Viimeksi julkaistu 3.5.2021 15.10

Välikysymys VK 1/2020 vp 
Ville Tavio ps ym. 
 
Välikysymys hallituksen turvapaikkapolitiikasta

Eduskunnalle

Tausta 

Turkki ilmoitti helmi- ja maaliskuun vaihteessa, ettei se valvo enää jatkossa Kreikan vastaista rajaansa.  

Kreikan rajalla EU:n alueelle pyrkivistä on Kreikan viranomaisten mukaan vain pieni osa Syyriasta tulevia. Rajalla on runsaasti afgaaneja, pakistanilaisia, bangladeshilaisia, iranilaisia, irakilaisia ja afrikkalaisia. Heidän yllyttämisessään siirtyä laittomasti Kreikkaan ja sitä kautta EU:n alueelle on kyse Turkin EU:ta vastaan kohdistamasta hybridivaikuttamisesta.  

EU:n ja Turkin välisen edelleen voimassa olevan sopimuksen mukaan Turkki on velvoitettu pitämään syyrialaiset ja muut siirtolaiset ja pakolaiset maaperällään ja ottamaan vastaan Kreikasta palautettavia. Tästä EU maksaa Turkille miljardeja euroja. Tällä hetkellä Turkki rikkoo yksipuolisesti tätä sopimusta avattuaan oman puolensa rajasta Kreikkaan.  

Kreikka on sulkenut Turkin vastaisen rajansa ja pyrkii estämään laittomat rajanylitykset. Kreikka on myös kieltäytynyt ottamasta turvapaikkahakemuksia vastaan ainakaan kuukauteen. Suomen hallitus on kertonut tukevansa Kreikkaa. Samalla kuitenkin sisäministeri Maria Ohisalo on tuominnut Kreikan toimet ja todennut, että Kreikan toimet eivät ole hyväksyttäviä.  

Suomi on päättänyt lähettää rajavartijoita Kreikkaan Turkin vastaiselle rajalle Frontexin eli Euroopan raja- ja merivartioston kautta. Ministeri Ohisalon mukaan suomalaisten rajavartijoiden tehtävä on tukea sujuvan rajaliikenteen toteuttamista. Tämä siis tilanteessa, missä kymmenettuhannet siirtolaiset pyrkivät maahan ja mitä ilmeisimmin Turkin viranomaisten tukemina. 

Suomen linja 

Maaliskuun alussa EU:n sisäministerit allekirjoittivat julkilausuman, jossa linjattiin, että kaikki jäsenmaat tukevat Kreikkaa. Tuen määritelmä etenkin Suomen kohdalla on kuitenkin ollut hyvin epäselvä. Ministeri Ohisalo on tarkentanut Suomen osalta sen tarkoittavan sitä, että "Suomi tukee Kreikkaa noudattamaan kansainvälisiä velvoitteita".  

Torstain 5.3.2020 suullisella kyselytunnilla pääministerin sijainen, valtionvarainministeri Katri Kulmuni totesi, että EU seisoo yhtenäisenä Kreikan tukena ja että EU:n ulkorajojen täytyy pitää. Hän lisäsi, että kaikki tehdään kansainvälistä oikeutta ja ihmisoikeuksia noudattaen. Myös sisäministeri Ohisalo vastasi samalla kyselytunnilla kysymyksiin, joissa haluttiin täsmennystä siihen, mitä tuki Kreikalle käytännössä tarkoittaa. Selvää vastausta ei saatu.  

Myöhemmin Ohisalo on täsmentänyt julkisuudessa, että Kreikan tulisikin ottaa vastaan turvapaikkahakemuksia ja että Kreikka rikkoo kansainvälisiä velvoitteitaan estäessään ihmisten pääsyn Turkista Kreikkaan. Sisäministerin linjaus on ristiriidassa EU-linjan kanssa. Suomen ministerien linjaukset ovat ristiriidassa keskenään.  

Käytännössä Suomen ja Kreikan linjausten ristiriitaisuus tulee ongelmaksi esimerkiksi käytettäessä suomalaisia rajavartijoita Kreikan rajalla Frontexin tukena. Sisäministeri on tiedottanut, että "rajavalvonnan tehtävänä on mahdollistaa sujuva ja turvallinen rajanylitysliikenne ja saattaa luvattomasti rajan ylittäneet asianmukaiseen viranomaisprosessiin, kuten esimerkiksi turvapaikkaprosessiin". Tällainen linjaus on ristiriidassa Kreikan päätöksen kanssa, jonka mukaan Kreikka suojaa rajojaan ja kieltäytyy vastaanottamasta turvapaikkahakemuksia.  

Myös kansalliset toimet siirtolaiskriisin ennaltaehkäisemiseksi puuttuvat, eikä niitä ole hallituksen mukaan tulossa. Edellä mainitulla kyselytunnilla kysyttiin, ottaako Suomi rajatarkastukset käyttöön myös Ruotsin vastaisella rajallaan. Vastaus oli kielteinen. Sen sijaan, että siirtolaiskriisin uhatessa hallitus varautuisi vähentämällä Suomen vetovoimatekijöitä, hallitus pikemminkin lisää niitä.  

Sisäministeriön uusi kansliapäällikkö Kirsi Pimiä kertoi MTV:lle 5.3.2020, ettei Suomi tule missään tilanteessa sulkemaan rajaansa, kuten Kreikka on nyt tehnyt, vaan tulee kaikissa tilanteissa ottamaan vastaan kaikki turvapaikanhakijat. Tämä altistaa Suomen ja EU:n hybridivaikuttamiselle.  

Suomen turvapaikkapolitiikan vaikutukset 

Humanitäärisin perustein Suomeen tulleiden vaikutus julkiseen talouteen on kokonaisuutena negatiivinen. Kyseessä olevan maahanmuuttajaryhmän työllisyys on erittäin heikkoa, ja huomattava osuus ryhmän edustajista ja toisen polven jälkeläisistä elää tukien varassa. On lisäksi otettava huomioon, että työllisistä useat saavat yhteiskunnan tukia palkan lisäksi, sillä monet heistä ovat matalapalkka-aloilla hyvin pitkään tai pysyvästi. Esimerkiksi vuonna 2018 kaikista pääkaupunkiseudun toimeentulotuista noin 40 prosenttia maksettiin maahanmuuttajille. 

Hallitsemattomalla maahanmuutolla on kielteisiä vaikutuksia myös sisäiseen turvallisuuteen, mikä näkyy muun muassa terrorismin uhan ja rikosten määrän kasvuna. Suojelupoliisin mukaan terrorismin uhka Suomessa on kohonnut, ja uhkaan vaikuttaa Supon mukaan keskeisesti muun muassa vierastaistelijoiden mahdollinen paluu. Tietyt maahanmuuttajaryhmät ovat erittäin yliedustettuja seksuaalirikostilastoissa, ja seksuaalirikosten aalto on pyyhkäissyt Suomen yli viimeisen turvapaikanhakijoiden tulvan jälkeen. 

Suomen voidaan katsoa olevan turvapaikanhakijoille jopa houkuttelevampi maa kuin vuonna 2015, jolloin maahan tuli yli 30 000 turvapaikanhakijaa, koska monet muut maat ovat tehneet kiristyksiä turvapaikan myöntämisen suhteen. Lisäksi hallitus on kertonut suunnitelmistaan, jotka voivat lisätä Suomen vetovoimatekijöitä. Oman ongelmansa aiheuttaa suomessa laittomasti maassa olevien joukko, jota ei ole saatu kielteisestä turvapaikkapäätöksestä huolimatta palautettua.  

Toimenpiteitä nyt 

EU:n ja yksittäisten jäsenmaiden on oman etunsa nimissä autettava Kreikkaa uuden siirtolaisvyöryn torjunnassa ja nopeilla ratkaisuilla estettävä hallitsematon sekundäärinen muuttoliike Kreikasta muualle Eurooppaan. Eurooppa ei voi tässä tilanteessa jäädä odottamaan rakenteellisia uudistuksia. 

Suomen tulee EU:n jäsenenä ajaa sisärajatarkastusten tilapäistä palauttamista koko EU-alueelle. Kaikkien jäsenmaiden tulee systemaattisesti ja pikakäsittelyssä hylätä turvapaikkahakemukset ihmisiltä, jotka saapuvat toisesta jäsenmaasta. Suomeen Ruotsin puolelta mahdollisesti tulevat turvapaikanhakijat on pysäytettävä rajalla ja heidän hakemuksensa on hylättävä ilmeisen perusteettomina. Henkilöt, joita ei syystä tai toisesta voida käännyttää tai palauttaa muualle, on sijoitettava niin, että heillä ei ole pääsyä muuhun yhteiskuntaan.  

EU:n ja Suomen on tuettava Kreikkaa uuden siirtolaiskriisin estämiseksi. Tilapäistä tai pysyvää taakanjakojärjestelmää ei pidä luoda EU:n sisälle. Turvapaikanhakijoiden sisäiset siirrot ainoastaan houkuttelevat lisää ihmisiä liikkeelle. Lisäksi kokemukset osoittavat, että taakanjako ei toimi, koska siirtolaiset hakeutuvat joka tapauksessa niihin maihin, jotka heidän näkökulmastaan ovat houkuttelevimpia. Turkki on turvallinen maa, eikä EU-mailla ole syytä ottaa sieltä turvapaikanhakijoita vastaan.  

Kansainväliset sopimukset on päivitettävä. Aikanaan kirjattu oikeus hakea turvapaikkaa ei voi tarkoittaa sitä, että se on oikeus kansainvaellukselle, jossa tulija saa päättää asuinmaansa sosiaaliturvan suuruuden perusteella. Sopimusten uudelleentulkintaan saakka itsenäisen maan tulee voida evätä turvapaikanhakuoikeus, kuten Kreikassa nyt on toimittu. 

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ja Suomen perustuslain 43 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan välikysymyksen:

Tukeeko hallitus Kreikan päätöstä olla vastaanottamatta turvapaikkahakemuksia väliaikaisesti, 
tukeeko hallitus Kreikan rajavalvontaa niin, että siirtolaisia ei päästetä Kreikkaan, 
miten hallitus vähentää Suomen houkuttelevuutta turvapaikanhaun kohdemaana, 
mitä hallitus aikoo tehdä turvatakseen rajavalvonnan ja rajaturvallisuuden Suomen ulkorajoilla, 
miten Suomi toimii, jos turvapaikanhakijoita pyrkii maahan Venäjältä, jolloin kyse on EU:n ulkorajasta, 
miten hallitus valmistautuu estämään hallitsemattoman laittoman maahantulon Suomeen ja 
miten hallitus aikoo estää kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden laittoman maahan jäännin?  
Helsingissä 11.3.2020 
Ville Tavio ps 
 
Sanna Antikainen ps 
 
Juho Eerola ps 
 
Ritva Elomaa ps 
 
Jussi Halla-aho ps 
 
Petri Huru ps 
 
Olli Immonen ps 
 
Vilhelm Junnila ps 
 
Kaisa Juuso ps 
 
Arja Juvonen ps 
 
Toimi Kankaanniemi ps 
 
Ari Koponen ps 
 
Jari Koskela ps 
 
Jouni Kotiaho ps 
 
Sheikki Laakso ps 
 
Rami Lehto ps 
 
Mikko Lundén ps 
 
Leena Meri ps 
 
Juha Mäenpää ps 
 
Jani Mäkelä ps 
 
Jukka Mäkynen ps 
 
Veijo Niemi ps 
 
Mika Niikko ps 
 
Tom Packalén ps 
 
Mauri Peltokangas ps 
 
Sakari Puisto ps 
 
Riikka Purra ps 
 
Lulu Ranne ps 
 
Mari Rantanen ps 
 
Minna Reijonen ps 
 
Jari Ronkainen ps 
 
Sami Savio ps 
 
Jenna Simula ps 
 
Riikka Slunga-Poutsalo ps 
 
Ano Turtiainen ps 
 
Sebastian Tynkkynen ps 
 
Veikko Vallin ps 
 
Ville Vähämäki ps 
 
Jussi Wihonen ps 
 
Harry Harkimo liik