Eurodac-asetusehdotuksen käsittely ja neuvottelutilanne
Komissio on antanut Eurodac-asetusta koskevan muutosehdotuksensa alun perin osana yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän toteuttamista (Common European Asylum System) koskenutta vuoden 2016 säädöspakettia (KOM(2016) 272 lopullinen). Hallintovaliokunta on antanut mainittuun ehdotukseen liittyen aiemmin lausunnot HaVL 31/2016 vp, HaVL 8/2017 vp ja HaVL 18/2017 vp, joissa valiokunta on suhtautunut yleisellä tasolla myönteisesti komission ehdotukseen.
Komissio on 23.9.2020 antanut kokonaisvaltaisen tiedonannon maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistamisesta (New Pact on Migration and Asylum, HaVL 25/2020 vp — E 125/2020 vp), jonka yhteydessä on annettu yhteensä viisi lainsäädäntöehdotusta, joista kolme on uusia ja kaksi täydentää aiemmin annettuja ehdotuksia. Eurodac-asetusta koskeva muutosehdotus (KOM(2020) 614 lopullinen) täydentää vuoden 2016 ehdotusta, ja neuvotteluja on sen antamisen jälkeen käyty ainoastaan tästä uudesta Eurodac-asetuksen muutosehdotuksesta. Valiokunta on antanut asiassa aiemmin lausunnon HaVL 27/2020 vp.
Valiokunta viittaa Eurodac-asetuksen sisällöllisen muuttamisen osalta mainittuihin aiempiin lausuntoihinsa. Valiokunta on pitänyt perusteltuna, että Eurodac-järjestelmä on jatkossa muuttoliikkeen hallinnan tietokanta, jonka avulla saadaan nykyistä parempi muuttoliikkeen tilannekuva yhteisen politiikan pohjaksi. Valiokunta on aiemmin muun ohella todennut pitävänsä asetusehdotuksen sisältämiä EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuuden toteuttamiseksi esitettyjä muutoksia välttämättöminä, jotta Eurodac-järjestelmä voidaan kytkeä yhteentoimivuusasetuksessa (EU) 2019/818 tarkoitetulla tavalla osaksi tietojärjestelmien yhteentoimivuuskehystä (HaVL 27/2020 vp). Sen lisäksi että tietojärjestelmien tiedoissa on ollut puutteita, ongelmat tietojärjestelmien yhteentoimivuudessa estävät eri tietojärjestelmissä olevien tietojen asianmukaisen hyödyntämisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikassa. Hallintovaliokunta viittaa myös lausuntoonsa HaVL 25/2020 vp, jonka mukaan Eurodac-järjestelmän sekä muiden keskeisten eurooppalaisten tietojärjestelmien käyttötarkoitusten tulee mahdollistaa tietojärjestelmien keskinäinen yhteentoimivuus ja hyödynnettävyys (mm. rajanylitystietojärjestelmä (EES), Euroopan matkustajatieto- ja lupajärjestelmä (ETIAS) ja viisumitietojärjestelmä (VIS)).
Eurodac-asetuksen sisällöstä ei ole saadun selvityksen mukaan ollut jäsenvaltioiden kesken merkittävää erimielisyyttä, vaan sen etenemistä on hidastanut eräiden jäsenvaltioiden vaatimus siitä, että kaikki turvapaikkajärjestelmän uudistamiseen liittyvät säädösehdotukset tulee hyväksyä samanaikaisesti. Tästä ns. pakettiratkaisusta on poikettu jo kesällä 2021, kun EU:n turvapaikkavirastoa koskeva asetusehdotus on hyväksytty. Nyt tavoitteena on edetä nopeasti myös Eurodac-asetusehdotuksen hyväksymisessä. Suomi on johdonmukaisesti kannattanut mahdollisuutta eritahtiseen etenemiseen. Valiokunta on todennut, että Eurodac-järjestelmän kehittäminen komission ehdotuksen pohjalta parantaa joka tapauksessa muusta kokonaisuudesta riippumatta nykyisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan toimivuutta.
Asetusehdotuksen sisältöön on neuvottelujen kuluessa tehty vain ehdotuksen sisältöä täsmentäviä teknisiä muutoksia. Jäsenvaltioilla on ollut yhteinen näkemys siitä, että uudistus auttaa muuttoliikkeen hallinnassa sekä tukee palautusjärjestelmän ja turvapaikkajärjestelmän toimivuutta. Lisäksi perusteluina uudistuksen nopealle edistämiselle ovat olleet esillä muutokset lähialueiden tilanteessa ja yleisesti vaikeasti ennustettava muuttoliiketilanne. Jäsenvaltiot ovat pitäneet tärkeänä, että Eurodac-järjestelmä otetaan mahdollisimman nopeasti osaksi edellä mainittua tietojärjestelmien yhteentoimivuuskehystä (interoperability).
Asetusehdotukseen on tehty nopean etenemisen mahdollistamiseksi tarvittavat tekniset muutokset, jotta asetusta voidaan soveltaa voimassa olevan EU-sääntelyn puitteissa. Puheenjohtajavaltion kompromissiehdotuksessa ehdotetun yhteisvastuumekanismin täytäntöönpanoa tukevat säännökset on poistettu ja viittaukset muihin vielä neuvoteltavina oleviin säädösehdotuksiin on korvattu viittauksilla voimassa oleviin säädöksiin.Tässä suhteessa ehdotus on mahdollista hyväksyä ennen muita turvapaikkajärjestelmän uudistamiseen liittyviä säädösehdotuksia.
Ehdotus rajanylitystietojärjestelmästä annetun asetuksen muuttamisesta
Vuonna 2017 hyväksyttyyn asetukseen (EU) 2017/2226 pohjautuva rajanylitystietojärjestelmä (EES) on tarkoitus ottaa käyttöön toukokuussa 2022. Järjestelmään rekisteröidään Schengen-alueelle lyhytaikaisen oleskelun tarkoituksessa saapuvat kolmansien maiden kansalaiset ja heidän poistumisensa Schengen-alueelta. Järjestelmän käyttöönoton myötä passien leimaamisesta luovutaan ja oleskeluajan laskenta muuttuu sähköiseksi. Ennen covid-19-pandemiaa kolmannen maan kansalaiset ovat tehneet vuosittain noin 200 miljoonaa rajanylitystä. Nämä rajanylitykset rekisteröidään jatkossa EES-järjestelmään.
Nykyisin pääsy rajanylitystietojärjestelmään on rajatarkastuksia tekevällä viranomaisella harkittaessa kolmannen maan kansalaisen maahantulon edellytysten täyttymistä, viisumiviranomaisilla tietojen käyttämiseksi viisumien myöntämisen tukena sekä maahanmuuttoviranomaisilla todentaakseen kolmannen maan kansalaisen henkilöllisyyden taikka tarkistaakseen tai todentaakseen, täyttyvätkö jäsenvaltioiden alueelle tulon ja siellä oleskelun edellytykset. Rajaviranomaisilla tai maahanmuuttoviranomaisilla on pääsy järjestelmään myös tunnistaakseen kolmannen maan kansalaisen, joka on mahdollisesti aiemmin rekisteröity EES-järjestelmään eri henkilöllisyydellä tai joka ei täytä jäsenvaltioiden alueelle tulon tai siellä oleskelun edellytyksiä. Edellä mainitun lisäksi lainvalvontaviranomaisilla ja Europolilla on pääsy järjestelmän tietoihin liittyen terrorismin ja muun vakavan rikollisuuden torjuntaan, paljastamiseen ja tutkintaan. Pääsy on rajattu kunkin viranomaisen tehtävien kannalta välttämättömään tietoon.
Käsiteltävänä olevassa jatkokirjelmässä on kysymys puheenjohtajavaltio Slovenian ehdotuksesta rajanylitystietojärjestelmää koskevan asetuksen muuttamiseksi siten, että turvapaikkaviranomaisille annetaan pääsy järjestelmään kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan valtion määrittämistä ja kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelyä varten. Muutosta ehdotetaan Eurodac-asetuksen muuttamista koskevassa kompromissiehdotuksessa, vaikka sisällöllisesti onkin kyse rajanylitystietojärjestelmää koskevan asetuksen muutoksesta.
Turvapaikkaviranomaisille ehdotetaan annettavaksi pääsy EES-järjestelmään ns. vastuunmäärittämisasetuksen (EU) 604/2013 ja ns. menettelydirektiivin (2013/32/EU) soveltamisen helpottamiseksi. Turvapaikkaviranomaisilla tarkoitetaan ehdotuksessa niitä viranomaisia, jotka ovat vastuussa edellä mainituissa säädöksissä tarkoitettujen velvollisuuksien toteuttamisesta. Pääsy järjestelmään annetaan ehdotuksen mukaan ainoastaan näiden säädösten soveltamisen tarkoituksessa.
Valiokunta pitää valtioneuvoston tavoin tärkeänä, että myös turvapaikkaviranomaisilla on ehdotuksen mukaisesti pääsy rajanylitystietojärjestelmään kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan valtion määrittelemiseksi. Asialla on merkitystä myös turvapaikanhakijan henkilöllisyyden, maahantulon ja matkareitin selvittämisen tukena osana turvapaikkamenettelyä. Ehdotetulla muutoksella tuetaan jäsenvaltioiden viranomaisten kykyä soveltaa nykyistä tehokkaammin vastuunmäärittämisasetuksen mukaisia velvoitteitaan ja erityisesti määritellä, onko jokin toinen valtio vastuussa hakemuksen käsittelystä viisumivapaan maahantulon tai sittemmin vanhentuneella viisumilla saapumisen perusteella. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että EU:n viisumitietojärjestelmää (VIS) koskevassa asetuksessa (EU) 767/2008 annetaan turvapaikkaviranomaisille pääsy järjestelmään vastaavassa tarkoituksessa. Turvapaikkaviranomaisten pääsy rajanylitystietojärjestelmään täydentää tämän kokonaisuuden erityisesti viisumivelvollisuudesta vapautettujen henkilöiden osalta.
Yksityisyyden suojan kannalta keskeisin kysymys asetusehdotuksessa on turvapaikkaviranomaisten oikeus saada pääsy EES-järjestelmään tallennettuihin tietoihin vertailemalla henkilön biometrisia tunnisteita (sormenjälkitietoja ja kasvokuvaa) järjestelmään jo tallennettuihin tietoihin. Valiokunta toteaa saamansa selvityksen perusteella, että turvapaikkaviranomaisten pääsyoikeus rajanylitystietojärjestelmään on ehdotuksessa rajattu asianmukaisesti siihen, mikä on välttämätöntä sen tarkoituksen saavuttamiseksi. Ehdotetut tietojen käyttötavat ovat kiinteässä yhteydessä tietojen keräämis- ja tallettamistarkoitukseen, eivätkä ne siten muodostu yksityiselämän ja henkilötietojen suojaan kuuluvan käyttötarkoitussidonnaisuuden periaatteen kannalta ongelmallisiksi. Jatkovalmistelussa on kuitenkin syytä varmistua siitä, että EU:n tietosuojalainsäädännössä biometristen tietojen käsittelylle asetetut rajoitukset otetaan huomioon.