Viimeksi julkaistu 9.5.2021 19.01

Valiokunnan lausunto StVL 3/2017 vp VNS 1/2017 vp Sosiaali- ja terveysvaliokunta Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta Kestävän kehityksen Suomi – pitkäjänteisesti, johdonmukaisesti ja osallistavasti

Tulevaisuusvaliokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta Kestävän kehityksen Suomi – pitkäjänteisesti, johdonmukaisesti ja osallistavasti (VNS 1/2017 vp): Asia on saapunut sosiaali- ja terveysvaliokuntaan lausunnon antamista varten. Lausunto on annettava tulevaisuusvaliokunnalle. 

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

  • neuvotteleva virkamies Taina Kulmala 
    valtioneuvoston kanslia
  • kansainvälisten asiain johtaja Pasi Korhonen 
    sosiaali- ja terveysministeriö
  • ylitarkastaja Anni Kaukoranta 
    sosiaali- ja terveysministeriö
  • johtaja Taru Koivisto 
    sosiaali- ja terveysministeriö
  • hankepäällikkö Hanne Kalmari 
    sosiaali- ja terveysministeriö
  • tutkimusprofessori Jaana Suvisaari 
    Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
  • emeritusprofessori Matti Rimpelä 
  • lastenpsykiatrian dosentti Jari Sinkkonen 

Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 

  • projektin johtaja Katri Saarikivi 
    Helsingin yliopisto.

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Valtioneuvoston selonteossa kuvataan hallituksen kansallinen suunnitelma YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman (Agenda 2030) toimeenpanemiseksi. Toimeenpanon lähtökohtana on Suomen kestävän kehityksen laaja-alaisen toimikunnan viime vuonna päivittämä Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus.  

Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää tärkeänä, että toimeenpanosuunnitelman toisena painopistealueena on yhdenvertainen, tasa-arvoinen ja osaava Suomi. Tähän liittyviä toimenpiteitä ovat muun muassa terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja eriarvoisuuden vähentäminen, iäkkäiden toimintakyvyn parantaminen ja tarvittavien palvelujen turvaaminen sekä osatyökykyisten työllistymisen ja työssä pysymisen lisääminen. 

Selonteon mukaan yhdenvertaisuuden ja osallisuuden toteutuminen tarkoittaa väestöryhmiä eriyttävän ja eriarvoistavan kehityksen ehkäisyä, jota voidaan mitata. Valiokunta yhtyy selonteossa esitettyyn näkemykseen siitä, että vain eri väestöryhmien eriarvoistumista ja eriytymistä ehkäisemällä voidaan turvata pitkällä aikavälillä hyvinvoiva väestö sekä rauhallinen ja tasapainoinen yhteiskunta. Selonteossa kuitenkin esimerkiksi lapsi- ja perhepolitiikan ja väestöpolitiikan tilaa ei ole tarkemmin kuvattu ja analysoitu ja tavoitteiden asettaminen jää varsin yleiselle tasolle. 

Valiokunta korostaa erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen tähtäävien toimenpiteiden yhteiskunnallista merkittävyyttä pitkällä tähtäimellä. Tutkimusten mukaan nuoruusiässä mielenterveyden ongelmat yleistyvät lapsuuteen verrattuna ja niitä on noin 20—25 prosentilla nuorista. Tavallisimpia ovat mielialahäiriöt (esiintyvyys vuositasolla 10—15 %), ahdistuneisuushäiriöt (5—15 %), käytöshäiriöt (5—10 %) ja päihdehäiriöt (5—10  %). Mielenterveyden häiriöt ovat alemmissa sosiaaliryhmissä yleisempiä kuin ylemmissä sosiaaliryhmissä. Sairastumisriskiä lisäävät muun muassa perheen taloudelliset vaikeudet ja vanhempien pitkäkestoiset ristiriidat ja sairaudet. Mielenterveys- ja päihdehäiriöt ovat myös yleisimpiä työkyvyttömyyteen johtavia sairauksia erityisesti nuorissa ikäryhmissä. 

Hallituksen kärkihankkeista lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa (LAPE) lasten, nuorten ja perheiden palveluja uudistetaan asiakaslähtöisesti ja siirretään painopistettä kaikille yhteisiin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä varhaiseen tukeen ja hoitoon. Muutosohjelmassa on asetettu tavoitteita mm. yhdenvertaisuuden lisääntymiseen ja lasten, nuorten ja perheiden omien voimavarojen, autetuksi tulemisen ja osallisuuden kokemusten vahvistumiselle. Muutosohjelman tavoitteiden toteutumista tullaan mittaamaan useilla konkreettisilla mittareilla, joista esimerkkeinä voidaan mainita yksinäisyyden ja kiusaamisen kokemukset sekä vanhempien päihdeongelmien ja erojen lapsille aiheuttamat haitat.  

Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ja eriarvoisuuden vähentämisen kärkihankkeessa tavoitteena on lisätä terveitä elämäntapoja ja vahvistaa mielenterveyttä, torjua yksinäisyyttä sekä kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja. Terveyden edistäminen terveillä elintavoilla ja terveyttä edistävillä olosuhteilla tukee kestävän kehityksen mukaisesti kansanterveyttä. Tavoitteiden toteutumista mitataan mm. alkoholinkäyttöä ja tupakointia koskevilla vaikuttavuusindikaattoreilla.  

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpiteillä voidaan osaltaan vähentää syrjäytymistä ja mielenterveys- ja päihdehäiriöiden aiheuttamaa työkyvyttömyyttä. Toimivien ratkaisujen löytäminen edellyttää rekistereistä saatavan tiedon kattavaa hyödyntämistä ja tutkimustietoa esimerkiksi nuorten mielenterveyshäiriöiden syistä ja muutoksista sekä palvelujen piirissä olleiden nuorten myöhemmästä palvelujen tarpeesta ja työkykyisyydestä. Valiokunta pitää tärkeänä, että kärkihankkeiden tavoitteiden toteutumista voidaan asianmukaisesti mitata ja että tulosten arviointiin saadaan mahdollisimman sujuvasti tarvittavat tiedot eri rekistereistä, jotta pitkäjänteisen päätöksenteon tueksi saadaan riittävästi tietoa.  

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS

Sosiaali- ja terveysvaliokunta esittää,

että tulevaisuusvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon
Helsingissä 17.3.2017 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja 
Tuula Haatainen sd 
 
varapuheenjohtaja 
Hannakaisa Heikkinen kesk 
 
jäsen 
Outi Alanko-Kahiluoto vihr 
 
jäsen 
Eeva-Johanna Eloranta sd 
 
jäsen 
Arja Juvonen ps 
 
jäsen 
Niilo Keränen kesk 
 
jäsen 
Anneli Kiljunen sd 
 
jäsen 
Sanna Lauslahti kok 
 
jäsen 
Aino-Kaisa Pekonen vas 
 
jäsen 
Pekka Puska kesk 
 
jäsen 
Veronica Rehn-Kivi 
 
jäsen 
Vesa-Matti Saarakkala ps 
 
jäsen 
Sari Sarkomaa kok 
 
jäsen 
Martti Talja kesk 
 

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos 
Harri Sintonen