1
Lakiehdotuksen perustelut
1 §. Soveltamisala. Pykälän 1 momentissa säädettyyn lakiluetteloon ehdotetaan lainsäädännön muutoksista johtuvia teknisluonteisia päivityksiä. Muutokset koskevat varhaiskasvatuslakia (540/2018), perhehoitolakia (263/2015), sosiaalihuoltolakia (1301/2014), kemikaalilakia (599/2013) ja yleisistä kirjastoista annettua lakia (1492/2016).
7 §.Sairastavuuskerroin. Pykälässä säädetään sairastavuuskertoimesta, joka lasketaan terveydenhuollon, vanhustenhuollon ja sosiaalihuollon osatekijöiden perusteella. Pykälän 5 momentin mukaan pykälässä tarkoitetuista sairastavuuskertoimen osatekijöiden painoista ja niiden kustannustekijöiden painokertoimista säädetään viiden vuoden välein. Voimassa oleva sääntely on ollut voimassa varainhoitovuodesta 2015 lukien ja siinä kustannuspainot pohjautuvat vuoden 2011 tietoihin perustuvaan Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimukseen ( HYPERLINK "https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/114577/URN_ISBN_978-952-302-075-7.pdf?sequence=1" THL Raportti 24/2013).
Pykälän 1—4 momentteja ehdotetaan muutettavaksi siten, että niissä säädetään vuodesta 2020 lukien sovellettavista sairastavuuskertoimen osatekijöiden painoista ja kustannustekijöiden painekertoimista. Uudet painokertoimet perustuvat Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimukseen, jossa kustannuspainot päivitetään vuoden 2017 tietoihin (Kuntien peruspalvelujen valtionosuuksissa käytettävien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannustekijöiden painokertoimien päivittäminen. Tutkimuksesta tiiviisti 38/2019. THL).
Pykälän 1 momentissa säädetään sairastavuuskertoimen osatekijöiden painoista. Osatekijöitä ovat terveydenhuollon, vanhustenhuollon ja sosiaalihuollon kustannukset. Osatekijöiden painot perustuvat Tilastokeskuksen kuntataloustilaston tehtäväkohtaisiin kustannuksiin sekä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa selvitettyyn kustannusten jakautumiseen kunkin tehtävän sisällä ikärakenteen ja sairastavuuden mukaan.
Terveydenhuoltoon sisältyy neljä kustannuserää: erikoissairaanhoito, perusterveydenhuollon avohoito, suun terveydenhuolto ja perusterveydenhuollon vuodeosastohoito. Vanhustenhuoltoon sisältyy myös neljä kustannuserää: ikääntyneiden laitoshoito, ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan asumispalvelut, muut ikääntyneiden palvelut ja kotihoito yli 65-vuotiaiden osalta. Sosiaalihuoltoon sisältyy yhdeksän kustannuserää: lastensuojelun laitos- ja perhehoito, lastensuojelun avohuoltopalvelut, muut lasten ja perheiden avopalvelut, vammaisten laitoshoito, vammaisten ympärivuorokautisen hoivan asumispalvelut, muut vammaisten palvelut, työllistymistä tukevat palvelut, päihdehuollon erityispalvelut ja kotihoito alle 65-vuotiaiden osalta.
Terveydenhuollon painoksi ehdotetaan 54,84, vanhustenhuollon painoksi 28,00 ja sosiaalihuollon painoksi 17,16.
Pykälän 2 momentissa säädetään terveydenhuollon kustannustekijöiden painokertoimista. Terveydenhuollossa sairastavuuskertoimen kustannustekijöinä otetaan huomioon keskeiset erityiskorvattavat sairaudet, joista kullekin määritetään niiden yleisyyden ja hoitokustannusten perusteella erilliset painokertoimet. Lisäksi terveydenhuollon kustannustekijänä käytetään alle 55-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkeläisten painokerrointa.
Terveydenhuollossa merkittävimmät muutokset olisivat psykoosien ja työkyvyttömyyden kertoimien pieneneminen sekä syövän aiempia korkeammat painokertoimet.
Pykälän 3 momentissa säädetään vanhustenhuollon kustannustekijöiden painokertoimista. Vanhustenhuollon kustannustekijöinä sairastavuuskertoimessa otetaan huomioon vanhusikäluokille tyypilliset erityiskorvattavat sairaudet, joille kullekin määritetään niiden yleisyyden ja hoitokustannusten perusteella erilliset painokertoimet.
Vanhustenhuollossa merkittävin muutos on se, että sydämen rytmihäiriö ja vajaatoiminta ei ollut enää yksiselitteisesti yhteydessä kustannuksiin, joten sen painokerroin ehdotetaan poistettavaksi.
Pykälän 4 momentissa säädetään sosiaalipalveluiden kustannustekijän painokertoimesta. Sairastavuuskertoimen sosiaalihuollon kustannustekijänä otetaan huomioon pelkästään alle 55-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkeläisten painokerroin.
36 §. Määräaikaiset kuntien valtionosuuteen kohdistuvat vähennykset ja lisäykset. Pykälässä säädetään määräaikaisista kuntien valtionosuuteen kohdistuvista vähennyksistä ja lisäyksistä.
Pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettäväksi kilpailukykysopimuksen toteuttamiseen liittyvästä valtionosuuden vähennyksestä asiallisesti voimassa olevan pykälän 2 momenttia vastaavasti. Vuonna 2020 peruspalvelujen valtionosuuden vähennys olisi 42,56 euroa asukasta kohden.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin pitkäaikaistyöttömien eläketuen menojen vähennyksen perusteella tehtävästä valtionosuuden vähennyksestä asiallisesti voimassa olevan pykälän 3 momenttia vastaavasti. Vuonna 2020 peruspalvelujen valtionosuuden vähennys olisi 4,12 euroa asukasta kohden.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin lääkintä- ja lääkärihelikopteritoiminnan rahoittamiseksi tehtävästä vähennyksestä asiallisesti voimassa olevan pykälän 5 momenttia vastaavasti. Vuodelle 2020 vähennyksen määrä olisi 4,10 euroa asukasta kohden.
Pykälän 4 momentissa säädettäisiin kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmän toteuttamiseen liittyvästä valtionosuuden vähennyksestä asiallisesti voimassa olevan pykälän 7 momenttia vastaavasti. Vuonna 2020 peruspalvelujen valtionosuuden vähennys olisi 7,29 euroa asukasta kohti.
7 a luku Veroperustemuutoksien huomioon ottaminen
Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 7a luku, jossa säädettäisiin veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvaamisesta kunnille.
36 a §. Veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvaus. Pykälässä säädettäisiin pääosin voimassa olevan lain 35 §:ä asiallisesti vastaavasti veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvaamisesta kunnille. Mainittu 35 § ehdotetaan esityksessä kumottavaksi. Muutoksena ehdotetaan verotulomenetysten korvauksen erottamista kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta. Valtion talousarviossa määräraha erotettaisiin kunnan peruspalvelujen valtionosuuden momentilta (28.90.30) erilliselle omalle momentilleen (28.90.35).
Pykälän 1 momentin mukaan vuosittain toteutetuista veroperustemuutoksista johtuvia kunnallisverotulomenetyksiä vastaava euromäärä maksettaisiin kunnille valtionosuuden yhteydessä. Korvaus koskisi voimassa olevaa lakia vastaavasti varainhoitovuodesta 2010 lähtien toteutettuja veroperustemuutoksia. Vuodesta 2010 lähtien veroperustemuutokset on otettu huomioon osana peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmää siten, että kullekin kunnalle maksetaan sen verotulojen menetystä vastaava euromäärä.
Sekä verotulomenetysten määrä koko maan tasolla että yksittäiseltä kunnalta saamatta jäävien verotulojen määrä laskettaisiin lähtökohtaisesti samalla tavalla kuin voimassa olevan lain mukaan. Vuosittain otettaisiin huomioon uusien veroperustemuutosten vaikutus ja tämä lisättäisiin edellisiltä vuosilta kertyneeseen korvausmäärään. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin korvauksen laskemisessa käytettävistä tiedoista. Kunkin varainhoitovuoden verotulojen menetystä laskettaessa sovellettaisiin kunnan edeltävää vuotta edeltäneen vuoden verotustietoja ja varainhoitovuotta edeltäneen vuoden veroprosenttia sekä asukaslukua varainhoitovuotta edeltäneen vuoden lopussa.
Korvauksen sääntelytapaa pykälän 1 ja 2 momentissa ehdotetaan yksinkertaistettavaksi siten, että kunkin vuoden korvauksen keskimääräisestä euromäärästä asukasta kohden ei enää säädettäisi vuosittain laissa. Korvaus maksettaisiin kullekin kunnalle edellä kuvatulla tavalla laskettujen todellisten verotulomenetysten mukaisesti. Muutos olisi sääntelytekninen eikä sillä ole vaikutusta korvauksen määrään. Asukaskohtaisesta korvauksesta säätäminen vuosittain on ollut perusteltua aiemmin, kun korvaus on maksettu osana valtionosuutta.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin verotulomenetysten korvaamiseen sovellettavista säännöksistä. Koska korvaus ei enää olisi osa valtionosuutta, on tarpeen selventää, miltä osin esimerkiksi lain hallinnollista menettelyä koskevia säännöksiä sovelletaan jatkossa verotulomenetysten korvaamiseen.
Veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvausten myöntämiseen ja maksamiseen sovellettaisiin asiallisesti voimassa olevaa lakia vastaavasti 48 §:n 1 momenttia, 49 §:n 1 ja 2 momenttia, 50—53 §:ä ja 61—63 §:ä sekä muutoksenhakuun 12 lukua. Lain 48 §:n 1 momentin mukaan valtiovarainministeriö myöntää korvauksen hakemuksetta viimeistään varainhoitovuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä. Lain 49 §:n 1 momentin mukaan Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus maksaa korvauksen valtionosuuden yhteydessä. Saman pykälän 2 momentin mukaan valtiovarainministeriö toimittaa maksamista varten tarvittavat tiedot Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon keskukselle. Lain 50—53 §:ssä säädetään laskuvirheen oikaisusta, saamatta jääneen etuuden suorittamisesta, perusteettoman edun palauttamisesta sekä suoritusvelvollisuuden raukeamisesta. Lain 61—63 §:ssä säädetään valtionosuuden määräytymisestä kuntajaon muuttamiseen liittyvissä tilanteissa. Sääntelyä sovelletaan myös verotulomenetysten korvauksen laskemiseen näissä tilanteissa. Myös 12 luvun muutoksenhakua koskevia säännöksiä sovelletaan verotulomenetysten korvaamiseen. Kunta voi hakea oikaisua valtiovarainministeriön päätökseen, joka koskee verotulomenetysten korvaamista. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla.
41 a §.Korvaus opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä. Pykälän 2 momentissa oleva viittaus hallintolainkäyttölakiin ehdotetaan muutettavaksi viittaukseksi vuoden 2020 alusta voimaan tulevaan uuteen lakiin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019). Muutos on luonteeltaan tekninen.
45 §. Kotikuntakorvausta koskeva riita. Pykälässä oleva viittaus hallintolainkäyttölakiin ehdotetaan muutettavaksi viittaukseksi uuteen lakiin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa. Muutos on luonteeltaan tekninen.
48 §. Päätös valtionosuuden myöntämisestä sekä veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvauksesta. Pykälässä säädetään valtionosuuden myöntämisestä ja päätöksenteosta. Pykälän otsikko ja 1 momentti ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan paremmin nykyistä peruspalvelujen valtionosuuden rakennetta sekä ehdotettua verotulomenetysten korvauksen erottamista valtionosuudesta omaksi kokonaisuudekseen.
Pykälän 1 momentin sanamuodosta ehdotetaan poistettavaksi erillinen maininta päätöksen tekemisestä lain 29 §:ssä säädetystä verotuloihin perustuvasta valtionosuuden tasauksesta. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus määräytyy voimassa olevan lain mukaan peruspalvelujen laskennallisten kustannusten, kuntakohtaisten lisäosien ja verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen perusteella. Siten erillisen hallinnollisen päätöksen edellyttäminen valtionosuuden yhtenä osana olevasta verotuloihin perustuvasta valtionosuuden tasauksesta ei ole perusteltua. Tämä on ollut perusteltua aiemmin, kun valtionosuusjärjestelmän rakenne oli erilainen. Voimassa olevan järjestelmän mukainen verotulojen tasaus voidaan ottaa huomioon osana kunnan valtionosuuspäätöstä ja siihen sisältyviä laskelmia ilman, että esimerkiksi kunnan oikeusturva vaarantuu. Kunnalla on vastaava oikaisuvaatimus- ja valitusoikeus kyseisestä päätöksestä.
Voimassa olevan lain mukaan veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvaus on osa kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen tehtäviä lisäyksiä ja vähennyksiä, joten myös se on sisältynyt valtionosuudesta tehtävään päätökseen. Jatkossa verotulomenetysten korvaus olisi erillinen korvaus, joten päätös siitä tulisi mainita säännöksessä erikseen. Pykälän 1 momentin mukaisesti valtiovarainministeriö myöntäisi kunnalle valtionosuuden sekä päättäisi veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvauksista hakemuksetta viimeistään varainhoitovuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä.
Pykälän 2 momentissa säädetään harkinnanvaraisen valtionosuuden korottamisen hakemisesta ja sitä koskevasta päätöksenteosta. Momenttiin ei ehdoteta muutoksia.
49 §.Valtionosuuksien, veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvauksen ja kotikuntakorvauksien maksaminen. Pykälän otsikko ehdotetaan muutettavaksi kattamaan valtionosuuksien ja kotikuntakorvausten lisäksi myös valtionosuudesta erotettavaksi ehdotetun verotulomenetysten korvauksen maksamisen.
Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan säädettäväksi myös veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvauksen maksamisesta. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus maksaisi korvauksen kunnan peruspalvelujen valtionosuuden, kotikuntakorvausten sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa sekä vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa tarkoitettujen valtionosuuksien ja muun rahoituksen kanssa yhtenä kokonaisuutena siten kuin kyseisessä pykälässä säädetään.
Pykälän 2 momentin mukaan valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö toimittavat Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukselle 1 momentissa tarkoitettujen euromäärien maksamista varten tarvittavat tiedot. Momentin 1 kohdassa ehdotetaan otettavaksi huomioon esityksessä ehdotetut muutokset. Siten kohdan 1 mukaan ministeriöiden olisi toimitettava tiedot 48 §:ssä tarkoitetuista valtionosuuspäätöksistä sekä päätökset veroperustemuutoksista johtuvista verotulomenetysten korvauksista. Sen sijaan verotuloihin perustuvaa tasausta koskevaa päätöstä ei enää edellytettäisi toimitettavaksi, koska tasaus sisältyisi 48 §:n 1 momenttiin ehdotetun muutoksen mukaisesti peruspalvelujen valtionosuudesta tehtävään päätökseen.
55 §. Valtionosuusprosentti ja kunnan omarahoitusosuus. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että vuonna 2020 kuntien valtionosuusprosentti olisi 25,46 prosenttia ja kuntien omarahoitusosuus olisi 74,54 prosenttia. Vuoteen 2019 verrattuna valtionosuusprosentti nousisi 0,09 prosenttiyksiköllä.
Valtionosuusprosentin ja kunnan omarahoitusosuuden jakautumisessa otetaan huomioon lisäyksenä 0,10 prosenttiyksikköä liittyen uusien ja laajenevien tehtävien toteuttamiseen siten, että valtionosuusprosentti on 100. Valtionosuuprosentin muutokseen vaikutta alentavasti 0,01 prosenttia se, että peruspalvelujen valtionosuusmomentilla olevista määräaikaisista lisäyksistä ja vähennyksistä on viety kolme pysyväisluonteista vähennystä valtionosuusprosenttiin.
64 §.Oikaisumenettely. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan otettavaksi huomioon 48 §:n 1 momenttiin ehdotettu muutos, joka koskee valtionosuudesta ja verotulomenetysten korvaamisesta tehtäviä päätöksiä. Muutoin pykälä vastaisi voimassa olevaa säännöstä. Kunnan oikeus hakea oikaisua valtiovarainministeriön päätökseen koskisi päätöksiä valtionosuuden myöntämisestä, veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvauksesta ja kotikuntakorvauksen perusosan euromäärästä.
65 §. Muutoksenhaku. Pykälän 1 momentissa säädetään muutoksenhausta oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun valtiovarainministeriön päätökseen. Momentissa oleva viittaus hallintolainkäyttölakiin ehdotetaan muutettavaksi viittaukseksi uuteen lakiin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa. Muutos on luonteeltaan tekninen.
Valtiovarainministeriön oikaisuvaatimusta koskevaan päätökseen haetaan mainitun lain mukaan muutosta alueelliselta hallinto-oikeudelta.