Viimeksi julkaistu 9.5.2021 13.59

Valiokunnan lausunto StVL 5/2016 vp VNS 5/2016 vp Sosiaali- ja terveysvaliokunta Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta

Hallintovaliokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta (VNS 5/2016 vp): Asia on saapunut sosiaali- ja terveysvaliokuntaan mahdollisen lausunnon antamista varten hallintovaliokunnalle. Määräaika: 14.10.2016. 

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

  • kehittämisjohtaja Harri Martikainen 
    sisäministeriö
  • neuvotteleva virkamies Pirjo Lillsunde 
    sosiaali- ja terveysministeriö
  • rehtori Mervi Parviainen 
    Pelastusopisto
  • apulaisosastopäällikkö, eversti Olli Lampinen 
    Rajavartiolaitos
  • johtaja Kimmo Kohvakka 
    Etelä-Suomen aluehallintovirasto
  • lääkintöneuvos Markus Henriksson 
    Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira)
  • johtaja Mika Salminen 
    Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
  • pelastusjohtaja Erkki Hokkanen 
    Etelä-Karjalan pelastuslaitos
  • ylilääkäri Tom Silfvast 
    Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri
  • pelastuskomentaja Simo Weckstén 
    Helsingin kaupungin pelastuslaitos
  • ensihoidon ja päivystyksen johtaja Matti Martikainen 
    Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
  • pelastusjohtaja Jari Hyvärinen 
    Päijät-Hämeen pelastuslaitos
  • pelastusjohtaja Jari Sainio 
    Varsinais-Suomen pelastuslaitos

Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 

  • ylilääkäri Jouni Kurola 
    Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Yleistä

Valtioneuvosto on antanut laatuaan ensimmäisen selonteon sisäisen turvallisuuden tilasta. Sisäisen turvallisuuden laajaa kokonaisuutta on aiemmin tarkasteltu laajapohjaisesti valmistelluissa sisäisen turvallisuuden ohjelmissa. Selonteossa sisäinen turvallisuus on rajattu koskemaan ainoastaan sisäasiainhallinnon toimijoita. Selonteon mukaan hallituksen keskeisin asiakirja tulevaisuuden sisäisen turvallisuuden määrittämiseksi on myöhemmin laadittava sisäisen turvallisuuden strategia. 

Sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyy selonteossa esitettyyn näkemykseen siitä, että muuttuviin turvallisuushaasteisiin vastaaminen edellyttää viranomaistoiminnan kehittämisen ohella kaikkien hallinnonalojen sekä muiden toimijoiden yhteistyötä ja tiivistä vuorovaikutusta. Tähän nähden selonteon rajaus on valitettavan kapea. Valiokunta katsoo, että nyt selonteossa maininnalla ohitetut sosiaali- ja terveydenhuollon alalle kuuluvat ennaltaehkäisevät ja muut toimet ovat keskeisiä turvallisuusuhkien pitkäjänteisessä torjumisessa. Valiokunta pitää välttämättömänä, että myös sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnonalaan liittyviä kysymyksiä käsitellään kattavasti selonteon jälkeisessä jatkotyössä.  

Hyvinvointi ja turvallisuus

Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmasta turvallisuuteen liittyy keskeisesti muun muassa syrjäytymiseen, tuloerojen kasvuun, päihteiden käyttöön, tarttuviin tauteihin sekä yleisesti arjen turvallisuuteen vaikuttavia seikkoja. Esimerkiksi alkoholi- ja päihdepoliittiset yhteiskunnalliset ratkaisut ovat suorassa yhteydessä tapaturmien ja väkivallan määrään ja kansalaisten kokemaan turvallisuuden tunteeseen.  

Terveydeltään tai toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden ja erityisryhmiin kuuluvien kotona asumisen lisääntyminen edellyttää myös uusia turvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä, joiden toteuttamisvaihtoehtoja on tarpeen selvittää hallinnonalojen yhteistyössä. Kotona asumisen turvallisuuden varmistamiseksi on huolehdittava omaisten, palvelujen tuottajien ja viranomaisten välisen tietojen vaihdon toimivuudesta.  

Teknologian lisääntyvä hyödyntäminen palveluissa ja viranomaisten välisessä toiminnassa luo uusia riskejä esimerkiksi järjestelmien haavoittuvuuden ja mahdollisten häiriötilanteiden seurauksena. Vaikka valtakunnallisia järjestelmiä voidaan luotettavasti suojata, voivat yksittäiset terveydenhuollon laitteet ja verkkoinfrastruktuurit olla huonosti suojattuja ja alttiita erilaisille hyökkäyksille. Samalla, kun teknisiä turvallisuusratkaisuja kehitetään ja otetaan käyttöön, on otettava huomioon niihin liittyvät uudet turvallisuusriskit.  

Pelastustoimi ja ensihoito

Maakuntauudistuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusten yhteydessä on huolellisesti arvioitava muutosten vaikutukset muun muassa varautumiseen, onnettomuustilanteiden selvittämiseen ja yhteiskunnan kriittisten toimintojen ylläpitämiseen häiriötilanteissa. Pelastustoimen järjestämisvastuu on tarkoitus siirtää kunnilta viidelle maakunnalle. Pelastustoimen uudistus on yhteydessä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistukseen. Kuten selonteossa todetaan, vaikuttavat uudistuksessa tehtävät ratkaisut merkittävästi myös pelastustoimeen, koska pelastuslaitokset hoitavat suuren osan kiireellisistä ensihoitotehtävistä.  

Sosiaali- ja terveystoimen ja ensihoitopalvelujen tuottajana toimivan pelastustoimen yhteistyö on välttämätöntä laadukkaiden ensihoitopalvelujen toteuttamiseksi. Yhteistyöllä voidaan myös parantaa suuronnettomuus- ja katastrofivalmiutta sekä saada aikaan säästöjä henkilöstön, kaluston ja asemaverkoston osalta.  

Valtaosa pelastustoimen operatiivisesta toiminnasta muodostuu terveydenhuollon järjestämisvastuulla olevan ensihoitopalvelun tehtävien suorittamisesta. Pelastustoimen hajautettu asemaverkosto ja valmiudessa oleva pelastushenkilöstö ovat merkittävä voimavara ensihoidon ruuhka- ja suuronnettomuustilanteissa. Ensihoitopalvelussa lisääntyvästi tarvittava hoidon tarpeen arviointi ja kotiin vietävät palvelut asettavat myös uusia vaatimuksia ensihoitoon osallistuvan henkilöstön koulutukselle ja osaamiselle. 

Selonteon mukaan Rajavartiolaitoksen Turun helikopteritukikohdan huonon sään toimintavalmiutta lasketaan luopumalla lennonjohtopalveluista ja operoimalla huonolla säällä Helsingistä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Rajavartiolaitoksen käynnissä olevassa sopeuttamisohjelman suunnittelussa on vaihtoehtona neuvoteltu nykyistä kustannustehokkaammasta ratkaisusta, jolla lentokenttä saataisiin tarvittaessa auki myös yöaikaan hälytystilanteissa. Valiokunta pitää tärkeänä, että suunnittelussa löydetään ratkaisu, jolla alueen meripelastuksen toimintavalmius voidaan säilyttää hyvällä tasolla. Pelastustoiminnassa varautuminen on ensisijaisen tärkeää. 

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS

Sosiaali- ja terveysvaliokunta esittää,

että hallintovaliokunta ottaa edellä olevan huomioon
Helsingissä 11.10.2016 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja 
Tuula Haatainen sd 
 
jäsen 
Outi Alanko-Kahiluoto vihr 
 
jäsen 
Arja Juvonen ps 
 
jäsen 
Niilo Keränen kesk 
 
jäsen 
Sanna Lauslahti kok 
 
jäsen 
Aino-Kaisa Pekonen vas 
 
jäsen 
Veronica Rehn-Kivi 
 
jäsen 
Vesa-Matti Saarakkala ps 
 
jäsen 
Annika Saarikko kesk 
 
jäsen 
Sari Sarkomaa kok 
 
jäsen 
Martti Talja kesk 
 
varajäsen 
Ilmari Nurminen sd 
 
varajäsen 
Sari Tanus kd 
 

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos 
Harri Sintonen