Suuri valiokunta on toimialansa mukaisesti tarkastellut julkisen talouden suunnitelmaa sen EU:n kasvu- ja vakaussopimukseen liittyviltä osilta (selonteon liite 6). Valiokunta kiinnittää huomiota edellisestä julkisen talouden suunnitelmasta (VNS 3/2016 vp) antamaansa lausuntoon SuVL 1/2016 vp, jossa selvitettiin julkisen talouden suunnitelman yhteyttä Euroopan unionin talouspolitiikan ohjausjärjestelmän kokonaisuuteen. 

Suuri valiokunta huomauttaa, että julkisen talouden suunnitelmaan sisältyvä Suomen vakausohjelma on osa Euroopan unionin talouspolitiikan ohjausjaksoa. Ohjausjakson osana tarkastellaan myös Eurooppa 2020 -strategian perusteella vuosittain hyväksyttävä Suomen kansallinen uudistusohjelma, jonka uusin, huhtikuussa 2017 annettu versio on eduskunnan käsiteltävänä tunnuksella E 28/2017 vp. Julkisen talouden suunnitelma sisältää viittauksen kansalliseen uudistusohjelmaan. Tämän lisäksi Euroopan unionin neuvoston suositus (EU/2015/1184) kehottaa jäsenvaltioita huomioimaan EU:n yhteisen talouspolitiikan laajat suuntaviivat. 

Edellä olevan perusteella ja koska EU 2020 -strategian tavoitteet on määritelty eurooppalaisten ohjausjaksojen kantaviksi periaatteiksi, suuri valiokunta pitää perusteltuna, että valtiovarainvaliokunta julkisen talouden suunnitelmasta annettavassa mietinnössään arvioi selontekoa myös suhteessa EU 2020 -strategian viiteen yleistavoitteeseen (työllisyysaste, t&k-rahoitus, päästötavoitteet, koulutustavoitteet, köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämistavoitteet). Samalla tulisi arvioida edistymistä suhteessa EU 2020 -strategian seitsemään ns. lippulaivahankkeeseen (innovointi, digitaalitalous, työllisyys, nuoriso, teollisuuspolitiikka, köyhyys ja resurssitehokkuus). 

Suuri valiokunta painottaa, että eurooppalaisiin ohjausvälineisiin perustuvia kansallisia ohjelmia on syytä käsitellä yhteydessä toisiinsa. Näin voidaan varmistaa, että Suomen talouspolitiikan valinnat välittyvät lyhentymättä Suomen EU-tasolla edustamiin kantoihin.