1.1
Laki turvatoimista Maahanmuuttovirastossa
1 §.Lain soveltamisala. Lailla suojattaisiin Maahanmuuttoviraston toimintaa sekä varmistettaisiin turvallisuuden ja järjestyksen säilyminen Maahanmuuttoviraston käytössä olevissa tiloissa. Maahanmuuttovirastolla on erilaisia toimipisteitä eri puolilla Suomea ja virastoon kuuluu myös kaksi vastaanottokeskusta Joutsenossa ja Oulussa.
Turvatarkastuksilla pyritään huolehtimaan virastossa asioivien ja siellä työskentelevien henkilöiden turvallisuudesta. Turvallisuuden ylläpitämisellä tarkoitetaan paitsi Maahanmuuttovirastossa työskentelevien henkilöiden työrauhan ja turvallisuuden suojaamista myös viraston tilojen suojaamista vahingoittumiselta ja vahingoittamiselta. Lailla suojattaisiin myös Maahanmuuttoviraston palveluksessa olevien henkilöiden häiriötöntä saapumista työpaikalleen ja sieltä poistumista sekä toimitiloissa olevaa yksityisomaisuutta, työskentelyolosuhteiden pysymistä asianmukaisina, asiakirjojen häiriötöntä käsittelyä sekä tiedostojen ja asiakirjojen tietosisältöä.
Lain soveltamisessa keskeistä merkitystä on tilojen käyttötarkoituksella. Omistussuhteilla ei lähtökohtaisesti olisi merkitystä. Lain soveltamisalan piiriin kuuluisivat Maahanmuuttoviraston käyttöönsä vuokraamat toimitilat. Lakia sovellettaisiin myös esimerkiksi sellaisissa tiloissa, joihin Maahanmuuttoviraston toimipiste siirtyy remontin ajaksi tai muun tilapäisen tilantarpeen vuoksi.
Pykälän 2 momentin mukaan lakia sovellettaisiin Maahanmuuttoviraston tiloihin saapuvaan ja siellä olevaan henkilöön. Soveltamispiiriin kuuluisivat kaikki tiloissa työskentelevät ja siellä liikkuvat henkilöt. Henkilökuntaan kuuluvan henkilön ja hänen mukanaan olevan omaisuuden tarkastaminen ei kuitenkaan ole tarkoitettu säännönmukaiseksi toimenpiteeksi.
Momentin mukaan lakia ei sovellettaisi Maahanmuuttoviraston ylläpitämän valtion vastaanottokeskuksen tai järjestelykeskuksen majoitustiloihin saapuvaan tai siellä olevaan henkilöön. Lain tarkoituksena on parantaa Maahanmuuttoviraston toimitilaturvallisuutta. Vastaanotto- ja järjestelykeskuksissa turvatarkastuksia voitaisiin tehdä tiloissa, jotka ovat muita kuin majoittumiseen käytettäviä asuin- tai oleskelutiloja eli jotka katsotaan Maahanmuuttoviraston hallinnollisiksi tiloiksi ja toimistotiloiksi. Näitä olisivat esimerkiksi tilat, joissa tehdään turvapaikkapuhutteluja tai päätösten tiedoksiantoja taikka muita Maahanmuuttoviraston hallinnolliseen tai lupatoimintaan liittyviä tehtäviä tai tapaamisia. Sen sijaan turvatarkastukset eivät kuuluisi vastaanottokeskuksen päivittäiseen asumistoimintaan tai muuhun kansainvälistä suojelua hakevan vastaanottoon ja huolenpitoon liittyvään toimintaan. Asukkaita ei olisi mahdollista, eikä heitä tulisi tarkastaa heidän kulkiessaan majoitustiloihinsa tai niistä pois. Turvatarkastuksia ei tehtäisi keskusten yleisissä oleskelutiloissa, ruokaloissa, keittiöissä tai keskusten ulkoalueilla.
Pykälän 3 momentin mukaan poliisin tehtävistä ja toimivaltuuksista säädetään erikseen. Säännöksellä korostettaisiin, että poliisilla on tietyt tehtävät ja toimivaltuudet suhteessa ehdotettavaan lakiin. Poliisin tehtävistä säädetään ensisijaisesti poliisilaissa, jonka 1 §:n mukaan poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ennalta estäminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen.
2 §.Vähimmän haitan periaate. Vähimmän haitan periaatteen mukaan kenenkään oikeuksiin ei saisi lain nojalla puuttua enempää kuin on välttämätöntä Maahanmuuttoviraston toiminnan suojaamiseksi sekä turvallisuuden ja järjestyksen säilyttämiseksi. Säännöksellä ohjattaisiin soveltamaan lakia siten, että yksilön oikeudet otetaan huomioon riittävällä tavalla. Turvatoimet on suoritettava niin, ettei niistä aiheudu tarpeetonta haittaa tarkastettavalle henkilölle tai vahinkoa omaisuudelle. Turvatarkastus on suoritettava hienotunteisesti. Jos turvatarkastuksessa on esimerkiksi syytä tarkastaa henkilön mukana olevan laukun sisältö, tarkastus tulee toimittaa niin, ettei laukun sisältö paljastu muille henkilöille. Henkilöntarkastus suoritetaan vain, kun se on välttämätöntä lain tavoitteiden toteutumiseksi eikä se vaaranna perusoikeuksien käyttämistä. Turvatoimilla ei esimerkiksi saa vaarantaa asioimista virastossa. Kaikilla tulee olla mahdollisuus tarpeen vaatiessa asioida normaalisti virastossa, eikä esimerkiksi hallintoasian vireillepanoa virastossa saa estää.
Turvatarkastuksia kohdistetaan erilaisiin ihmisiin ja turvatoimia voidaan joutua kohdistamaan myös lapsiin ja lasten kanssa asioiviin vanhempiin. Lapsiin suoraan tai välillisesti kohdistuvissa turvatoimissa olisi noudatettava sellaista hienotunteisuutta, joka yleisen turvallisuuden takaamisen ohella edistää luottamuksellisen ilmapiirin syntymistä. Lapsiin suoraan tai välillisesti kohdistuvissa turvatoimissa on noudatettava varovaisuutta ja herkkyyttä, jotta lapsen henkinen tai fyysinen hyvinvointi ei vaarannu.
3 §.Turvatarkastuksesta päättäminen. Ehdotuksen mukaan Maahanmuuttovirasto päättäisi itse missä määrin turvatarkastusten järjestäminen on tarpeen ja missä laajuudessa niitä järjestetään Maahanmuuttoviraston eri toimipisteissä. Ehdotettu laki ei velvoittaisi Maahanmuuttovirastoa järjestämään turvatarkastuksia säännönmukaisesti.
Maahanmuuttoviraston työjärjestyksessä määrättäisiin tarkemmin turvatarkastuksen järjestämisen periaatteista ja vastuista. Työjärjestyksessä voitaisiin tarkemmin määritellä, missä tilanteissa ja tiloissa turvatarkastuksia tehtäisiin ja millaista harkintaa turvatarkastusten tekeminen edellyttäisi.
4 §.Turvatarkastaja. Pykälään sisältyvät säännökset henkilöistä, jotka voivat toimia turvatarkastajina ja jotka voisivat käyttää ehdotettavassa laissa säädettyjä toimivaltuuksia. Pykälän 1 momentin mukaan turvatarkastajana voisi aina toimia poliisimies. Poliisin voimavarojen näkökulmasta ei ole mahdollista, että poliisit säännönmukaisesti suorittaisivat turvatarkastuksia Maahanmuuttoviraston toimipisteissä. Käytännössä turvatarkastuksen toimittaminen poliisin toimesta normaalioloissa rajoittuneekin yksittäisten tapausten yhteydessä toimitettaviin turvatarkastuksiin tai sellaisiin tilanteisiin, joissa tarkastus toimitetaan esimerkiksi vakavaa vaaraa koskevan uhkauksen vuoksi ja joissa poliisin erityisvaltuudet ovat välttämättömiä.
Poliisimies tai rajavartiomies turvatarkastajina voisivat tulla kyseeseen erityisesti Maahanmuuttoviraston hallinnoimassa järjestelykeskuksessa, jollainen voidaan perustaa laajamittaisen maahantulon tilanteessa.
Turvatarkastajana voisi 1 momentin mukaan toimia myös Maahanmuuttoviraston palveluksessa oleva henkilö edellyttäen, että hän on saanut tehtävään asianmukaisen koulutuksen ja hänet on määrätty tehtävään. Koulutuksen tarkoituksena on turvata se, että turvatarkastajana toimivalla henkilöllä on tarvittavat tekniset taidot, hän tietää, miten voimakeinoja voidaan käyttää ja hän tietää valtuudet, jotka hänellä on tehtävässään, samoin kuin tarkastettavan henkilön oikeudet.
Pykälän 2 momentin mukaan turvatarkastajana voisi toimia muukin kuin valtion palveluksessa oleva henkilö, jos hän on saanut turvatarkastajan tehtävään asianmukaisen koulutuksen ja hän on poliisin tehtävään hyväksymä. Turvatarkastajaksi voitaisiin hyväksyä täysi-ikäinen henkilö, joka tunnetaan rehelliseksi ja luotettavaksi ja joka on henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan tehtävään sopiva. Poliisin hyväksynnällä varmistetaan turvatarkastajan luotettavuus ja sopivuus tehtävään.
Turvatarkastajaksi hyväksymistä haettaisiin turvatarkastusten suorittamispaikan sijaintipaikkakunnan poliisilta. Hakemus edellyttäisi Maahanmuuttoviraston päätöstä henkilön valitsemisesta turvatarkastustehtävään. Turvatarkastajaksi hyväksymistä voisi hakea Maahanmuuttovirasto, henkilö itse tai hänen työnantajansa. Hakemukseen tulisi liittää todistukset koulutuksesta ja hakijan valokuva sekä muita turvatarkastustehtävään liittyviä selvityksiä sen mukaan mitä poliisi edellyttää. Poliisilaitos harkitsee tapauskohtaisesti selvitystarpeet.
Laajamittaiseen maahantuloon varautumisen näkökulmasta olisi hyvä myös ennakolta pohtia, miten voitaisiin pikaisesti kouluttaa turvatarkastajia järjestelykeskuksiin. Vuonna 2015 laajamittaisen maahantulon yhteydessä perustettiin Tornioon järjestelykeskus, jossa erilaisissa tehtävissä apuna toimi muun muassa poliisioppilaita. Asianmukaisella koulutuksella myös vastaavia voimavaroja voitaisiin hyödyntää laajamittaisen maahantulon yhteydessä turvatarkastustoimintaan.
Pykälän 3 momentin mukaan turvatarkastaja saisi tehtävässään käyttää vain tämän lain mukaisia toimivaltuuksia. Käytännössä Maahanmuuttovirasto hankkisi turvatarkastukset ostopalveluna yksityisiä turvallisuuspalveluja tarjoavalta yritykseltä. Yksityisen turva-alan yrityksen palveluksessa oleva turvatarkastaja ei turvatarkastajan tehtävässään saisi käyttää yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain mukaisia vartijan toimivaltuuksia taikka muita mainitun lain toimivaltuuksia. Tämä periaate on kirjattu myös yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 83 §:ään.
5 §.Turvatarkastajaksi hyväksyminen ja turvatarkastajakortti. Pykälässä säädettäisiin, että paikallispoliisi päättäisi turvatarkastajaksi hyväksymisestä. Turvatarkastajaksi hyväksyminen tehtäisiin pääsääntöisesti toistaiseksi, mutta kuitenkin enintään niin pitkäksi ajaksi kuin hyväksytty toimii ilmoitetussa turvatarkastustehtävässä. Maahanmuuttovirasto antaisi turvatarkastajaksi hyväksytylle turvatarkastajakortin, joka olisi pidettävä esillä turvatarkastajan tehtäviä suoritettaessa. Turvatarkastajakortti on pidettävä esillä siten, että se on helposti havaittavissa. Turvatarkastajakortissa olisi henkilön nimi, valokuva ja sekä suomen että ruotsinkielellä teksti "turvatarkastaja".
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin turvatarkastajaksi hyväksymisen peruuttamisesta ja turvatarkastajakortin palauttamisesta Maahanmuuttovirastolle. Jos tehtävä turvatarkastajana päättyy, turvatarkastajaksi hyväksyminen peruutettaisiin ja turvatarkastajakortti tulisi palauttaa Maahanmuuttovirastolle. Peruuttaminen voitaisiin tehdä kokonaan tai määräajaksi.
6 §.Turvatarkastajan koulutus. Pykälässä säädettäisiin turvatarkastajan koulutuksen sisällöstä. Turvatarkastajan koulutuksen tulisi pitää sisällään opetuskokonaisuudet tämän lain mukaisista toimivaltuuksista, turvatarkastusten tekemisestä sekä voimankäytöstä. Soveltuvaa koulutusta voisi osaltaan olla esimerkiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain nojalla säädetty koulutus. Esimerkiksi vartijan ammattitutkinto 2016 sisältää turvatarkastuskoulutusta. Siinä turvatarkastajan ammattitaitovaatimuksena on, että tutkinnon suorittaja osaa perustaa tarkastuspisteen ja tuntee tarkastuksessa apuvälineinä käytettävät laitteet ja tekniikat sekä turvatarkastuksen palvelutoiminnan. Vartijan ammattitutkinnon nimi muuttuu 1.8.2018 turvallisuusalan ammattitutkinnoksi. Vartijan tai järjestyksenvalvojan koulutuksessa tai sen yhteydessä tai myöhemmin suoritetut voimankäyttövälineiden koulutukset asekoulutusta lukuun ottamatta vastaavat toisiaan. Nämä voidaan katsoa soveltuvaksi voimankäyttökoulutukseksi myös turvatarkastajalle. Myös muu vastaava turvatarkastuskoulutus voidaan lukea hyväksi.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin siitä, että voimankäyttökoulutuksena kyseeseen voisi tulla poliisin antama koulutus tai yksityisistä turvallisuuspalveluista annetussa laissa tarkoitettu voimankäyttökoulutus. Voimankäyttökoulutuksen kouluttajana voisi toimia poliisin voimankäyttökouluttajan lisäksi Poliisihallituksen hyväksymä voimankäyttökouluttaja.
Sisäministeriön asetuksella säädetään vartijan ja järjestyksenvalvojan koulutuksesta ja voimankäyttövälineiden koulutuksesta sekä turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan vastaavan hoitajan koulutuksesta. Sisäministeriön asetuksella säädetään voimankäyttö-, ase- ja järjestyksenvalvojakouluttajien koulutuksesta. Valtioneuvoston asetuksella turvatoimista valtioneuvostossa säädetään valtioneuvostossa toimivien turvatarkastajien koulutuksesta, jota myös voidaan pitää esimerkkinä sisällöltään sopivasta koulutuksesta.
7 §.Henkilöllisyyden tarkistaminen. Pykälän mukaan turvatarkastajalla olisi oikeus saada Maahanmuuttoviraston tiloihin saapuvalta ja siellä olevalta tieto tämän nimestä sekä henkilötunnuksesta tai syntymäajasta. Jos henkilö kieltäytyy tällaisten tietojen antamisesta, hänen pääsynsä Maahanmuuttoviraston tiloihin voitaisiin lain 12 §:n nojalla kieltää tai hänet voitaisiin määrätä poistumaan tiloista. Turvatarkastajalla olisi oikeus pyytää ja saada nähtäväkseen todistus alueelle saapuvan tai siellä olevan henkilöllisyydestä. Tämä voisi olla virallinen henkilöllisyystodistus tai muuta selvitystä, jota henkilö voi esittää.
Esimerkiksi turvapaikkapuhutteluun tai muuhun ennalta sovittuun tapaamiseen saapuvan henkilön henkilöllisyyden tarkistaminen on normaalia toimintaa, jolla varmistetaan, että asioidaan oikean henkilön kanssa. Sisään tultaessa kyse ei siis ole tarkemmasta henkilöllisyyden selvittämisestä, joka kuuluu viranomaisen tehtäviin osana lupaprosessia. Koska suurin osa Maahanmuuttoviraston tiloista on suljettu yleisöltä, henkilöllä tulee olla sovittu tapaaminen päästäkseen virastoon sisälle. Henkilöllisyyden tarkistamisen yhteydessä saapuja voi esittää mahdollisen kutsun ja kertoa, miksi hän on tullut Maahanmuuttovirastoon. Turvapaikkapuhutteluun saapuvalta ei edellytetä, että hänellä olisi virallista todistusta henkilöllisyydestään, mutta hän voi esittää esimerkiksi vastaanottokeskuksen asukaskortin.
Maahanmuuttoviraston tiloissa muutoin tavattavan henkilöllisyys tarkistetaan yleensä silloin, kun henkilöllisyyden tarkistamisen tarve on ilmeinen.
8 §.Turvatarkastus. Maahanmuuttoviraston tiloihin saapuvalle tai siellä olevalle voitaisiin pykälän 1 momentin mukaan tehdä turvatarkastus metallinilmaisinta tai muuta teknistä laitetta käyttäen. Metallinilmaisin voi olla portin muotoon rakennettu tai turvatarkastajan kädessä oleva metallinilmaisin, jota kuljetetaan henkilön lähellä. Muun teknisen laitteen mainitseminen säännöksessä mahdollistaa sen, että kehitettävät uudet tekniset menetelmät ovat käytettävissä turvatarkastuksessa. Uusia teknisiä menetelmiä käyttöön otettaessa on aina selvitettävä, että niiden käyttö on laissa määriteltyjen toimivaltuuksien mukaan mahdollista ja että niiden käytössä otetaan huomioon tarkastettavien yksityisyyden suojasta ja henkilökohtaisesti koskemattomuudesta johtuvat rajoitteet.
Turvatarkastuksessa selvitetään, onko henkilön hallussa tai hänen mukanaan sellainen esine tai sellaista ainetta, jolla voidaan aiheuttaa vaaraa itselle tai toisen turvallisuudelle tai erityistä häiriötä Maahanmuuttoviraston toiminnalle tai järjestykselle (1 kohta) tai joka erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen (2 kohta) taikka jonka hallussapito on laissa tai lain nojalla kielletty (3 kohta). Samassa tarkoituksessa voidaan tarkastaa henkilön mukana olevat kantamukset, jotka voidaan tutkia metallinilmaisimen avulla tai esimerkiksi läpivalaisemalla. Edellä tarkoitettua esinettä ja ainetta kuvaisi tekninen käsite kielletty valmiste.
Vaaraa turvallisuudelle voidaan aiheuttaa esimerkiksi ampuma- tai teräaseella sekä räjähdysaineilla ja kaasusumuttimilla. Vaaraa voidaan aiheuttaa myös terveydelle vaarallisilla laserosoittimilla sekä syövyttävillä aineilla samoin kuin aineilla, jotka soveltuvat toisen vahingoittamiseen tai lamauttamiseen. Maahanmuuttoviraston toiminnalle ja turvallisuudelle häiriötä voi aiheutua esimerkiksi spraymaaleista ja muista töhrimiseen soveltuvista aineista. Omaisuuden vahingoittamiseen soveltuvat myös erilaiset työkalut. Yleisenä lähtökohtana voitaisiin pitää, että turvapaikkapuhuttelussa asiakkaalla ei tulisi olla mukana sellaisia esineitä tai aineita, jonka hallussapidon tarvetta tilaisuudessa ei pystytä selittämään hyväksyttävällä tavalla ja joilla on mahdollista aiheuttaa vaaraa itsensä tai toisen turvallisuudelle.
Henkilön mukana oleva omaisuus saataisiin 2 momentin mukaan tarkastaa myös muulla tavalla kuin teknisellä laitteella. Tämä tarkoittaa käytännössä kantovälineen avaamista ja sen sisällön tutkimista. Tarkastuksen tarve voi johtua siitä, että läpivalaisu ei ole mahdollista tai että läpivalaisussa on havaittu jokin epäilyttävä esine tai jotain ainetta, jonka vaarattomuus on syytä varmistaa. Henkilön mukana tuoma omaisuus voidaan säännöksen nojalla tarkastaa samaan tapaan kuin se tarkastetaan 9 §:n mukaan henkilöntarkastuksen yhteydessä.
Pykälän 3 momentin mukaan saataisiin lisäksi tarkastaa Maahanmuuttoviraston tiloista löytyvä omaisuus, jos on syytä epäillä, että se sisältää kielletyn valmisteen. Tarkastus voi olla tarpeen muun muassa silloin, kun Maahanmuuttoviraston käytössä olevasta tilasta löydetään kantamus, jonka haltijasta ei ole tietoa. Tarkastaa voidaan myös tiedetyn henkilön omaisuus, joka ei ole tämän mukana. Omaisuus voidaan tarkastaa samalla tavoin kuin henkilön mukana oleva omaisuus eli metallinilmaisinta käyttäen, läpivalaisemalla tai muulla tavalla kuin teknistä laitetta käyttäen
9 §.Henkilöntarkastus. Pykälän mukaan henkilölle voitaisiin tehdä henkilöntarkastus sen tutkimiseksi, mitä hänellä on vaatteissaan tai muutoin yllään, jos turvatarkastuksen perusteella tai muutoin on perusteltua syytä epäillä, että hänellä on mukanaan kielletty valmiste.
Henkilöntarkastuksen saa toimenpiteen luonteen johdosta suorittaa vain tarkastettavan kanssa samaa sukupuolta oleva henkilö. Henkilöntarkastuksessa on noudatettava olosuhteiden edellyttämää hienotunteisuutta.
10 §.Lähetysten tarkastaminen. Pykälän 1 momentin mukaan Maahanmuuttovirastoon saapunut posti- ja muu lähetys saataisiin tarkastaa läpivalaisemalla tai muulla tavalla sen selvittämiseksi, sisältääkö se 8 §:ssä tarkoitetun kielletyn valmisteen. Lähetysten avaamiseen ei tällöin olisi oikeutta. Säännös kattaisi kaiken Maahanmuuttoviraston tiloihin saapuvan tavaraliikenteen ja mahdollistaisi kaikenlaisten saapuvien lähetysten tarkastamisen. Postin lisäksi lähetyksiä voivat toimittaa lähetit, kuljetusliikkeet ja muut vastaavat. Vastaanottokeskuksessa tai järjestelykeskuksessa majoittuvalle saapuva henkilökohtainen posti ei olisi momentissa tarkoitettua Maahanmuuttovirastoon saapuvaa postia.
Pykälän 2 momentin mukaan jos tarkastuksen perusteella tai muusta syystä olisi aihetta epäillä, että posti- tai muu lähetys sisältää kielletyn valmisteen, lähetys saataisiin pysäyttää ja tarvittaessa toimittaa poliisille. Läpivalaisu voi esimerkiksi osoittaa, että kirje tai muu lähetys sisältää jauhetta tai herättää epäilyn siihen sisältyvästä räjähdysaineesta. Muu syy voi olla esimerkiksi lähetyksen muoto ja koko tai siitä erittyvä haju. Häiriötä Maahanmuuttoviraston toiminnalle ja järjestykselle voi seurata esimerkiksi siitä, että lähetyksestä aiheutuu voimakkaita hajuhaittoja tai siitä, että se sisältää voimakkaasti värjäävää ainetta. Kiellettyä valmistetta koskevan epäilyn perusteella posti- tai muu lähetys voitaisiin toimittaa poliisille lähetyksen sisällön selvittämiseksi valvotusti ja turvallisesti taikka sen hävittämiseksi. Poliisille voitaisiin toimittaa myös vastaanottajan avaama lähetys, joka sisältää 8 §:ssä tarkoitetun kielletyn valmisteen. Vastaanottajalle voidaan puolestaan toimittaa lähetys, joka on avattu poliisin toimesta ja havaittu vaarattomaksi.
Päätöksen postilähetyksen pysäyttämisestä tekisi turvatarkastaja. Pysäyttämisestä ja sen syystä sekä lähetyksen toimittamisesta poliisille tulisi viipymättä ilmoittaa lähetyksen vastaanottajalle. Lähetys voidaan aina avata vastaanottajan luvalla.
11 §.Kielletyn valmisteen haltuun ottaminen ja säilyttäminen. Pykälän 1 momentin mukaan turvatarkastajalla olisi oikeus ottaa haltuunsa turvatarkastuksessa, henkilöntarkastuksessa tai muutoin löydetty 8 §:ssä tarkoitettu kielletty valmiste. Pykälän 2 momentin mukaan haltuun otettu esine ja aine palautettaisiin haltijalle hänen poistuessaan Maahanmuuttoviraston tiloista. Jos esineen tai aineen hallussapito on kyseiseltä henkilöltä laissa tai lain nojalla kielletty, se olisi luovutettava poliisille. Tästä on kyse esimerkiksi silloin, kun henkilön mukana on ampuma-ase, johon hänellä ei ole lain mukaista lupaa.
Jos henkilö ei lähtiessään noutaisi häneltä haltuun otettua esinettä, olisi sitä pidettävä löytötavaralain (778/1988) 5 §:n mukaisena laitoslöytönä. Tällainen löytö olisi löytötavaralain 8 §:n mukaan toimitettava kahden viikon kuluessa sen talteen ottamisesta poliisille, jollei tavara ole vähäarvoinen. Omaisuus, jonka hankkiminen tai hallussapito on kielletty tai vaatii viranomaisen luvan, olisi toimitettava välittömästi poliisille.
12 §.Pääsyn estäminen ja henkilön poistaminen. Pykälän 1 momentin mukaan henkilöltä voitaisiin kieltää pääsy Maahanmuuttoviraston käytössä oleviin tiloihin ja hänet voitaisiin määrätä poistumaan sieltä, jos hänen henkilöllisyyttään ei pystytä riittävästi selvittämään 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla, hän kieltäytyy turvatarkastuksesta tai henkilöntarkastuksesta taikka olisi perusteltua syytä epäillä, että hän aiheuttaa erityistä häiriötä tai vaarantaa turvallisuutta.
Tietojen antaminen henkilöllisyydestä ja tarkastukseen alistuminen turvatarkastajan sitä edellyttäessä ovat ehtona Maahanmuuttoviraston tiloihin pääsylle. Pääsy voitaisiin kieltää myös, jos on perusteltua syytä epäillä, että henkilö vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta tai aiheuttaa erityistä häiriötä Maahanmuuttoviraston toiminnalle ja järjestykselle, mihin luetaan myös omaisuuden vahingoittaminen. Vaaran aiheuttamista koskevaan perusteltuun epäilyyn voi johtaa esimerkiksi henkilön aggressiivinen tai uhkaava käyttäytyminen samoin kuin alkoholin tai lääkkeiden aiheuttama sekavuus. Tällaiseen käyttäytymiseen voivat kuulua uhkaavat eleet, hyökkäävät liikkeet ja suulliset uhkailut ja muuten ilmaistut aikeet itsensä tai toisen vahingoittamisesta.
Sikäli kuin henkilö on tulossa turvapaikkapuhutteluun, hänen poistamisensa paikalta ei olisi ensisijainen keino asian ratkaisemiseksi. Kansainvälisen suojelun hakijaa on muistutettava puhuttelun merkityksestä hänen asiassaan ja seurauksista, joita poissaolosta voi aiheutua. Turvatarkastajan tulisi ottaa yhteyttä turvapaikkapuhuttelun suorittajaan. Sama periaate koskee tilannetta, jossa henkilö saapuu virastoon oleskelulupahakemuksen vireillepanoa varten. Ulkomaalaisten asiakkaiden ollessa kyseessä yksittäisissä tilanteissa saattaa syntyä käytännön vaikeuksia, jos turvatarkastajan ja asiakkaan välillä on ymmärtämisvaikeuksia esimerkiksi kielitaitosyistä. Tilanteessa olisi pyrittävä varmistumaan siitä, että asiakas ymmärtää tilanteen ja toimenpiteen luonteen.
Henkilön pääsy Maahanmuuttoviraston tiloihin voitaisiin 2 momentin perusteella estää tai hänet voitaisiin poistaa tiloista, jos hän jättää noudattamatta turvatarkastajan hänelle Maahanmuuttoviraston toiminnan ja järjestyksen suojaamiseksi 1 momentin mukaisesti antamaa kieltoa tulla Maahanmuuttoviraston tiloihin tai käskyä poistua sieltä ja jos Maahanmuuttoviraston toiminnan ja järjestyksen suojaaminen sitä vaatii.
Jos Maahanmuuttoviraston tiloissa olevan henkilön tai ryhmän käytös ilmentää selvää uhkaa turvallisuudelle tai aiheuttaa erityistä häiriötä Maahanmuuttoviraston toiminnalle ja järjestykselle, tulisi henkilöä tai ryhmää kehottaa poistumaan. Häiriötilanteessa olisi suoritettava tarkoituksenmukaisuusarviointi sen selvittämiseksi, onko aihetta ryhtyä lain mukaisiin voimakeinoihin vai ilmoitetaanko asiasta poliisille.
13 §.Henkilön kiinniottaminen. Henkilö voitaisiin pykälän 1 momentin perusteella ottaa kiinni, jos pääsyn estäminen Maahanmuuttoviraston tiloihin tai sieltä poistaminen olisi ilmeisen riittämätön toimenpide. Paikalta poistaminen on ilmeisen riittämätön toimenpide esimerkiksi silloin, kun henkilöllä on hallussaan laissa tarkoitettu kielletty valmiste, jolla hän aiheuttaa tai josta aiheutuu vakavaa vaaraa henkilölle itselleen, muille henkilöille tai omaisuudelle. Kiinniottamisen tulee olla välttämätöntä henkilölle itselleen, muille henkilöille tai omaisuudelle aiheutuvan vakavan vaaran torjumiseksi. Kiinniotettu olisi pykälän mukaan luovutettava viipymättä poliisin haltuun, mikä käytännössä tarkoittaa, että poliisi pyydetään paikalle noutamaan kiinniotettu henkilö.
Jos henkilöllä on hallussaan laissa tarkoitettu kielletty valmiste, jolla hän aiheuttaa tai josta voi aiheutua vakavaa vaaraa muille henkilöille tai omaisuudelle, voivat pääsyn estäminen ja henkilön paikalta poistaminen olla riittämättömiä toimenpiteitä. Pykälän nojalla tapahtuva kiinniottaminen on pakkokeino, jonka tarkoituksena on estää väkivallan uhkaa tai omaisuudelle aiheutuvaa vakavaa vaaraa ilmentävät toimet. Kiinniottamisen yhteydessä saatetaan joutua käyttämään voimakeinoja. Niiden käytöstä säädetään 13 §:ssä.
Pykälän 2 momentin mukaan turvatarkastajalla olisi kiinnioton yhteydessä oikeus tarkastaa kiinniotettu sen varmistamiseksi, ettei tällä ole hallussaan esineitä tai aineita, joilla tämä voi aiheuttaa varaa itselleen tai muille. Momentissa mainitulla tarkastuksella tarkoitetaan kiinnioton yhteydessä tapahtuvaa turvallisuustarkastusta, jossa turvatarkastaja saa käsin tunnustelemalla taikka metallinilmaisinta tai muuta teknistä laitetta käyttäen tarkastaa henkilön sen varmistamiseksi, ettei tällä ole hallussaan varaa aiheuttavia esineitä tai aineita
14 §.Voimankäyttö. Pykälässä säädettäisiin voimakeinojen käyttämisestä vastaavasti kuin turvatoimista valtioneuvostossa annetun lain 15 §:ssä.
Pykälän 1 momentin mukaan turvatarkastajalla olisi tehtäväänsä suorittaessaan oikeus henkilön pääsyn estämiseksi Maahanmuuttoviraston tiloihin, henkilön poistamiseksi sieltä, henkilön kiinniottamiseksi, henkilöntarkastuksen toimittamiseksi ja kielletyn valmisteen poisottamiseksi tarvittaessa käyttää sellaisia voimakeinoja, joita henkilön käyttäytyminen ja muut olosuhteet huomioon ottaen voidaan pitää puolustettavina. Käytettävien voimakeinojen pitää olla tarpeellisia ja olosuhteisiin nähden puolustettavia. Puolustettavuuteen liittyy muun muassa lievimmän voimakeinon valinta sekä voimakeinojen käyttö tavalla, josta koituu mahdollisimman vähän haittaa. Puolustettavuutta arvioitaessa on otettava huomioon tilanteen uhkaavuus, vastarinnan vaarallisuus sekä muut tilanteen kokonaisarvioon vaikuttavat seikat. Merkitystä on esimerkiksi vastarinnan vaarallisuudella sekä käytettävissä olevilla voimavaroilla suhteessa tilanteen uhkaavuuteen. Pykälän 1 momentin nojalla voimakeinoihin ryhtyminen edellyttää arvion tekemistä siitä, onko turvallisuuden tai järjestyksen ylläpitäminen mahdollista muilla tavoin, kuten antamalla riittävän monta kehotusta. Voimakeinojen käyttöä edeltää yleensä toimenpiteiden kohteen tekemä vastarinta, kuten henkilön fyysinen, aktiivinen tai passiivinen käyttäytyminen, joka estää turvatarkastajan toimet. Tällaisena vastarintana voidaan pitää esimerkiksi kieltäytymistä poistumasta kehotuksesta huolimatta tai tunkeutumista Maahanmuuttoviraston tiloihin väkivalloin. Pelkkä sanallinen hyökkäys ei ole vastarintaa, ellei siihen liity väkivallan uhkaa. Säännökseen on voimakeinojen käytön ohella syytä ottaa viittaussäännös rikoslain (39/1889) 4 luvun 6 §:n 3 momenttiin ja 7 §:ään, joissa säädetään voimakeinojen käytön liioittelusta. Voimakeinojen käyttämiseen vaikuttaa myös lain 2 § rajaamalla henkilön oikeuksiin puuttumisen siihen, mikä on Maahanmuuttoviraston toiminnan ja järjestyksen suojaamiseksi välttämätöntä.
Pykälän 2 momentin mukaan turvatarkastajan voimankäyttövälineitä ovat kaasusumutin, käsiraudat, enintään 70 senttimetriä pitkä patukka ja teleskooppipatukka. Sama välineistö mainitaan ampuma-aseen ohella yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 2 §:n 14 kohdassa voimankäyttövälineen määritelmänä. Kaasusumuttimen osalta laissa viitataan ampuma-aselain (1/1998) 2 §:ään. Momentti mahdollistaa voimankäyttövälineiden saatavilla pitämisen, ja voimankäyttövälineitä tulee kantaa mahdollisimman huomaamattomasti. Yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 20 ja 50 §:ssä on säädetty voimankäyttövälineiden kantamistavasta, kun kyseessä on vartija ja järjestyksenvalvoja. Säännösten mukaan vartijan ja järjestyksenvalvojan on kannettava voimankäyttövälineitä asunsa alla siten, että ne eivät ole muiden havaittavissa. Jos voimankäyttövälineiden kantaminen vartijan tai järjestyksenvalvojan asun alla ei ole mahdollista, niitä saadaan kantaa asuun kuuluvissa suljettavissa taskuissa tai vyöhön kiinnitettävissä tai asuun kuuluvissa umpikoteloissa. Patukkaa saadaan kuitenkin kantaa siltä osin näkyvissä kuin sen kantaminen asun alla tai umpikotelossa ei sen koon vuoksi ole mahdollista. Vartijan osalta on lisäksi säädetty, että jos vartioimistehtävässä käytetään muuta kuin vartijan asua, kaikkia voimankäyttövälineitä on kannettava asun alla siten, etteivät ne ole muiden havaittavissa. Tässä ehdotuksessa ei ehdoteta näin tarkkaa sääntelyä, koska Maahanmuuttovirastossa turvatarkastajat toimivat suppealla alueella, eivätkä liiku julkisilla alueilla vastaavasti kuin vartijat tai järjestyksenvalvojat. Edellä mainittu sääntely voidaan kuitenkin ottaa hyvänä käytänteenä huomioon käytännön turvatarkastustoimintaa järjestettäessä.
Pykälän 3 momentin mukaan voimankäyttövälineiden käyttämisen edellytyksenä olisi soveltuva välinekohtainen koulutus. Tämä tarkoittaa, että turvatarkastaja voi käyttää ja kantaa vain sellaisia voimankäyttövälineitä, joiden käyttöön hän on saanut koulutuksen. Kouluttajana voi toimia poliisin voimankäyttökouluttaja tai Poliisihallituksen hyväksymä voimankäyttökouluttaja. Koulutuksesta on säädetty 6 §:ssä.
15 §.Tarkemmat säännökset. Pykälässä säädettäisiin valtuudesta säätää tarvittaessa valtioneuvoston asetuksella tarkempia säännöksiä turvatarkastajan koulutusvaatimuksista ja turvatarkastajan tunnistavasta ulkoasusta sekä tämän lain mukaisen toiminnan käytännön järjestämisestä ja teknisistä yksityiskohdista.