1.1
Laki osakesäästötilistä
1 §.Soveltamisala. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin lain soveltamisesta sopimuksiin, joiden tarkoituksena on sopia palveluntarjoajan ja sijoittajan välillä rahatilin ja säilytyksen avaamisesta arvopaperisijoitusten tekemiseksi laissa rajattuihin sijoituskohteisiin. Avattavaan tiliin olisi mahdollista siirtää vain rahavaroja.
Pykälän 2 momentin informatiivisessa säännöksessä viitataan sopimukseen liittyviin sijoituspalveluihin.
2 §.Määritelmät. Pykälässä määriteltäisiin laissa käytetyt keskeiset termit palveluntarjoaja, säästäjä, osakesäästötili ja säästövarat. Säästäjän määritelmä olisi hyvin väljä ja mahdollistaisi kansallisuuteen, asuinpaikkaan tai ikään rajaamattomasti henkilökohtaisen tilin avaamisen kaikille luonnollisille henkilöille. Tiliä ei olisi mahdollista avata oikeushenkilöille tai esimerkiksi toiminimen nimiin.
3 §.Oikeus tarjota osakesäästötilisopimusta. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin tarkemmin niistä kotimaisista tai Euroopan talousalueella toimivista palveluntarjoajista, jotka voisivat tarjota osakesäästötilisopimusta. Koska tilin sijoitustoimintaan liittyvät palvelut liittyvät sijoituspalvelulaissa säänneltyihin sijoituspalveluihin, sääntelyssä on lähtökohtaisesti rajattu palvelun tarjoaminen sellaisiin toimijoihin, jotka voivat toimilupansa puitteissa muutoinkin tarjota sijoituspalveluja.
4 §.Finanssivalvonnan luettelo palveluntarjoajista ja Finanssivalvonnan määräystenantovaltuus. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin sijoittajien aseman turvaamiseksi Finanssivalvonnan julkisesta luettelosta, josta sijoittajat voisivat tarkistaa, että mahdollinen palveluntarjoaja on ilmoittautunut valvojalle palveluntarjoajaksi. Palveluntarjoajan tulisi myös esittää Finanssivalvonnalle selvitys siitä, että se on järjestänyt toimintansa luotettavasti. Selvitykseen tulisi liittää ainakin kuvaus asiakkaan rahavarojen ja rahoitusvälineiden säilyttämisjärjestelyistä, lain edellyttämän kirjanpidon toteutuksesta ja kuvaus käytettävistä raportointijärjestelmistä, joilla palveluntarjoaja hoitaa asiakas- ja viranomaisraportoinnin.
Pykälän 2 momentissa Finanssivalvonnalle säädettäisiin oikeus antaa tarkempia määräyksiä ilmoitusvelvollisuuden täyttämisestä sekä 10 §:ssä säädetystä osakesäästötilin kirjanpidon mukaisten tietojen esittämisestä asiakkaalle sopimussuhteen aikana.
5 §.Säästösuoritusten tekeminen, säästövarojen tuottojen maksaminen ja säästövarojen nostaminen. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin rajauksesta, jonka mukaan osakesäästötilille voidaan tallettaa vain rahavaroja enintään 50 000 euron määrä. Talletusten enimmäismäärää laskettaessa otettaisiin kuitenkin huomioon myös tililtä tehdyt nostot, jolloin osakesäästötililtä varoja nostettaessa tulee eritellä tuottojen ja sijoitetun pääoman osuus vastaavasti kuin tuloverolain 53 b §:ssä on säädetty. Osakesäästötilin enimmäisraja voi siten täyttyä ja alentua toistuvasti riippuen tilitapahtumien suunnasta ja määrästä. Palveluntarjoajan tulisi käytettävissä olevin keinoin pyrkiä valvomaan ja varmistamaan, ettei tilille voida tallettaa varoja yli sallitun enimmäismäärän. Mikäli edellä mainituista toimenpiteistä huolimatta raja ylittyisi, tulee palveluntarjoajan välittömästi ryhtyä toimiin ylimenevän osuuden siirtämiseksi pois tililtä. Momentissa viitattaisiin 6 §:ssä lueteltuihin sijoituskohteisiin, jotka rajaavat sallittujen sijoitusten joukkoa. Sijoittaja voisi kuitenkin itse päättää ajankohdan, jolloin haluaa esimerkiksi ostaa säästövaroilla 6 §:ssä tarkoitettuja osakkeita. Sijoitusten oston ja myynnin välisenä aikana rahavarat säilytettäisiin osakesäästötilillä. Mikäli sijoittaja päättäisi nostaa varat osakesäästötililtä, tulkittaisiin se verotuksen laukaisevaksi varojen nostoksi.
Pykälän 2 momentissa tarkennettaisiin edelleen osakesäästötilin käyttötarkoitusta. Rajauksesta johtuen sijoittaja ei voisi esimerkiksi siirtää olemassa olevia sijoituksiaan suoraan osakesäästötiliin liitettyyn säilytykseen. Sopimukseen liittyvä rahatili ja säilytys, kuten myös sijoitukset, olisivat aina suoraan sijoittajan nimissä. Sääntely ei kuitenkaan estäisi esimerkiksi ulkomaisiin sallittuihin sijoituskohteisiin tehtävien sijoitusten alisäilyttämistä paikallisten säilytysjärjestelyjen mukaisesti.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin pääsääntöisesti noudatettavasta periaatteesta, jonka mukaisesti sijoituksiin liittyvät maksut ja rahaliikenne kulkisi aina osakesäästötilin rahatilin kautta. Tällä varmistettaisiin, että palveluntarjoaja voisi pitää aukottomasti kirjanpitoa tilin tapahtumista. Poikkeuksen pääsäännöstä muodostaisivat vain sellaiset varat, jotka ovat tulleet osakesäästötiliin liitettyyn säilytykseen esimerkiksi yhtiötapahtuman perusteella rahastoantina tai vaikkapa osakkeiden muodossa maksettuna osinkona jo tilillä olevaan aiempaan omistukseen perustuen.
Pykälän 4 momentissa säädettäisiin sijoittajan oikeudesta nostaa osa tai kaikki säästövarat päättämänään ajankohtana. Palveluntarjoajat eivät voisi asettaa nostojen määrälle rajoituksia. Palveluntarjoajilla olisi kuitenkin mahdollisuus ottaa hinnoittelussaan huomioon osakesäästötilin käytön aktiivisuus ja nostojen aiheuttamat kustannukset.
6 §.Säästövarojen sijoittaminen. Pykälän 1 momentissa lueteltaisiin osakesäästötilin sijoituskohteina sallitut arvopaperit. Lähtökohtaisesti sijoituskohteiden tulisi olla joko kaupankäynnin kohteena säännellyllä markkinalla tai vastaavan kaupankäynnin kohteena monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä. Sallittujen sijoituskohteiden joukko on rajattu viittauksella arvopaperimarkkinalain 2 luvun 1 §:n 1 kohtaan, joka käytännössä rajaa kohteet osakkeisiin tai niitä vastaaviin osuuksiin. Viittaus rajaa sallittujen sijoituskohteiden ulkopuolelle muun muassa sijoitusrahastolaissa tarkoitetut rahasto-osuudet sekä niihin rinnastettavat yhteissijoitusyrityksen osuudet. Rajaus sulkee näin myös kaupankäynnin kohteeksi otetut rahasto-osuudet ja yhteissijoitusyrityksen osuudet, kuten kaupankäynnin kohteeksi otetut indeksiosuusrahastot (ETF, Exchange traded fund) sallittujen kohteiden ulkopuolelle, vaikka niiden juridinen yhtiömuoto olisi osakeyhtiö. Pääsäännöstä poiketen 1 momentin 2 kohdassa sallittaisiin kuitenkin esimerkiksi listautumisanneissatarjottavat arvopaperit, jotka on tarkoitus ottaa kaupankäynnin kohteeksi vuoden kuluessa liikkeeseenlaskusta.
Pykälän 2 momentissa täsmennettäisiin, että sallittujen sijoituskohteiden joukkoon luettaisiin myös sellaiset arvopaperit, jotka on saatu sallittujen sijoituskohteiden perusteella. Tällainen saanto voisi olla esimerkiksi säännellyllä markkinalla kaupankäynnin kohteena olevan yhtiön osingon maksu yhtiön noteeraamattoman tytäryhtiön osakkeilla. Edellytyksenä kuitenkin olisi, että myös tällaiset arvopaperit on tarkoitus ottaa kaupankäynnin kohteeksi. Ellei viimeksi mainittu edellytys täyttyisi, sijoittajan tulisi ryhtyä toimiin viipymättä myydäkseen tällaiset arvopaperit. Kun velvoitteelle ei ole asetettu tarkempaa aikarajaa, jäisi palveluntarjoajan käytettävissä olevaksi keinoksi kirjallisen huomautuksen antaminen asiakkaan jättäessä toimimatta sääntelyn edellyttämällä tavalla ja viimeisenä keinona irtisanoa tällaisen asiakkaan osakesäästötilisopimus.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin kielto sijoittaa sellaisiin arvopapereihin, joiden liikkeeseenlaskijassa sijoittajalla on kymmenen prosentin suora tai välillinen äänivalta taikka omistus muutoin ylittää kymmenen prosentin määrän. Yli kymmenen prosentin ääniosuus tulkittaisiin tässä laissa tarkoitetuksi huomattavaksi vaikutusvallaksi. Säännöksellä varmistettaisiin, että erityiselle säästötilille ei voisi ohjata sijoituksia sellaisissa yhtiöissä, joissa sijoittaja käyttää huomattavaa vaikutusvaltaa tai määräysvaltaa. Määräysvallan käyttäminen on määritelty arvopaperimarkkinalaissa ja kirjanpitolaissa (1336/1997). Huomattavan vaikutusvallan laskemisessa huomioitaisiin henkilön lähipiirin omistukset. Lähipiiriin kuuluvaksi laskettaisiin tässä määräysvallassa oleva yhteisöt, joissa henkilö käyttää yli 50 prosentin äänivaltaa omistuksen tai sopimuksen perusteella sekä sellaiset osaomistusyhteisöt, joissa henkilöllä on suoraan tai välillisesti määräysvaltayhteisöjen kautta yli 10 prosentin äänivalta. Lähipiiriin laskettaisiin kuuluvaksi myös henkilön suoraan alenevassa tai ylenevässä polvessa olevien edunvalvottavien, joiden puolesta henkilö voi käyttää äänivaltaa, omistukset. Lähipiiriin katsottaisiin kuuluvaksi myös henkilön kanssa samassa taloudessa asuva avio- tai avopuoliso.
Pykälän 4 momentissa olisi tarkemmin säädetty omistusosuuden laskemisessa huomioitavista omistuksista.
Pykälän 5 momentissa olisi tarkennuksena säädetty säästäjän velvollisuudesta myydä sellaiset arvopaperit, jotka eivät täytä pykälässä säädettyjä vaatimuksia. Tällainen tilanne voisi syntyä esimerkiksi, omistusosuuden noustessa yli laissa säädetyn 10 prosentin rajan. Säästäjän tulisi aina ensisijaisesti myydä tällainen omistus laissa tarkoitetulla kauppapaikalla. Mikäli myynti ei olisi kuitenkaan mahdollista, voidaan arvopaperit poikkeuksellisesti jättää säilytykseen osakesäästötilin yhteyteen.
7 §.Säästövarojen säilyttäminen. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin yleisistä säilyttämiseen sovellettavista periaatteista.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin informatiivisena viittauksena sijoituspalvelulain 9 luvun soveltumisesta säästövarojen säilyttämiseen.
8 §.Palveluntarjoajan menettelytapavelvoitteet. Pykälässä tarkennettaisiin vielä sijoituspalvelulain menettelytapojen soveltamista osakesäästötilin palveluntarjoajaan. Lain lähtökohtaisen perusajatuksen mukaisesti osakesäästötilin palveluntarjoaja noudattaa sijoituspalvelulain menettelytapasäännöksiä tarjotessaan osakesäästötilin yhteydessä sijoituspalvelulain mukaisia palveluja.
9 §.Asiakkaan tunteminen. Pykälässä säädettäisiin palveluntarjoajan rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseen liittyvistä velvollisuuksista ja niihin liittyen asiakkaan tunnistamisesta ja tuntemisesta. Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjunnasta säädetään laissa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä (444/2017). Palveluntarjoajat, jotka saisivat tarjota osakesäästötiliä, ovat edellä mainitussa laissa tarkoitettuja ilmoitusvelvollisia ja niihin sovelletaan muun muassa säännöksiä asiakkaan tunnistamisesta ja tuntemisesta.
10 §.Osakesäästötilin kirjanpito sekä tiedot tuotoista ja kuluista sopimussuhteen aikana. Pykälässä säädettäisiin osakesäästötilin palveluntarjoajan kirjanpitovelvollisuudesta ja asiakkaalle sopimussuhteen aikana vuosittain annettavista tiedoista. Osakesäästötilisopimuksen palveluntarjoajaan soveltuu sijoituspalvelulaissa säädetty tiedonantovelvollisuus sijoituksiin liittyvistä kuluista ja veloituksista. Osakesäästötiliin liittyy lisäksi kirjanpitoa säästäjän tekemien rahasuoristusten ja nostojen määrästä ja muun muassa tilille maksetuista osingoista. Kirjanpidon merkitys asiakkaalle korostuu erityisesti silloin, jos sopimus kestää pitkiä aikoja. Sijoittajan voisi olla vaikea säilyttää tiedot tapahtumista ja hankintahintaan tai muihin kuluihin liittyvät tiedot ja tositteet. Kun palveluntarjoaja ylläpitää kirjanpitoa ja säilyttää siihen liittyvän aineiston viiden vuoden ajalta, helpottuu sijoittajan tehtävä vastaavasti. Kulujen merkitystä sijoitusten todellisen tuoton laskennassa on korostettu useassa yhteydessä. On tärkeää, että palveluntarjoaja kerää vuosittaiseen raporttiin kaikki sijoittajalta perityt kulut, maksut ja palkkiot, jotta sijoittajan on mahdollista arvioida sijoitustensa kannattavuutta. Lain 4 §:ssä Finanssivalvonnalle on annettu oikeus antaa tarkempia määräyksiä tässä tarkoitettujen tietojen esittämisestä. Esittäminen käsittää tässä myös esimerkiksi laskentamallien ohjeet.
11 §.Osakesäästötilisopimuksen sisältö. Pykälässä säädettäisiin osakesäästötilisopimuksen vähimmäissisällöstä. Sopimuksen sisältö heijastelisi tarjottavaa palvelua ja sopimukseen voitaisiin liittää myös muita sijoituspalveluja, kuten omaisuudenhoitoa. Sopimuksesta tulisi kuitenkin käydä ilmi, että siihen sovelletaan tätä lakia. Jos sopimukseen liitettäisiin muita palveluja, ne tulisi erottaa selkeästi omaksi osuudekseen. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin myös, että lain kielto useammasta kuin yhdestä samanaikaisesti voimassaolevasta osakesäästötilisopimuksesta, ei koske tilanteita, joissa säästäjä vaihtaa palveluntarjoajaa.
12 §. Palveluntarjoajan velvollisuus irtisanoa osakesäästötilisopimus. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin pääsäännöstä, jonka mukaan palveluntarjoaja ei saa irtisanoa osakesäästötilisopimusta muissa kuin 2 ja 3 momentissa säädettävissä poikkeustilanteissa.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin tilanteista, joissa palveluntarjoajan pitää olla mahdollista päättää sopimussuhde, joko siitä itsestään johtuvista syistä tai sitten asiakkaan sopimuksen vastaisen menettelyn vuoksi. Jotta sopimus voitaisiin irtisanoa asiakkaasta johtuvista syistä, on sopimuksen rikkomisen oltava erityisen moitittavaa tai toistuvaa, eikä asiakas kirjallisesta huomautuksesta huolimatta korjaa tilannetta.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin 2 momentissa mainituissa tilanteissa omaisuuden rahaksi muuttamisessa noudatettavista menettelyistä.
13 §.Säästäjän oikeus irtisanoa osakesäästötilisopimus ja palveluntarjoajan vaihtaminen. Pykälässä säädettäisiin säästäjän oikeudesta irtisanoa osakesäästötilisopimus ja palveluntarjoajan vaihtamisesta. Sijoittajan irtisanomisoikeus ei edellyttäisi mitään erityistä perustelua. Sijoittajalla olisi siten mahdollisuus vaihtaa palveluntarjoajaa halutessaan.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin tarkemmin irtisanomisilmoituksen tekemisestä etukäteen kirjallisesti. Sijoittajan tulisi ohjeistaa varojen siirrosta joko uudelle palveluntarjoajalle, jolloin varoja ei tarvitse realisoida välillä tai mikäli tällaista palveluntarjoajaa ei nimetä, tulkittaisiin irtisanominen samalla tilin lopettamiseksi ja varat tulisi realisoida.
14 §.Säästämisen keskeyttäminen. Pykälässä säädettäisiin sijoittajan oikeudesta keskeyttää säästäminen osakesäästötilille aina halutessaan huolimatta mahdollisista säännöllisistä säästämissuunnitelmista. Säästämisen keskeyttäminen ei aiheuttaisi sopimuksen ehtojen muutosta. Palveluntarjoajalla olisi kuitenkin oikeus tarkistaa tällaisenkin sopimuksen palvelumaksujen tasoa ja sopimusehtoja samassa yhteydessä, kun se tarkistaa muidenkin osakesäästötiliasiakkaidensa vastaavia sopimusehtoja.
15 §.Osakesäästötilisopimuksen lakkaaminen säästäjän kuoleman johdosta ja lahjoituskielto. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin osakesäästötilin lakkaamisesta säästäjän kuoleman johdosta. Osakesäästötilisopimusta ei voisi jatkaa kuolinpesän nimissä. Säännöksen tarkoituksena olisi todeta informatiivisesti perillisten verovelvollisuuden syntyminen. Osakesäästötilin säästövarat kuuluisivat tällaisessa tilanteessa kuolinpesän varoihin ja tulisivat jaettavaksi perinnönjakosäännösten mukaisesti.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin nimenomainen kielto lahjoittaa osakesäästötilisopimuksen tarkoittamaa varallisuutta kokonaan tai osittain. Kiellon vastainen lahjoitus rinnastuisi varojen nostoon osakesäästötililtä.
16 §.Suhde sijoituspalvelulakiin ja vahingonkorvausvelvollisuus. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin informatiivisena säännöksenä sijoituspalvelulain toiminnan järjestämistä koskevien säännösten ja vahingonkorvausvelvollisuuden soveltamisesta osakesäästötilisopimukseen liittyvien sijoituspalvelujen tarjoamiseen. Sijoituspalvelulain menettelytapasäännösten soveltamisesta on säädetty lisäksi 8 §:ssä.
17 §.Valvonta ja hallinnolliset seuraamukset. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että Finanssivalvonta toimii valvovana viranomaisena.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin seuraamuksesta tämän lain 5 §:n 1 momentissa säädetyn 50 000 euron rajan rikkomisesta, 10 §:n mukaisen kirjanpitovelvollisuuden rikkomisesta sekä lain 11 §:n mukaisen osakesäästötilisopimuksen yhteydessä otettavan säästäjän vakuutuksen laiminlyönnistä. Palveluntarjoajan velvollisuus on pyrkiä käytettävissä olevin keinoin selvittämään ja varmistamaan, ettei säästäjällä ole samaan aikaan voimassa muita osakesäästötilisopimuksia ja yhtenä varmistuskeinona sopimukseen otettaisiin myös säästäjän antama vakuutus siitä, ettei muita sopimuksia ole voimassa. Seuraamusmaksu korostaisi myös asiakkaalle annettavan kirjanpidon huolellista toteuttamista. Pykälässä esitettäisiin seuraamuksen määrän määräytyvän Finanssivalvonnasta annetun lain 40 §:n 1 momentin mukaisesti. Muun muassa sijoituspalvelulain 15 luvun 2§:n 6 momentin 8 kohdassa vastaava seuraamusmaksu on säädetty sijoituspalvelulain 10 luvun menettelytapavelvoitteiden vastaisesta menettelystä, joihin sisältyy myös tiedonantovelvollisuuden ja raportointivelvollisuuden rikkominen. Kansallisen seuraamusmaksun taso on maltillisempi kuin mitä seuraamusmaksusta on säädetty Finanssivalvonnasta annetun lain 41 §:ssä, joka perustuu Euroopan laajuiseen sääntelyyn.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin, että rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain rikkomisesta säädetään mainitussa laissa ja Finanssivalvonnasta annetussa laissa.
Pykälän 4 momentissa viitattaisiin hallinnollisten seuraamusten määräämisessä noudatettaviin Finanssivalvonnasta annetun lain sovellettaviin säännöksiin.
Pykälän 5 momentissa viitattaisiin vastaavasti kuin rahanpesun estämisestä 3 momentissa kyseisiin sijoituspalvelulain säännösten rikkomusten seuraamuksiin.
18 §.Voimaantulo. Pykälässä säädettäisiin lain voimaantulosta.