Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Perustason ensihoitajan (lähihoitaja) ja ammattikorkeakoulun ensihoitajien (sairaanhoitaja) koulutuspaikkamäärät eivät ole tällä hetkellä riittäviä. Tarve heidän erityisosaamisestaan on kuitenkin suuri.
Kevään 2022 ammattikorkeakoulujen yhteishaussa ensihoitajaksi pääsi opiskelemaan 320 hakijaa. Hakijoita oli 8 796, eli yhtä aloituspaikkaa kohti oli yli 27 hakijaa.https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008862714.html
Vuonna 2020 ensihoitajaksi pääsi opiskelemaan 426 opiskelijaa. Yhtä aloituspaikkaa kohti oli keskimäärin yli yhdeksän hakijaa, joille ensihoitajan ammatti oli ykköstoive. (Tehy uutiset 21.8.2020) Ensihoito on on alana kiinnostava. Tämä on kannustava tieto ja kertoo, että terveydenhuoltoalan opinnot kiinnostavat. Jotta alalle pääsisi myös opiskelemaan, tarvitaan opiskelupaikkoja runsaasti lisää.
Kun alalle saadaan lisää osaajia, vastataan samalla myös alalla vallitsevaan henkilöstöpulaan. Esimerkiksi hoitotakuulakiesityksen myötä hoidon tarpeen arviointiin tarvitaan terveydenhuollon alan koulutettuja henkilöitä. Myös tehohoidosta puuttuu osaajia. Ensihoitajakoulutus on vahva pohjakoulutus myös tehohoidon lisäkoulutukseen hakeutuville.
Ammattikorkeakouluissa kilpailua on ollut ensihoitajan koulutukseen, varsinkin Tampereella, Turussa ja Oulussa. Ensisijaisia hakijoita on esimerkiksi Tampereella aloituspaikkaa kohden lähes 16.https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008862714.html
Monet sosiaali- ja terveydenhuollon koulutetut työntekijät ovat kertoneet kiinnostuksesta jatko- ja täydennyskoulutukseen alalla. On kuitenkin tullut ilmi, että osallistuminen tai ylipäänsä hyväksytyksi tuleminen alan jatko- tai täydennyskoulutukseen ei ole onnistunut. Opiskelupaikkoja ei ole ollut riittävästi. Esteeksi on noussut myös koulutuksen pituus, opiskelijaksi haluavan taloudellinen tilanne ja vaikeudet työn ja opiskelun yhteensovittamisessa. Esteet jatko-opintoihin tulisi yrittää saada mataliksi, jotta jo paljon ns. "hiljaista tietoa" omaavat ammattilaiset eli alan koulutetut ja alalla jo pitkäänkin toimineet voisivat hankkia osaamista lisää. Osaava ammattilainen on sosiaali- ja terveydenhuollon pelastaja.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: