Viimeksi julkaistu 27.11.2021 17.34

Kirjallinen kysymys KK 400/2021 vp 
Peter Östman kd 
 
Kirjallinen kysymys Suomen ja Euroopan unionin tukeman Palestiinalaishallinnon peruskoulun oppikirjojen juutalaisvastaisesta sisällöstä ja koulutussektorille suunnatun tuen ehdollisuudesta

Eduskunnan puhemiehelle

Suomi, Euroopan unioni ja monet EU-maat ovat viimeisten vuosikymmenten aikana tukeneet Palestiinalaishallintoa monella eri tavalla. Yksi keskeinen avustuskohde on ollut Palestiinalaishallinnon ylläpitämä koulutusjärjestelmä ja sen kehittäminen. Aikaisempina vuosina, alkaen vuodesta 1999, Suomi on rahoittanut myös koulukirjojen painatusta osana Palestiinalaishallinnon opetusalan kehittämiseen suunnattua kehitysyhteistyöohjelmaa, kuten todetaan mm. vastauksessa kirjalliseen kysymykseen KK 1028/2002 vp

Palestiinalaisalueiden koulutusjärjestelmää ja etenkin oppimateriaaleja on useaan otteeseen syytetty koululaisia vihaan ja väkivaltaan lietsovan propagandan ja juutalaisvastaisuuden levittämisestä. Asiaan on yritetty kiinnittää huomiota sekä EU-parlamentissa että Suomessa 20 vuoden ajan muun muassa lukuisissa kirjallisissa kysymyksissä (mm. KK 584/2001 vp, KK 1028/2002 vp, KK 206/2006 vp, KK 53/2018 vp).  

Vastauksessaan kirjalliseen kysymykseen (KKV 53/2018 vp) silloinen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen toteaa, että "Palestiinalaishallinnon opetusministeriö on vastikään toteuttanut laajamittaisen opetussuunnitelman uudistustyön" ja että "Palestiinalaishallinnon uudesta opetussuunnitelmasta ei vielä ole olemassa kansainvälistä, puolueetonta tutkimusta." 

Vaikka onkin, kuten ministeri Virolainen toteaa, että "Suomen rahoitusta ei kuitenkaan ole käytetty opetussuunnitelman sisällön uudistamiseen, eikä oppikirjatuotantoon" ja että "Opetussuunnitelma on kansallinen, eikä Suomi ole osallistunut sen sisällön tuottamiseen", on Suomi tukenut Palestiinalaishallinnon opetussektorin kehittämisbudjettia. Suomi on myös toiminut vuosina 2017—2018 opetussektorin kehittämisstrategian toimeenpanoa seuraavan työryhmän rinnakkaispuheenjohtajana yhdessä Palestiinalaishallinnon opetusministeriön kanssa. 

Vuonna 2019 EU:n silloinen ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Federica Mogherini tilasi selvityksen Palestiinalaishallinnon käyttämistä koulukirjoista. BILD-lehden, kansalaisjärjestölähteiden sekä mm. EU-parlamentin budjettikomitean varapuheenjohtajan, MEP Niclas Herbstin mukaan komission tilaama selvitys valmistui jo helmikuussa 2021, mutta jostain syystä komissio päätti viivyttää sen julkaisemista, ja se julkaistiin vasta kesäkuussa, mahdollisesti vasta Euroopan parlamentista tulleen paineen seurauksena.  

Ulkopuolisen arvioijan (Georg Eckert Institute for International Textbook Research) tuottama 200-sivuinen raportti vahvistaa kansalaisjärjestöjen esittämät sekä mediassa ja aikaisemmissa kirjallisissa kysymyksissä esillä olleet epäilyt siitä, että Palestiinalaishallinnon käyttämät oppimateriaalit sisältävät juutalaisvastaisia viestejä, rohkaisevat väkivaltaan siviilejä kohtaan, ihannoivat terrorismia, rohkaisevat jihadismiin ja marttyyriuteen, kiistävät Israelin valtion oikeuden olemassaoloon ja suhtautuvat kriittisesti rauhanprosessiin. Joiltain osin uudet oppimateriaalit ovat jopa aikaisempia huonompia.  

EU:n naapuruus- ja laajentumisasioista vastaava komissaari Olivér Várhelyi sekä komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen samoin kuin Yhdysvaltain ulkoministeri Anthony Blinken ovat ottaneet asiaan kantaa. Komissaari Várhelyi on vaatinut, että Palestiinalaishallinnon koulutusjärjestelmän tulee täyttää UNESCO:n standardit rauhan, suvaitsevaisuuden ja rinnakkaiselon tukemiseksi. Komissaari Várhelyi on myös todennut, että Palestiinalaishallinnon saamalle avulle tulee harkita ehdollisuutta ("the conditionality of our aid to Palestinian education needs to be duly considered"). Myös 22 Euroopan parlamentin jäsentä useista parlamenttiryhmistä on lähettänyt komission puheenjohtajalle kirjeen, jossa vaaditaan Palestiinalaishallinnon avun ehdoksi väkivallan ihannoimisen lopettamista.  

Vaikka kyseisestä EU:n tilaamassa raportissa on kansalaisjärjestöarvioiden mukaan puutteita, on raportin pääsisältö yhdenmukainen kansalaisjärjestöjen aikaisemmin esittämän ja mm. KK 53/2018 vp:ssä viitattujen lähteiden kanssa.  

Vaikka Suomi ja muut EU-maat eivät vastaakaan oppimateriaalien tuottamisesta tai niiden sisällöstä suoraan, tukee Suomi yhdessä muiden EU-maiden kanssa Palestiinalaishallinnon koulutussektorin kehittämistä. On erikoista, että vaikka nimenomaan opetussektorin kehittämiseen on käytetty miljoonia, ei oppimateriaaleista ole saatu vihaan ja väkivaltaan yllyttävää sisältöä karsittua eikä avustukseen ole tähän asti kytketty minkäänlaista ehdollisuutta.  

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus arvioi Suomen roolia ja toimintaa Palestiinalaishallinnon opetussuunnitelman sisältöjen valmistelussa ja valvonnassa ja  
aikooko Suomi kannattaa kansanryhmää kohtaan kohdistuvaa vihaa ja väkivaltaa lietsovaa samoin kuin muita ongelmallisia sisältöjä sisältävää opetusta käsittävien opetusmateriaalien poistamista ehtona  Palestiinalaishallinnon  koulutussektorille  myönnettävälle tuelle?  
Helsingissä 28.6.2021 
Peter Östman kd