Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016—2019
Sivistysvaliokunta toteaa, että maamme vakava taloudellinen tilanne ja erityisesti tarve tasapainottaa julkinen talous edellyttävät vuosille 2016—2019 laaditun julkisen talouden suunnitelman (VNS 1/2015 vp) mukaisia mittavia julkisen talouden säästöjä. Viime hallituskaudella opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalta leikattiin jo n. 10 % resursseista, ja välttämättömät säästötoimet tulevat tälläkin hallituskaudella valitettavasti kohdistumaan myös yhteiskunnan elinvoimaisuuden ja hyvinvoinnin kannalta keskeisiin tulevaisuusinvestointeihin, kuten koulutukseen.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan määrärahataso alenee kehyskaudella vuoden 2016 n. 6,8 mrd. eurosta n. 6,6 mrd. euroon v. 2019. Hallinnonalalle kohdistuu n. 0,4 mrd. euron määrärahaleikkaukset vuoteen 2019 mennessä. Näistä perusopetuksen ryhmäkoon pienentämiseen ja muihin avustuksiin tehtävien vähennysten vaikutus on yhteensä 45 milj. euroa. Ammatillisen koulutuksen rahoitusta vähennetään yhteensä 118 milj. euroa.
Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformiin liittyen koulutustarjonta, rahoitus ja ohjaus on tarkoitus koota yhtenäiseksi kokonaisuudeksi opetus- ja kulttuuriministeriön alle. Tämän johdosta työvoimapoliittisen koulutuksen hankintaan varattua rahoitusta siirretään yhteensä 90 milj. euroa työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalta opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle vuodesta 2018 alkaen.
Vapaan sivistystyön uudistettu rahoitusjärjestelmä otetaan käyttöön vuonna 2016 ja oppilaitosten ylläpitäjärakennetta kehitetään.
Korkeakoulujen toiminnan tehostamisen ja apteekkimaksukompensaation poistamisen kokonaisvaikutus on 105 milj. euroa. Suomen Akatemian tutkimusvaltuutta vähennetään 10 milj. eurolla. Opintotukijärjestelmän uudistuksen säästötavoitteena on 70 milj. euroa vuoteen 2019 mennessä ja pitkällä aikavälillä 150 milj. euroa. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan syksyllä 2016.
Suunnitelma sisältää myös kustannustason muutoksen perusteella tehtävien indeksikorotusten jäädyttämisen vuosiksi 2016—2019 laskennallisen rahoitusjärjestelmän ja korkeakoulujen osalta. Opintorahan indeksisidonnaisuudesta luovutaan suunnitelman mukaan kokonaan.
Sivistysvaliokunta pitää suunniteltuja säästöjä erityisesti opetuksen, koulutuksen ja tutkimuksen sekä varhaiskasvatuksen saatavuuden ja saavutettavuuden sekä laadun ja vaikuttavuuden kannalta erittäin huolestuttavina. Jo edelliselläkin hallituskaudella toteutetut säästöt huomioon ottaen resurssien vähenemisen kumuloituva vaikutus on niin merkittävä, että säästöt väistämättä heikentävät sitä osaamispääomaa, jonka varassa pyrimme rakentamaan maailman osaavinta kansakuntaa. Jatkuvat menosäästöt ulottuvat varhaiskasvatuksesta aina korkeakoulutukseen asti. Toimiva koulutusjärjestelmä on kuitenkin prosessinomainen jatkumo, jossa uusi tieto ja osaaminen rakentuvat jo opitun varaan. Suomella ei ole miltään osin varaa tinkiä laadukkaasta ja tasa-arvoisesta koulutuksesta.
Sivistysvaliokunta korostaakin, että suunnitelman mukaisista menosäästöistä on selviydyttävä siten, että ne eivät estä koulutuksen ja opetuksen ydintoimintojen tuloksellista toteuttamista ja toimintojen edelleen kehittämistä. Lähtökohtana on oltava toiminnan ja talouden sopeuttaminen rakenteellisilla uudistuksilla ja lisäämällä koulutusjärjestelmän tuottavuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Tasapuoliset ja laadukkaat koulutuspalvelut varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen on edelleen turvattava kaikille suomalaisille myös vähentyvien resurssien tilanteessa.
Sivistysvaliokunta pitää erittäin tärkeänä, että osaamisen ja koulutuksen painopistealueelle osoitetaan vuosina 2016—2018 yhteensä 300 milj. euroa kärkihankkeisiin, joita ovat uusien oppimisympäristöjen kehittäminen ja digitaalisten materiaalien lisääminen peruskouluihin, toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi, nuorisotakuun uudistaminen yhteisötakuun suuntaan, korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistaminen innovaatioiden kaupallistamisen edistämiseksi, työelämään siirtymisen nopeuttaminen sekä taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden parantaminen. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle osoitetaan tästä kokonaispanostuksesta 237 milj. euroa. Kärkihankkeisiin suunnattu rahoitus ei sinänsä riitä korvaamaan hallin-nonalan vähentyviä resursseja, mutta kärkihankkeilla voidaan valiokunnan arvion mukaan merkittävällä tavalla suunnata niitä laajoja kehittämistoimia, joita tässä taloudellisessa tilanteessa hallinnonalalla tarvitaan. Hankkeilla rahoitetaan tulevaisuuden uutta opetusta ja oppimista.
Hallinnonalan kärkihankkeilla on keskeinen rooli myös hallitusohjelman muiden strategisten tavoitteiden ja niitä koskevien kärkihankkeiden toteuttamisessa. Hallinnonalan toiminnalla edistetään terveyttä ja hyvinvointia, työllisyyttä, kilpailukykyä ja kasvua, biotaloutta ja puhtaita teknologioita sekä toimintatapojen uudistamista koskevien tavoitteiden saavuttamista.
Valiokunta toteaa, että hallinnonalalla on useita vuosia tehty tuloksellista projekti- ja kehittämistyötä eri toimintojen ja järjestelmien toimivuuden parantamiseksi, toimintaa vaikeuttavien toimialarajojen poistamiseksi ja hyvien uusien käytäntöjen etsimiseksi ja kehittämiseksi. Viimeistään nyt on aika ottaa nämä eri projekteissa ja hankkeissa hyviksi todetut käytännöt laajamittaisesti ja keskitetysti hyötykäyttöön eikä niinkään enää käynnistää uusia lyhytkestoisia kehittämishankkeita. Valiokunta painottaa lisäksi hallitusohjelman mukaisesti kokeilukulttuurin edistämisen tavoitetta opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla.
Sivistysvaliokunta pitää lähtökohtaisesti ongelmallisina suunnitelmia ammatillisen opetuksen uudistamiseksi siten, että ensin vähennetään ammatilliseen koulutukseen suunnattavia resursseja ja vasta sitten käynnistetään varsinainen ammatillisen opetuksen laaja uudistus. Valiokunta pitää tärkeänä, että ammatillisen opetuksen suunniteltu ohjauksen ja rahoituksen uudistus voidaan mahdollisuuksien mukaan toteuttaa samanaikaisesti. Valiokunta kannattaa nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aitojen poistamista ja koulutustarjonnan, rahoituksen ja ohjauksen yhteen kokoamista.
Sivistysvaliokunta korostaa, että korkeatasoinen perustutkimus ja opetus, soveltava tutkimus ja innovaatiotoiminta hyödyttävät kaikki toisiaan. Jos jokin näistä ei toimi, muutkin kokonaisuuden osat kärsivät. Valtion tutkimus- ja innovaatiorahoitusta on vähennetty useana vuonna peräkkäin. Jo aiemmin todettujen hallinnonalan omien säästötoimenpiteiden lisäksi esimerkiksi Tekesin avustusvaltuudet vähenevät 130 miljoonaa euroa, ja tämän arvioidaan tarkoittavan noin 100 miljoonan euron vähennystä yliopistojen ja tutkimuslaitosten rahoituksessa. Erikoissairaanhoitolain mukaisen tutkimustoiminnan rahoitus vähenee 5 miljoonaa euroa. Eräisiin yliopistoihin kohdistuu vielä ns. apteekkimaksujen korvauksen poistuminen vuoden 2017 alusta lukien. Sivistysvaliokunta käsittelee tässä lausunnossa korkeakoulujen rahoitusta laajemmin liittyen hallituksen esitykseen valtion talousarvioksi vuodelle 2016. Valiokunta varoittaa kuitenkin jo tässä yhteydessä, että suunnitellut suunnitelmakauden säästötoimenpiteet eivät tule valiokunnan saaman selvityksen mukaan kohdistumaan eri yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin tasapuolisesti. Esimerkiksi Helsingin yliopistoon kohdistuva apteekkimaksukorvauksen poisto runsaat 30 milj. euroa vuoden 2017 alusta yhdistettynä muihin yliopistoon kohdistuviin säästötoimiin muodostaa niin merkittävän määrärahaleikkauksen, että sillä on väistämättä opetusta ja tukimusta sekä tutkijoiden työllisyyttä heikentäviä vaikutuksia.
Sivistysvaliokunta käsittelee syksyn 2015 aikana useita hallituksen esityksiä, joilla on yhteys sekä vuodeksi 2016 ehdotetun valtion talousarvioesityksen että hallituskaudelle ajoittuvan valtiontalouden suunnitelman toteutumiselle. Näitä esityksiä koskevissa mietinnöissään valiokunta ottaa tarkemmin kantaa muun muassa ehdotuksiin eräiden indeksien jäädyttämiseen, yliopistojen ns. apteekkimaksujen korvaamista koskevien säännösten kumoamiseen ja opintorahan indeksisidonnaisuuden poistamiseen sekä subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden ja lasten ja kasvattajien määrällisen suhteen muuttamiseen.
Valtion talousarvioesitys vuodelle 2016
Yleistä
Opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokan loppusummaksi vuonna 2016 esitetään 6 770 milj. euroa, mikä on 2,4 milj. euroa vähemmän kuin kuluvana vuonna. Keskeisimmät muutokset liittyvät sopeuttamistoimenpiteistä johtuviin määrärahojen vähentymisiin, joista merkittävimpiä vuonna 2016 ovat korkeakoulujen perusrahoitukseen, yleissivistävän koulutuksen avustuksiin sekä ammatilliseen koulutukseen kohdistuvat määrärahatason alennukset. Keskeisimmät määrärahojen lisäykset ovat kirkon yhteisöveron jako-osuutta vastaavan määrärahan siirtyminen valtion talousarviosta rahoitettavaksi, minkä vaikutus on 114 milj. euroa, sekä Suomen Akatemian tutkimusmäärärahojen budjettitekninen muutos, jonka vaikutus on 90 milj. euroa. Lisäksi kustannustason muutoksen perusteella tehtävistä indeksikorotuksista luovutaan laskennallisen rahoitusjärjestelmän ja valtionosuuksien sekä korkeakoulujen osalta vuosiksi 2016—2019 ja opintotuen osalta pysyvästi.
Sivistysvaliokunta tarkastelee seuraavassa valtion talousarvioesitystä vuodeksi 2016 vain eräiden keskeisimpien asioiden osalta.
Nuorisotakuu, etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta
Vuosina 2013—2015 nuorisotakuuseen varattiin vuosittain n. 60 milj. euroa. Tästä 28 milj. euroa oli työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan määrärahoja ja 32 milj. euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määrärahoja. Tämän jaottelun mukaisesti laskettuna on vuodelle 2016 varattu enää n. 27,9 milj. euroa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön antaman selvityksen mukaan vuonna 2016 käytettävissä oleva määräraha nuorisotakuun toteuttamiseen laajasti käsitettynä ministeriön hallinnonalalla on mittaluokaltaan noin 120 milj. euroa. Tällöin huomioidaan ammatillisen peruskoulutuksen kohdalla kuntien rahoitusosuus, joka on noin 23 milj. euroa, ja lisäksi muut myöhemmin päätetyt panostukset oppisopimuskoulutuksen ja työpaikalla tapahtuvien oppimismuotojen yhdistelmiin sekä nuorten aikuisten osaamisohjelman rahoitus, jotka luetaan nuorisotakuun toimenpiteisiin.
Määrärahat jakautuvat saadun selvityksen mukaan seuraavasti:
- Ammatillinen peruskoulutus 40 milj. euroa
- Oppisopimuksen toimenpiteet ja eri koulutusmuotojen yhdistelmät 18,8 milj. euroa
- Nuorten aikuisten osaamisohjelma 37,3 milj. euroa
- Etsivä nuorisotyö mukaan lukien kärkihankerahoitus ja veikkausvoittovarat 11 milj. euroa
- Nuorten työpajatoiminta 11,5 milj. euroa
- Vapaa sivistystyö 2 milj. euroa.
Työ- ja elinkeinoministeriön sektorille ei enää vuonna 2016 sisälly edellisen hallituksen päättämiä nuorisotakuumäärärahoja, kun momentille, jolta on rahoitettu työ- ja elinkeinoministeriön pääluokan toimialalta nuorisotakuun toimenpiteitä, kohdennetaan 50 milj. euron säästöt vuonna 2016.
Sivistysvaliokunta on huolissaan nuorisotakuun määrärahojen merkittävistä vähennyksistä erityisesti työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla. Nuorisotakuu on tuonut merkittäviä panostuksia varsinkin nuorten elämässä tärkeiden nivelvaiheiden sujuvoittamiseen ja etsivän nuorisotyön laajentamiseen maan kattavaksi. Nuorisotakuun toimeenpanon aikana peruskoulusta eteenpäin siirtyneiden nuorten määrä on kasvanut ja etsivä nuorisotyö on tavoittanut yhä useampia työn ja koulutuksen ulkopuolella olleita nuoria. Nuorten aikuisten ohjelma on tavoittanut nuoria, ainoastaan peruskoulupohjan omaavia aikuisia hyvin (n. 4 000). Nuorten sujuvampi siirtyminen perusasteelta eteenpäin on myös osaltaan näkynyt nuorten työttömyystilastoissa.
Sivistysvaliokunta esittää valtiovarainvaliokunnalle, että se tarkastelisi vielä nuorisotakuun rahoitusta työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan osalta, erityisesti nuorten palkkatuen (Sanssi-kortin), yrittäjyyspajatoiminnan ja nuorten yksilöllisen valmennuksen, osaamisen arvioinnin ja työnetsinnän osalta. Nuorten työpajatoimintaa rahoitetaan veikkausvoittovaroista ja yleisistä budjettivaroista. Momentilta 29.91.50 (Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat nuorisotyön edistämiseen) kohdennetaan tähän toimintaan 6 milj. euroa ja momentilta 29.91.51 (Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö) 15,5 milj. euroa, sisältäen kärkihankerahoituksen. Kokonaisvähennys jälkimmäiseltä momentilta on 5,5 milj. euroa.
Hallitusohjelman nuorisotakuusta yhteisötakuun suuntaan -kärkihankkeen mukaisiin toimenpiteisiin osoitetaan lisämäärärahoja kohdistetusti etsivän nuorisotyön luottohenkilömalliin ja Ohjaamo-hankkeen kehittämiseen 2 milj. euroa, yleissivistävän koulutuksen erityistoimenpiteisiin 0,4 milj. euroa ja nuorten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen (mielenterveys ja kuntoutus, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala) 1,5 milj. euroa.
Kärkihankerahoituksen suuntaaminen edellä todetulla tavalla nuorisotyöhön ja nuorten sosiaali- ja terveyspalvelujen vahvistamiseen on erittäin kannatettavaa. Rahoitusta kohdistetaan muun muassa toimiin, joilla syvennetään nuorten palveluja tarjoavien tahojen välistä yhteistyötä ja kootaan hyväksi havaittuja toimintamalleja valtakunnallisesti hyödynnettäviksi. Korvamerkitty rahoitus ei kuitenkaan saadun selvityksen mukaan korvaa edellä esitettyjä säästötoimenpiteitä.
Valiokunnan saaman asiantuntijaselvityksen mukaan etsivä nuorisotyö on tavoittanut vuosittain yli 20 000 syrjäytymisvaarassa ollutta nuorta, joista yli 15 000 on tarvinnut pidempää ohjausta. Valiokunta korostaa, että pitkällä aikavälillä syrjäytymisen vaikutukset ovat erittäin negatiiviset. Tutkimusten mukaan nuorten työelämästä syrjäytymisestä aiheutuu nykyisin jo pelkästään kasvaneiden sosiaaliturvamenojen ja vähentyneiden verotulojen vuoksi joka vuosi vähintään 600 miljoonan euron kustannukset, minkä lisäksi kroonisesti syrjäytyneellä terveydenhuollon menot voivat olla jopa kahdeksankertaiset verrattuna nuoreen, joka ei ole syrjäytymisvaarassa.
Sivistysvaliokunta pitää etsivään nuorisotyöhön ja työpajatoimintaan kohdistuvia leikkauksia kestämättöminä, kun kyse on tutkitusti hyvin toimivasta järjestelmästä, jossa toiminta kohdistuu nimenomaan kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin nuoriin. Valiokunta korostaa, että koulutusjärjestelmään kohdistuvat muut säästötoimet yhdessä oppilas- ja opiskelijahuollon palvelujen yleisen riittämättömyyden kanssa uhkaavat jo sinänsä lisätä syrjäytymisvaarassa olevien nuorten määrää, eli heikoimmassa asemassa olevien nuorten kohdalla säästötoimenpiteiden vaikutukset kumuloituvat. Vaarana on myös, että rahoituksen vähentäminen käytännössä joudutaan kohdistamaan pääosin ennalta ehkäisevään toimintaan, jota ei voi pitää kokonaisuuden kannalta mitenkään perusteltuna. Ennalta ehkäisyyn sijoitetut varat maksavat todennetusti itsensä moninkertaisesti takaisin.
Sivistysvaliokunnan kuulemisessa on erityisesti korostunut nuorten ongelmien monimuotoisuus ja pitkäkestoisen avun tarve, jota pahentaa yleisten sosiaalipalvelujen pirstaleisuus ja nuoren kokonaistilanteen arvioinnin puute. Kentällä toimivien etsivän työn tekijöiden keskeinen haaste on saavuttaa syrjäytyneen nuoren luottamus, jonka jälkeen vasta päästään työstämään syrjäytymiseen johtaneita ongelmia ja etsimään nuorelle tulevaisuuden polkua. Esitetyt säästöt uhkaavat katkaista näitä asiakassuhteita ja siten entisestään lisätä nuoren tuntemaa epäluottamusta yhteiskunnan eri toimijoita kohtaan ja syventää syrjäytymistä.
Saamansa selvityksen perusteella sivistysvaliokunta pitää tärkeänä, että työpajatoiminnalle ja etsivälle nuorisotyölle turvataan riittävä rahoitus toiminnan laajentamiseen koko maahan. Etsivän nuorisotyön parissa työskentelee ruohonjuuritason järjestötoimijoita, joiden tekemä työ on jatkossakin turvattava. Erilaisesta hankerahoituksesta olisi kuitenkin päästävä pysyvän rahoituksen suuntaan niin, että parhaat toimintamallit laajennetaan ja vähemmän vaikuttavista hankkeista luovutaan. Lisäksi on lisättävä poikkihallinnollista yhteistyötä, jotta jatkossa tavoitetaan tukea tarvitsevat lapset ja nuoret vielä varhaisemmassa vaiheessa.
Sivistysvaliokunta esittää valtiovarainvaliokunnalle, että momentille 29.91.51 (Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö) lisätään 10 000 000 euroa. Yliopistojen ja korkeakoulujen rahoitus
Vuoden 2016 talousarvioesityksessä valtionrahoitus yliopistojen toimintaan on 1 824 miljoonaa euroa ja ammattikorkeakoulujen toimintaan 858 miljoonaa euroa. Vähennys edellisen vuoden määrärahatasoon on yliopistoissa 80,6 miljoonaa euroa ja ammattikorkeakouluissa 4 miljoonaa euroa. Määrärahamuutoksiin sisältyy aiemmin mainittujen menosäästöjen lisäksi teknisiä muutoksia (kompensoitavien arvonlisäverojen tarkentuminen, omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa, aiemman indeksikorotuksen tarkennus), kertaluonteisten lisämäärärahojen poistuminen sekä yliopistojen kohdalla profiloitumisen vahvistamiseen liittyvä määrärahan siirto Suomen Akatemialle.
Osana hallituksen pysyviä menosäästöjä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen valtion rahoitukseen kohdennetaan yhteensä 75 miljoonan euron vähennys mm. korkeakouluverkon rationalisoinnin perusteella vuonna 2016. Säästöstä kohdentuu 50 miljoonaa euroa yliopistoille ja 25 miljoonaa euroa ammattikorkeakouluille.
Yliopisto- ja ammattikorkeakouluindeksien muutoksen ennustetaan olevan 1,2 prosenttia vuonna 2016, mikä tarkoittaisi ilman jäädytystä yliopistoille 20,7 miljoonaa euroa ja ammattikorkeakouluille 9,7 miljoonaa euroa. Tämä ei näy menosäästönä edelliseen talousarvioon verrattaessa.
Yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin suoraan kohdistuvat hallitusohjelman mukaiset menosäästöt ja indeksikorotusten jäädyttämisen arvioitu vaikutus vuonna 2016 on yliopistoilla 70,8 milj. euroa ja ammattikorkeakouluilla 34,7 milj. euroa. Suhteutettuna korkeakouluille talousarviossa myönnettyyn kokonaisrahoitukseen tämä merkitsee yliopistojen ja korkeakoulujen osalta noin 4 %:a vuoden 2016 kokonaisrahoituksesta.
Sivistysvaliokunta toteaa, että aiempien päätösten perusteella vuosien 2015—2019 aikana yliopistojen valtion rahoituksesta siirretään asteittain yhteensä 50 miljoonaa euroa Suomen Akatemian kautta yliopistoille tutkimuksen profiloitumisen vahvistamiseen. Yliopistojen toimintaedellytyksiin heijastuvat myös menosäästöt, joita tehdään erityisesti Suomen Akatemian avustusvaltuuksiin ja Tekesin myöntämiin t&k-avustuksiin vuodesta 2016 lukien.
Valiokunta korostaa, että menosäästöjen rinnalla hallitus on päättänyt myös kertaluonteisista määrärahalisäyksistä. Hallinnonalalle osoitetaan yhteensä 237 milj. euroa vuosina 2016—2018 osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeisiin, joista korkeakouluja koskettavat uusien oppimisympäristöjen kehittäminen ja digitaalisten materiaalien lisääminen peruskouluihin, korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistaminen innovaatioiden kaupallistamisen edistämiseksi ja työelämään siirtymisen nopeuttaminen.
Hallituksen päättämiin kertaluonteisiin kasvupanostuksiin sisältyy varautuminen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen pääomittamiseen yhteensä 70 miljoonalla eurolla vuonna 2018. Lisäksi käynnistetään opettajankoulutuksen kehittämisohjelma, johon varattavista varoista osa kohdentuu korkeakouluille. Suomen Akatemian myöntövaltuudessa tutkimushankkeiden rahoittamiseen on innovaatioiden kaupallistamisen edistämiseksi 30 miljoonaa euroa kertaluonteisena lisäyksenä. Valiokunta pitää näitä määrärahalisäyksiä perusteltuina ja kannatettavina.
Valiokunta huomauttaa lisäksi, että meneillään olevaa yliopistojen varainhankintakampanjaa tukee päätös säätää yksityishenkilöiden korkeakouluille tekemät 850—500 000 euron lahjoitukset vähennyskelpoisiksi. Sivistysvaliokunta pitää valitettavana, että valtiontalouden välttämättömien menosäästöjen vuoksi yliopisto- ja ammattikorkeakouluindeksit ehdotetaan jäädytettäviksi vuosina 2016—2019. Toimenpide vaikuttaa hankaloittavasti erityisesti korkeakoulujen toiminnan pitkäjänteisyyteen.
Sivistysvaliokunta esittää valtiovarainvaliokunnalle, että vaalikauden aikana vielä arvioidaan kunkin vuoden talousarvion laadinnan yhteydessä mahdollisuutta ottaa indeksit uudelleen käyttöön. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan korkeakoulujen taloudellinen tilanne on vuoden 2014 tilinpäätöstietojen perusteella kokonaisuutena katsottuna vielä hyvä. Yhteiskunnalliset muutokset ja kiristyvä kilpailu kansainvälisillä koulutus- ja tutkimusmarkkinoilla edellyttävät kuitenkin selvää vaikuttavuuden parantamista käytettävissä olevin resurssein.
Sivistysvaliokunta pitää erittäin tärkeänä, että talousarvioehdotuksessa korkeakouluille asetetaan tavoitteeksi edistää profiloitumista tukevaa työnjakoa ja tiivistää keskinäistä yhteistyötä ja myös yhteistyötä tutkimuslaitosten kanssa. Tavoitteena on osaamisen kokoaminen kilpailukykyisiksi keskittymiksi sekä tieteen ja tutkimuksen resurssien entistä tehokkaampi ja vaikuttavampi käyttö. Valiokunta korostaa yhteistyömahdollisuuksien ja korkeakoulujen rakenteiden ja koulutusohjelmien uudelleentarkastelun merkitystä määrärahojen vähetessä. Suomen Akatemialle varattu 50 milj. euron määräraha yliopistojen profiloitumisen vahvistamiseen palaa yliopistoille kilpaillun haun kautta. Se on merkittävä panostus ja suunnannäyttäjä yliopistokentän järkeistämisessä. Valiokunta kehottaa edelleen harkitsemaan selkeitä taloudellisia kannustimia profiloitumisen ja rakenteellisen kehittämisen edistämiseksi koko korkeakoulukentällä. Kuitenkin siten, että laajaa osaajajoukkoa vaativaa koulutusta tarjotaan eri kokoisilla paikkakunnilla ympäri Suomen.
Sivistysvaliokunta kannattaa korkeakoulujen rahoituspohjan laajentamispyrkimyksiä. Muun muassa korkeakoulujen pääomituksen mahdollistama lisätuotto, suunniteltu lahjoitusten verovähennysoikeus ja koulutusviennin edellytysten parantaminen voivat tuoda osittaista helpotusta kireään rahoitustilanteeseen. Valiokunta korostaa erityisesti eurooppalaisten tieteen ja tutkimuksen rahoitusinstrumenttien entistä tehokkaampaa hyödyntämistä korkeakoulujen omilla painopistealueilla.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vain 18 % tutkimus- ja kehittämistoimintaan osallistuvasta henkilöstöstä on tohtorintutkinnon suorittaneita. Luku on pieni kansainvälisesti verrattuna. Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä, että tutkijankoulutuksen saaneiden työllistymiseen kiinnitetään erityistä huomiota.
Opettajien täydennyskoulutus
Hallitus käynnistää opettajankoulutuksen kehittämisohjelman, jonka tavoitteena on opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen uudistaminen vastaamaan uuden oppimisen tarpeita. Hankkeeseen sijoitetaan vuosina 2016—2018 yhteensä 50 miljoonaa euroa. Osana varhaiskasvatuksen kehittämisohjelmaa lisätään myös kertaluonteisesti yliopistokoulutettujen lastentarhanopettajien koulutusmääriä 120:llä vuonna 2016. Sivistysvaliokunta pitää talousarvioehdotukseen Opetushallitukselle kohdistettua opetustoimen henkilöstökoulutuksen kehittämistä koskevaa tavoitetta erittäin ajankohtaisena ja tärkeänä. Tavoitteen mukaan opetustoimen henkilöstökoulutusta kehitetään tukemaan eri koulutusmuotojen ja koko opetustoimen kansallisia kehittämisohjelmia siten, että yhteyttä opettajien peruskoulutukseen tiivistetään.
Valiokunta korostaa, että täydennyskoulutus tulee nähdä osana opettajien jatkuvaa ammattitaidon ylläpitoa siten, että perus- ja täydennyskoulutus, työhöntulovaiheen tuki ja jatkuva ammatillisen osaamisen kehittäminen muodostavat jatkumon osana opettajan työnkuvaa. Opettajien täydennyskoulutuksen tulee olla suunnitelmallista, ja opettajilla tulee olla todellinen mahdollisuus hakeutua koulutukseen. Koulutusta tulee järjestää paikallisesti myös työpaikoilla. Vastuu opetuksen toteutumisesta on selkeästi opetuksen järjestäjillä ja oppilaitoksen johdolla. Asiantuntijakuulemisessa on korostunut nimenomaan koulun rehtorin antaman kannustavan tuen merkitys opettajien täydennyskoulutuksen toteutumiselle.
Saadussa asiantuntijaselvityksessä on myös esitetty, että työnantajan velvollisuudesta huolehtia opetushenkilöstön osaamisen ajantasaisuudesta ja kehittämisestä tulisi säätää lailla. Sivistysvaliokunta kannattaa opettajien täydennyskoulutuksen toteutumisen seurantaa ja ongelmakohtien selvittämistä sekä täydennyskoulutuksen merkityksen korostamista ensisijassa informaatio-ohjauksella.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa opettajien täydennyskoulutuksen kohteiksi esitettyjä teemoja ovat esimerkiksi täydennyskoulutuksen saavutettavuus, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön monipuolistaminen, arviointikäytäntöjen kehittäminen, opetussuunnitelmien kehittäminen, oppimiskäsitys ja opetusmenetelmät, digitalisaatio, kirjoittamisen pedagogiikka, esiopettajien pedagoginen tietoisuus, sukupuolten tasa-arvokasvatus, demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus, kodin ja koulun välinen yhteistyö ja erityistä tukea tarvitsevien lasten kohtaaminen. Monikulttuurisuuskysymykset, kuten viestintä, kaksi- ja monikielisyyskysymykset, kielelliseen ja kulttuurilliseen monimuotoisuuteen liittyvä osaaminen, oman äidinkielen opetus ja maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten tukeminen ovat nousseet esille. Edellä todetut täydennyskoulutustarpeet perustelevat valiokunnan arvion mukaan erittäin hyvin tarvetta opettajankoulutuksen kehittämisohjelmalle. Valiokunta pitää tärkeänä, että täydennyskoulutuksessa huomioidaan myös liikunnallinen pedagogiikka, jotta Liikkuva koulu -hankkeesta tulee pysyvä toimintatapa ja tunti päivässä liikuntaa toteutuu myös kärkihankerahoituksen päättymisen jälkeen.
Valiokunta pitää tärkeänä, että täydennyskoulutuksella tuetaan oppilaitosten digitalisaatiota koskevaa kärkihanketta. Osaava-ohjelmassa on tälle alueelle kehitetty innovatiivisia uusia koulutusratkaisuja, jotka valiokunnan saaman selvityksen mukaan aidosti osallistavat ja sitouttavat opettajia kehittämään omaa työtään elinikäisen oppimisen suunnassa. Osaava-täydennyskoulutusohjelma jatkuu vuonna 2016, ja tavoitteena on, että vuonna 2016 ohjelman mukaiseen koulutukseen osallistuu 70 000 opetustoimen henkilöstöön kuuluvaa. Ohjelman kustannuksiin arvioidaan käytettävän momentilta 29.30.20. (Opetustoimen henkilöstökoulutus ja eräät muut menot) vuonna 2016 n. 5,7 milj. euroa.
Yksi täydennyskoulutuksen keskeinen teema tulisi valiokunnan arvion mukaan olla hyvinvointi ja erityisesti fyysinen hyvinvointi. Hyvinvointiteemaan kohdentuva opettajien täydennyskoulutus niveltyy perusopetuksen opetussuunnitelman tarkoitukseen, oppilaiden kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseen sekä lukion opetussuunnitelman tavoitteeseen myönteisestä kasvusta aikuisuuteen. Talousarvioesityksen momentille 29.90.30 (Avustus Liikkuva koulu -ohjelmaan) myönnetään 7 milj. euroa Tunti liikuntaa päivässä -hankkeen toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen. Tavoitteena on laajentaa ohjelma valtakunnalliseksi koskemaan kaikkia perusopetusikäisiä lapsia ja nuoria. Valiokunta pitää hanketta erittäin kannatettavana. Opettajankoulutuksen uudistamisen kärkihankkeessa tulisi huomioida myös liikunnallinen pedagogiikka.
Valiokunta korostaa myös monikulttuurisuuskysymyksiin liittyviä haasteita opetuksessa ja näistä johtuvia opettajien koulutustarpeita. Kasvanut pakolaismäärä Suomessa lisää edellä mainittuja haasteita. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tarve kehittää opettajien monikulttuurisuusosaamista on ilmeinen. Valmistavan ja valmentavan opetuksen ja koulutuksen tarve kasvaa päivittäin. Jokainen opettaja on myös kielen opettaja riippumatta siitä, mitä ainetta tai aihetta hän opettaa. Opettajien osaamista suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetukseen tulee kehittää.
Erityisluokkien lakkauttaminen ja erityisen tuen oppilaiden integroiminen isoihin ryhmiin on saadun selvityksen mukaan tuonut esiin suuren tarpeen opettajien täydennyskoulutukselle. Erityisen tuen oppilaiden määrä on pysynyt lähes samana, mutta tehostetun tuen oppilaiden määrä on kasvanut merkittävästi. Valiokunta pitää välttämättömänä, että erityisen tuen oppilaat saavat riittävästi tukea ja yksilöllistä opetusta. Luokassa, jossa on erityisen tuen oppilaita, tulee huolehtia, että opettajan aika riittää kaikille oppilaille. Erilaisten oppilaiden kohtaaminen on jatkuva haaste opettajille.
Valiokunta korostaa, että myös ammatillisen koulutuksen reformin myötä opettajien työ tulee muuttumaan. Opettajien kohtaamat opiskelijaryhmät tulevat olemaan heterogeenisempia, ja opettajat tulevat tarvitsemaan laajempaa pedagogista osaamista ja kulttuurista tuntemusta. Opetuksen siirtyessä enemmän työpaikoille, opettajat tarvitsevat myös enemmän työelämäosaamista. Digitaalisuus on myös osa ammatillista koulutusta.
Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus.
Valtion talousarvioesityksessä työ- ja elinkeinoministeriön momentille 32.30.51 (Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut) on varattu kotoutumiskoulutukseen 60 480 000 euroa. Tässä on lisäystä vuoden 2015 talousarvioon verrattuna 8 milj. euroa. Määrärahan käyttämisestä päättävät paikalliset TE-toimistot kilpailuttamisen perusteella. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan talousarvioesitystä laadittaessa ei ole ennakoitu turvapaikanhakijoiden määrän lisääntymisestä seuraavaa kotoutumiskoulutuksen tarpeen voimakasta kasvua jo vuonna 2016.
Hallituksen maahanmuuttopoliittisissa toimenpiteissä (11.9.2015) todetaan, että on varmistettava, että kaikki myönteisen oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat osallistuvat kotouttamistoimiin. Kotoutumiskoulutus on ensimmäinen askel maahanmuuttajille yhteiskuntaan sopeutumiseksi ja riittävän suomen tai ruotsin kielen taidon oppimiseksi, ja sen tavoitteena on edistää maahanmuuttajan työllistymistä ja pääsyä jatkokoulutukseen. Mitä nopeammin kotoutumisessa ja maahanmuuttajien työllistämisessä onnistutaan, sitä enemmän voidaan myös säästää kustannuksia ja lisätä verotuloja. Valiokunnan saamassa selvityksessä korostetaan, että jos kotoutumiskoulutuksen rahoitus toteutuu talousarviossa esitetyn mukaisena, jouduttaneen aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen laajuutta ja rakennetta muuttamaan. Tämä voi tarkoittaa sitä, että kotoutumiskoulutuksen tavoitetasoa on laskettava ja sen suorittamistapoja joustavoitettava. Koulutuksen laatu voi heiketä, kun opetusryhmät kasvavat ja lähiopetuksen määrä vähenee. Sivistysvaliokunta pitää välttämättömänä, että lisääntyneen turvapaikanhakijoiden määrän myötä kiinnitetään entistä enemmän huomiota maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen laatuun ja määrään. Aikuisille suunnatun kotoutumiskoulutuksen osaajia ovat erityisesti aikuislukiot, aikuiskoulutuskeskukset, kansalaisopistot ja kansanopistot, joissa kotoutumiskoulutusta on kehitetty vuosikymmenien ajan. Sivistysvaliokunta korostaa, että riittävä suomen tai ruotsin kielen koulutus on kaikkien maahanmuuttajien oikeus ja kotoutumisen perusta.
Vapaan sivistystyön oppilaitokset, erityisesti kansanopistot ovat jo pitkään vastanneet kotoutumiskoulutuksen määrärahojen riittämättömyyteen koulutustarpeeseen nähden käyttämällä tarkoitukseen vapaan sivistystyön valtionosuusrahoitusta. Kansanopistojen tuottamista vapaan sivistystyön opiskelijaviikoista (rahoitus momentilla 29.30.30) on nyt noin 15 % maahanmuuttajakoulutusta. Valtaosa (arviolta 85—90 %) koulutuksesta on omaehtoista ja päätoimista kotoutumiskoulutusta (vapaan sivistystyön valtionosuutta tähän käytetään noin 6,5 milj. euroa/v.). Kotoutumiskoulutuksen opiskelijoilta ei voida periä vapaan sivistystyön lain tarkoittamia opiskelijamaksuja. Opintomaksujen osuutta voidaan jonkin verran korvata opintosetelijärjestelmän avulla, mutta opintoseteliavustukset eivät ole eikä niiden tule olla valtionosuusjärjestelmää korvaavaa rahoitusta.
Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformiin liittyen koulutustarjonta, rahoitus ja ohjaus on tarkoitus koota yhtenäiseksi kokonaisuudeksi opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen. Valiokunta pitää tärkeänä, että kotoutumiskoulutus liitetään osaksi reformia kotoutumiskoulutuksen laadun, tuottavuuden ja työelämävastaavuuden kehittämiseksi. Kotoutumiskoulutuksen tulisi olla kiinteä osa ammatillista valmentavaa koulutusta, jotta reitti työelämään koulutuksen kautta nopeutuisi. Osana valmentavaa koulutusta maahanmuuttajalla olisi samalla mahdollisuus tutustua ammatillisen oppilaitoksen koulutustarjontaan ja suunnitella koulutuspolkuaan eteenpäin. Henkilö voisi suorittaa kotoutumiskoulutuksen ohella samanaikaisesti kursseja ammatillisessa koulutuksessa. Näin työelämään siirtyminen olisi nopeampaa ja joustavampaa.
Sivistysvaliokunta pitää välttämättömänä, että kotoutumiskoulutukseen varattua määrärahaa momentilla 32.30.51 (Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut) tarkistetaan vastaamaan turvapaikanhakijoiden määrää. Kotoutumiskoulutuksen määräraha tulisi jatkossa siirtää opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnon alle hallitusneuvotteluissa sovitulla tavalla. Opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokassa maahanmuuttajien koulutukseen on varattu määrärahoja seuraavilla momenteilla:
29.10.30 Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin. Perusopetukseen valmistava koulutus (50 588 000 euroa). Perusopetuksen suomi/ruotsi toisena kielenä opetus ja tukiopetus ja oman äidinkielen opetus (11 975 000 euroa). Lukiokoulutukseen valmistava opetus (2 500 000 euroa)
29.20.30 Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava opetus (arvio n. 16 000 000 euroa)
29.30.20 Opetustoimen henkilöstökoulutus ja eräät muut menot. Maahanmuuttajataustaisen opetus- tai opetuksen tukihenkilöstön koulutus (1 500 000 euroa). Suomessa asuvien ulkomaalaisten opetus (100 000 euroa)
29.30.21 Aikuiskoulutuksen kehittäminen. Maahanmuuttajien koulutuksen kehittäminen (190 000 euroa)
29.30.30 Valtionosuus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin. Opintoseteliavustus maahanmuuttajanuorten opiskelu- ja kielitaitoa kehittävään koulutukseen kansan- ja kansalaisopistoissa (2 000 000 euroa)
29.40.55 Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan. Maahanmuuttajien valmentava koulutus (arvio n. 310 000 euroa)
29.80.52 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen.
Turvapaikkapäätöksen jälkeen kunnilla on suuri vastuu kotoutumisen onnistumisesta, ja maahanmuuttajien määrän voimakas kasvu tulee lisäämään kuntien kustannuksia merkittävästi. Lasten ja nuorten osalta paine kohdistuu ennen kaikkea varhaiskasvatus- sekä esi- ja perusopetuksen palveluihin. Alkuvaiheessa muun muassa turvapaikanhakijoiden valmistavan koulutuksen järjestäminen asettaa kunnille huomattavia haasteita.
Sivistysvaliokunnan arvion mukaan talousarvioehdotuksessa vuodeksi 2016 ei ole varattu riittävästi määrärahoja esimerkiksi turvapaikanhakijoiden perusopetukseen valmistavaan opetukseen. Suomeen on tulossa ehkä 2 500—5 000 esi- ja peruskouluikäistä lasta, ja tämänsuuntaisten arvioiden perusteella määrärahat ovat selkeästi liian pienet. Asiantuntijakuulemisessa on myös esitetty, että valmistavan koulutuksen pituutta tulisi voida säädellä nykyistä enemmän ja sen tulisi voida tarvittaessa kestää jopa 2 vuotta. Tämän suuntaisella muutoksella olisi kuitenkin myös valtion kustannuksia lisäävä vaikutus.
Sivistysvaliokunta painottaa hallinnonalan nuoriso-, kulttuuri- ja urheilupalvelujen merkitystä onnistuneelle kotoutumiselle. Maahanmuuttajien aktivoiminen osallistumaan esimerkiksi urheilujärjestöjen toimintaan auttaa luomaan toimivat ja luottamukselliset suhteet kantaväestöön. Urheilutoiminta voi näin osaltaan edistää terveiden elämäntapojen lisäksi myös kielen oppimista ja suomalaiseen yhteiskuntaan tutustumista.
Sivistysvaliokunta pitää välttämättömänä, että opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokan määrärahoja maahanmuuttajien koulutukseen tarkistetaan vastaamaan turvapaikanhakijoiden määrää. AV-kannustinjärjestelmä.
Sivistysvaliokunta on tarkastellut myös valtion mahdollisuuksia parantaa audiovisuaalisen alan kasvua ja kehittymistä Suomessa siten, että kotimaiset ja ulkomaiset elokuvaproduktiot nykyistä suuremmassa määrin ohjautuisivat Suomeen. Erityiset tuotantokannustinjärjestelmät ovat merkittävin kansainvälisiä tuotantoja eri maihin ohjaava tekijä. Niiden puuttuminen Suomesta aiheuttaa saadun selvityksen mukaan sen, että kansainvälisiä tuotantoja ei saada tänne. Kotimaisiakin elokuvia kuvataan enenevässä määrin muissa, kannustimia tarjoavissa maissa.
Kaikissa kannustimen hyödyistä selvityksiä tehneissä maissa on raportoitu ainoastaan positiivisia kokonaistuloksia av-alalle ja kansantaloudelle. Suomessa elokuvan julkisen tuen määrä on muita pohjoismaita vähäisempi Islantia lukuun ottamatta. Islannissa on käytössä audiovisuaalisen alan kannustin. Jo olemassa olevien 26 eurooppalaisen kannustimen lisäksi sekä Norjassa että Ruotsissa on pitkälle tehtyjä suunnitelmia kannustimien käyttöön otosta lähitulevaisuudessa.
Parhaillaan on tekeillä selvitys siitä, millainen julkisrahoitteinen kannustin soveltuisi Suomeen ja millaisia taloudellisia hyötyjä kannustimella saataisiin. Kannustin voisi käytännössä toimia esimerkiksi siten, että tuotantoyhtiö saisi Suomesta ostamistaan tavaroista ja palveluista palautuksena 20 %. Palautukset kanavoitaisiin Suomeen rekisteröidylle yhtiölle. Järjestelmä olisi avoin kriteerit täyttäville kotimaisille ja kansainvälisille tuotannoille.
Suomessa tehtyjen alustavien laskelmien mukaan valtion yhden euron panostus toisi verotuloja ensimmäisenä vuonna 0,92 euroa, toisena vuonna 1,47 euroa ja kolmantena vuonna 1,84 euroa. Tämän lisäksi välillisten taloudellisten aktiviteettien ja näiden kerrannaisvaikutusten (2-kertoimen mukaan) kokonaishyöty olisi esimerkiksi 10,6 miljoonan euron valtion panostuksella 140 miljoonaa euroa. Selvitys valmistunee vuoden 2015 marraskuun alussa.
Kannustimen perustaminen ei ole mahdollista nykyisillä elokuvien ja muiden kuvaohjelmien julkiseen tukeen osoitetuilla määrärahoilla veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista. Audiovisuaalisten tuotantojen kannustin edellyttäisi ilmeisesti kokonaan uutta momenttia yleisiin budjettivaroihin. Opetus- ja kulttuuriministeriö on arvioinut, että minimissään määrärahan tulisi olla viisi miljoonaa euroa.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan mahdollisen kotimaisen tuotantokannustinjärjestelmän tulisi olla riittävän suuri ja luonteeltaan pysyvä, jotta se olisi uskottava ja vaikuttava päätettäessä produktioiden sijoittumisesta. Järjestelmän vaikuttavuus on sidoksissa kilpailijamaiden päätöksiin vastaavien järjestelmien perustamisesta ja tuen tasosta.
Edellä esitetyn perusteella sivistysvaliokunta esittää,
että valtiovarainvaliokunta ottaa mietintöönsä lausuman, jossa se edellyttää, että hallitus selvittää pikaisesti tarpeen sekä lainsäädännölliset ja rahoitukselliset edellytykset kilpailukykyisen av-alan tuotantokannustinjärjestelmän kehittämiseksi Suomeen siten, että sillä edistetään merkittävien kotimaisten ja ulkomaisten elokuva- ym. produktioiden sijoittumista maahamme. Kirjastolainauskorvaus.
Valtion talousarvion momentille 29.80.41 (Eräät käyttökorvaukset) myönnetystä määrärahasta maksetaan muun muassa tekijänoikeuslakiin perustuvia korvauksia kirjastoissa tapahtuvasta teosten lainaamisesta. Vuodelle 2016 on varattu enintään 9,2 milj. euroa tähän tarkoitukseen. Vuonna 2015 lainauskorvausmäärärahaa korotettiin merkittävästi, kun hallituksen täydentävään talousarvioesitykseen sisältyi 4 milj. euron korotus varsinaiseen talous-arvioesitykseen verrattuna.
Sivistysvaliokunnan saaman tiedon mukaan opetus- ja kulttuuriministeriössä valmistellaan tekijänoikeuslain (404/1961) muutosta, joka sisältää muun muassa ehdotuksen lainauskorvauksen laajentamisesta siten, että tekijöille maksettavan korvauksen piiriin otettaisiin yleisten kirjastojen lisäksi tutkimusta ja opetustoimintaa palvelevista yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kirjastoista tapahtuva lainaaminen. Uudistuksen suunnitellusta voimaantuloajasta ei ole vielä päätöstä. Lainauskorvausoikeuden laajentamista ei ole otettu huomioon talousarvioehdotuksessa vuodeksi 2016.
Sivistysvaliokunta viittaa aiempiin talousarvioehdotuksista antamiinsa lausuntoihin (SiVL 18/2013 vp — HE 112/2013 vp ja SiVL 10/2012 vp — HE 95/2012 vp).
Sivistysvaliokunta esittää valtiovarainvaliokunnalle, että lainauskorvauksiin varattavat määrärahat nostetaan muihin Pohjoismaihin verrattavalle tasolle ja että tiede- ja kurssikirjastot saatetaan lainauskorvauksen piiriin. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että lainauskorvaukseen oikeutettujen piirin laajentaminen ei pienennä lainauskorvauksia jo saavien tekijöiden korvauksia.