, että maissa olisi tieto aluksen miehistöstä. Tiedot olisivat tarpeen, jos alus joutuu merihätään. 

Säännös merkitsisi uutta tietojentoimittamisvelvollisuutta alle 24 metriä pitkien kalastusaluksien päälliköille, lukuun ottamatta niitä aluksia, joilla kalastustoiminta on itsenäistä ammatinharjoittamista. Kalastusalusrekisteriin on mannersuomessa rekisteröity 1320 kalastusalusta, joiden kokonaispituus on alle 24 metriä ja jonka omistajalla on yritys- ja yhteisötunnus. Näistä arviolta noin 80 prosenttia on henkilöyhtiöiden omistuksessa. 

Ehdotetun säännöksen perusteella Rajavartiolaitos voisi pyytää aluksen laivanisännän lisäksi myös muulta yhteyshenkilöltä tietoja merihätään joutuneen aluksen miehistöstä. 

Muut toteuttamisvaihtoehdot

Valmistelussa ei arvioitu olevan muita vaihtoehtoja, sillä direktiivin ei arvioida jättävän enempää liikkumavaraa täytäntöönpanolle, kuin 3 artiklan mukainen määräaikainen rajaus mahdollisti. 

Lausuntopalaute

Hallituksen esitysluonnos oli lausuntopalvelu.fi -sivustolla avoimessa lausuntomenettelyssä 15.6.2021–22.8.2021 välisenä aikana. Sen lisäksi Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle ja Ahvenanmaan valtionvirastolle lähetettiin erillinen lausuntopyyntö. 

Lausuntoja annettiin 9. Sisäministeriö ja Rajavartiolaitos pitävät yhteisessä lausunnossaan esitettyjä muutoksia perusteltuina meriturvallisuuden ylläpitämisen kannalta. Lausunnossa kiinnitetään kuitenkin huomiota siihen, että meripelastuslakia ei sovelleta Suomen sisävesialueella, jossa pelastustoimintaa hoitaa pelastuslain nojalla alueen pelastustoimi. Sisävesialueella tiedot tulisi siten toimittaa muulle viranomaiselle kuin Rajavartiolaitokselle. 

Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry huomauttaa lausunnossaan, etteivät perustelut sisällä kalastusalusrekisterin tietoja kalastusalusten lukumääristä. Muutos ainakin teoriassa lisäisi huomattavasti säännöksen piiriin kuuluvia aluksia, mutta suuri osa aluksista on yksinyrittäjien operoimia ja ainoastaan harvalla on työsuhteessa olevia mukana aluksella. 

Ahvenanmaan valtionvirasto, kilpailu- ja kuluttajavirasto, Merimieseläkekassa, opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Varustamot ry, työ- ja elinkeinoministeriö sekä valtioneuvoston kanslia ilmoittivat, ettei niillä ole lausuttavaa asiassa. 

Lausuntokierroksen jälkeen perusteluihin on lisätty sisäministeriön ja Rajavartiolaitoksen lausunnon johdosta informatiivinen maininta pelastuslain soveltamisesta Suomen sisävesialueilla. Lisäksi esityksen vaikutusarvioita on täsmennetty ELY-keskukselta saaduilla tarkemmilla tiedoilla kalastusalusten lukumääristä. 

Lausunnot ja lausuntoyhteenveto ovat ladattavissa valtioneuvoston Säädösvalmistelu ja kehittämishankkeet -verkkosivulta osoitteesta https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=LVM038:00/2021. 

Säännöskohtaiset perustelut

26 b §.Miehistöluettelo. Pykälän 4 momenttia ehdotetaan muutettavaksi. Ehdotetun uuden muotoilun mukaan päällikön olisi sellaisilla kaupallista kalastustoimintaa harjoittavilla kalastusaluksilla, joilla kalastustoimintaa harjoitetaan työsopimuksen perusteella, toimitettava miehistöluettelon tiedot maihin ennen aluksen lähtöä tai välittömästi lähdön jälkeen. Tiedot on toimitettava laivaisännälle, tai jos hän on mukana aluksella, muulle yhteyshenkilölle. Pyydettäessä laivanisännän tai muun yhteyshenkilön on toimitettava miehistöluettelon tiedot Rajavartiolaitokselle. Ehdotuksella ulotettaisiin voimassa oleva 26 b §:n 4 momentin vaatimus miehistöluettelon tietojen toimittamisesta koskemaan kaiken kokoisia aluksia. Vaatimus seuraa direktiivin (EU) 2017/159 liitteenä olevan kalastusalan työtä koskevan sopimuksen 12 artiklasta. 

Velvollisuus toimittaa miehistöluettelotiedot koskisi kaikenkokoisia aluksia, mutta sitä kuitenkin sovellettaisiin vain sellaisten kaupallista kalastustoimintaa harjoittavien kalastusalusten osalta, joilla kalastustoimintaa harjoitetaan kokonaan tai osittain työsopimuksen perusteella. Jos yksikin aluksella olevista kalastajista harjoittaisi kalastustoimintaa työsuhteessa, olisi miehistöluettelotiedot toimitettava maihin koko aluksen osalta. Soveltamisalan rajaus seuraa kalastusalan työtä koskevan sopimuksen 2 artiklan rajauksesta, jonka mukaan sopimusta sovelletaan kaikkiin kaupallista kalastustoimintaa harjoittavilla kalastusaluksilla työsopimuksen perusteella työskenteleviin tai työsuhteessa jossakin tehtävässä toimiviin kalastajiin. Lisäksi sopimusta sovelletaan kaikkiin muihin kalastajiin, jotka ovat samalla aluksella (edellä mainittujen) kalastajien kanssa, jotta voidaan varmistaa yleisen turvallisuuden ja terveyden suojelu. Ehdotuksen soveltamisalan ulkopuolelle jäisivät siten itsenäiset ammatinharjoittajat sekä muussa kuin kaupallisessa tarkoituksessa harjoitettava kalastustoiminta. Kaupallisella kalastustoiminnalla tarkoitetaan sopimuksessa kaikkea kalastustoimintaa, lukuun ottamatta kotitarvekalastusta ja virkistyskalastusta. 

Miehistöluettelotiedot olisi toimitettava ensisijaisesti laivaisännälle. Lain 2 §:n mukaan laivanisännällä tarkoitetaan sellaista aluksen omistajaa tai koko aluksen vuokraajaa, joka joko yksinään tai yhdessä toisten henkilöiden kanssa käyttää tosiasiallista määräämisvaltaa aluksen alusturvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Laivanisäntään rinnastetaan laissa myös sellainen henkilö, joka sopimuksen perusteella tai muutoin tosiasiallisesti hoitaa aluksen alusturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Jos laivaisäntä tai häneen rinnastettava henkilö on mukana aluksella, voisi tiedot toimittaa muulle maissa olevalle yhteyshenkilölle. Muu yhteyshenkilö voisi olla esimerkiksi työnantaja tai perheenjäsen. Tiedot voitaisiin toimittaa jo ennen matkan alkua tai välittömästi aluksen lähdön jälkeen. 

Ehdotuksen maininta siitä, että laivanisännän tai muun edustajan on pyydettäessä toimitettava miehistöluettelon tiedot Rajavartiolaitokselle, vastaisi pääosin voimassaolevaa säännöstä. Muotoilua ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että laivaisännän lisäksi myös muun edustajan olisi toimitettava tiedot Rajavartiolaitokselle. Tietojen toimittaminen olisi tarpeen, jos alus joutuu merihätään, sillä Rajavartiolaitos vastaa meripelastuksesta. Meripelastuslain (1145/2001) 15 §:ssä ei ole säädetty laivanisännän tai muun edustajan tietojenluovutusvelvollisuudesta Rajavartiolaitokselle, joten asiasta säätäminen on tarpeen. Meripelastuslakia ei sovelleta Suomen sisävesialueella, jossa pelastustoimintaa hoitaa pelastuslain (379/2011) nojalla alueen pelastustoimi. Sisävesialueella tiedot tulisi siten toimittaa pelastuslain nojalla toimivaltaiselle viranomaiselle. 

Voimaantulo

Esityksellä täydennettäisiin kalastusalan työtä koskevan direktiivin täytäntöönpanoa. Direktiivin liitesopimuksen 3 artiklan mukaisen väliaikaisen poikkeusmahdollisuuden määräaika umpeutuu viiden vuoden kuluessa sopimuksen voimaantulosta. Direktiivi, joka koskee sopimuksen täytäntöönpanoa, on annettu 19.12.2016. Tästä syystä ehdotetaan, että laki tulee voimaan 19.12.2021. 

Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys

9.1  Yksityisyyden suoja

Ehdotusta voidaan arvioida Suomen perustuslaissa (731/1999) turvatun yksityiselämän suojan (10 §) kannalta. 

Perustuslain 10 § suojaa jokaisen oikeutta yksityisyyteen, johon katsotaan kuuluvan myös henkilötietojen suoja. Myös EU:n perusoikeuskirjan henkilötietojen suojasta säätävän 8 artiklan mukaan jokaisella on oikeus henkilötietojensa suojaan. Tällaisten tietojen käsittelyn on oltava asianmukaista ja sen on tapahduttava tiettyä tarkoitusta varten ja asianomaisen henkilön suostumuksella tai muun laissa säädetyn oikeuttavan perusteen nojalla. 

Henkilötietojen käsittelyä koskevista vaatimuksista säädetään EU:n tietosuoja-asetuksessa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus). sekä kansallisesti sitä täydentävissä tietosuojalaissa (1050/2018) ja yksityisyyden suojasta työelämässä annetussa laissa (759/2004). 

Tietosuoja-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaan henkilötiedoilla tarkoitetaan kaikkia tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön liittyviä tietoja. Tietosuoja-asetuksen 6 artikla edellyttää, että henkilötietojen käsittely pohjautuu asetuksen mukaiseen edellytykseen. Henkilötietojen käsittelyllä tarkoitetaan 4 artiklan 2 kohdan mukaan myös tietojen säilyttämistä, ja tietojen luovuttamista. 

Nyt kyseessä olevassa ehdotuksessa on kyse henkilötietojen käsittelystä siltä osin, kun ehdotetaan säädettäväksi päällikön velvollisuudesta toimittaa miehistöluettelon tiedot laivaisännälle tai muulle yhteyshenkilölle. Lisäksi laivanisännällä tai muulla yhteyshenkilöllä olisi pyydettäessä velvollisuus toimittaa miehistöluettelon tiedot Rajavartiolaitokselle. Näihin toimintoihin sisältyy henkilötietojen luovuttamista ja säilyttämistä. 

Käsittelyn katsotaan täyttävän tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisen edellytyksen, sillä tietojen luovuttaminen ja säilyttäminen olisi tarpeen rekisteröidyn elintärkeiden etujen suojaamiseksi. Sääntelyn tavoitteena on lisätä kalastajien turvallisuutta edistämällä meripelastustoiminnan tehokkuutta onnettomuustilanteessa. 

9.2  Soveltaminen Ahvenanmaalla

Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 18 § 16 kohdan mukaan Ahvenanmaan maakunnalla on lainsäädäntövalta asioissa, jotka koskevat metsästystä ja kalastusta, kalastusalusten rekisteröintiä ja kalastuselinkeinon ohjaamista. 

Ehdotus on täsmällinen ja perustellussa suhteessa suojeltaviin oikeushyviin nähden. Ehdotettu sääntely on rajattu vain siihen laajuuteen, joka on katsottava sen taustalla olevien tavoitteiden kannalta välttämättömäksi ja oikeasuhtaiseksi. Ehdotuksilla ei puututa perustuslaissa turvattujen oikeuksien ydinalueelle. Edellä mainituilla perusteilla lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. 

Ponsiosa 

Ponsi 

Koska kalastusalan työtä koskevassa neuvoston direktiivissä on säännöksiä, jotka ehdotetaan pantaviksi täytäntöön lailla, annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 

Laki laivaväestä ja aluksen turvallisuusjohtamisesta annetun lain 26 b §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
muutetaan laivaväestä ja aluksen turvallisuusjohtamisesta annetun lain (1687/2009) 26 b §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on laissa 253/2019, seuraavasti: 
26 b § Miehistöluettelo 
Ponsiosa 
Päällikön on sellaisilla kaupallista kalastustoimintaa harjoittavilla kalastusaluksilla, joilla kalastustoimintaa harjoitetaan työsopimuksen perusteella, toimitettava miehistöluettelon tiedot maihin ennen aluksen lähtöä tai välittömästi lähdön jälkeen. Tiedot on toimitettava laivaisännälle tai jos hän on mukana aluksella, muulle yhteyshenkilölle. Pyydettäessä laivanisännän tai muun yhteyshenkilön on toimitettava miehistöluettelon tiedot Rajavartiolaitokselle. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
 Lakiehdotus päättyy 
Helsingissä 21.10.2021 
Pääministeri Sanna Marin 
Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka