Ehdotuksen tausta ja lähtökohdat
Ehdotus on osa laajaa tavoitetta, jolla pyritään suuntaamaan entistä suurempi osa EU:n talousarviota ilmastotoimiin ja muuttamaan EU:n taloutta kestävän tulevaisuuden takaamiseksi. Se kuuluu niihin Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, ns. European Grean Dealin toimenpiteisiin, joilla rahoitetaan siirtymää kohti vihreämpää taloutta ja pyritään turvaamaan oikeudenmukainen siirtymä.
Talousvaliokunta katsoo, että nyt arvioinnin kohteena olevaa ehdotusta on arvioitava osana pitkäjänteisiä oikeudenmukaisen siirtymän edistämiseen liittyviä toimia ja osana EU:n monivuotisia rahoituskehyksiä. Käynnissä olevalla koronavirusepidemialla on väistämättä vaikutuksia myös tähän kokonaisuuteen. Talousvaliokunta tarkastelee kuitenkin seuraavassa vain nyt käsillä olevaa ehdotusta eikä tässä yhteydessä arvioi tätä vuotta varjostavan kriisin vaikutuksia alueiden kehitykseen ja koheesiopolitiikkaan.
Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF) on yksi osa oikeudenmukaisen siirtymän mekanismia, jossa keskitytään alueisiin ja toimialoihin, joihin siirtymä vaikuttaa eniten, koska ne ovat riippuvaisia fossiilisista polttoaineista, kuten hiilestä, turpeesta ja öljyliuskeesta, tai kasvihuonekaasupäästövaltaisista teollisista prosesseista. Rahaston lisäksi mekanismiin kuuluu InvestEU-ohjelmaan sisältyvä järjestely yksityisten investointien houkuttelemiseksi ja yhdessä EIP:n kanssa toteutettava lainajärjestely. Kokonaisuudessaan tavoitteena on saada liikkeelle yli 100 miljardin euron investoinnit.
Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto kuuluu koheesiopolitiikan alaan, ja sen ajatuksena on tarjota avustuksia alueille, joihin siirtymän vaikutukset kohdistuvat kielteisimmin fossiilisista polttoaineista luopumiseen liittyvien työpaikkojen menetysten vuoksi.
Keskeiset ehdotukset ja avoimet neuvottelukysymykset
Rahastolla tuettaisiin kaikkien jäsenmaiden sitoutumista ilmastoneutraalia unionia koskevan tavoitteen saavuttamiseen vuoteen 2050 mennessä. Tuettavat alueet ja toteutettavat toimet sovittaisiin komission ja jäsenvaltioiden välisissä neuvotteluissa. Komissio esittää näkemyksensä asiasta osana eurooppalaista talouden ohjausjaksoa. Siirtymäsuunnitelmat laadittaisiin jäsenvaltioissa, ja niiden ytimessä on jäsenvaltioiden oma sitoumus hiilineutraaliussiirtymän toteuttamiseen.
Komission arvion mukaan Suomessa kokonaisrahoitus oikeudenmukaisen siirtymän rahaston puitteissa olisi 749 miljoonaa euroa. Komission ehdotuksen mukaisesta uudesta rahoituksesta Suomen saanto olisi 164,8 miljoona euroa, eli 2,2 prosenttia rahaston kokonaisvaroista, mitä on pidetty Suomen nettomaksuaseman kannalta suhteellisesti hyvänä osuutena. Suomen saanto koostuu hiili-intensiivisten alueiden kasvihuonekaaasupäästöistä (61 %) ja työllisyydestä teollisuudessa (22 %) sekä turpeen tuotannosta (17 %). Talousvaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että rahoitus edellyttää Suomelta kuitenkin samalla 248 miljoonan euron siirtoa EAKR- ja ESR+-määrärahoista. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, ettei uuden rahaston rakentaminen osaksi rakennerahasto-ohjelmaa vaikuta negatiivisesti rakennerahasto-ohjelman käynnistymiseen ja riittävyyteen ja että sen mahdollinen alueellinen suuntaaminen otetaan huomioon EAKR- ja ESR+-ohjelmien varojen jaossa. Tulevan ohjelmakauden Suomen kolmirahastoisen aluekehitysrahoituksen kansallinen varojenjako täytyy tehdä tasapuolisesti niin, ettei maakuntien elinvoiman kehittyminen vaarannu. Lisäksi valiokunta korostaa, että kansallinen varojenjako täytyy tehdä taloudellisesti järkevällä ja tarkoituksenmukaisella tavalla.
Nyt käsiteltävän ehdotuksen keskeiset avoinna olevat neuvottelukysymykset liittyvät tuen alueelliseen kohdistumiseen ja toisaalta siihen, mitä toimia pidetään tukikelpoisina. Rahoitus kohdistuisi kaikkiin jäsenvaltioihin muttei kuitenkaan kaikkiin alueisiin eikä toimialoihin. Komission maaraportin perusteella tuki kohdistettaisiin turpeen energiakäytöstä luopumiseen. Tämä olisi linjassa sen kanssa, että kansallisesti on sitouduttu turpeen energiakäytön puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä.
Talousvaliokunta pitää tuen suuntaamista energiaturpeen tuotannosta luopumiseen liittyviin toimiin sinänsä perusteltuna. Energiaturpeen käytön puolittamisella on huomattavia alueellisia ja paikallisia työllisyys- ja talousvaikutuksia, jotka ulottuvat paitsi turvetuotantoyrityksiin myös koko alan arvoketjuun, kuten kone- ja kuljetusyrityksiin, ja niiden piirissä työskenteleviin. Talousvaliokunta kiinnittää samalla huomiota riskitekijöhin, jotka on otettava huomioon turpeen energiakäytöstä luovuttaessa: turpeen energiakäytön laajamittainen korvautuminen puubiomassan energiakäytöllä aiheuttaisi riskejä Suomen metsätalouteen ja -teollisuuteen, ilmastopäästöihin ja luonnon monimuotoisuuteen liittyville tavoitteille. Talousvaliokunta pitää tärkeänä varmistaa, ettei rahastolla olisi tällaista ohjausvaikutusta.
Komission ehdotuksen perusteella tuen piiriin kuuluisivat harvaan asutut Pohjois- ja Itä-Suomi. Hiilineutraaliin energiantuotantoon siirtymisen on arvioitu vaikuttavan voimakkaimmin näillä alueilla. Rajausta on perusteltu myös näiden alueiden muita heikommilla mahdollisuuksilla luoda korvaavia elinkeinoja. Tukikelpoisia toimia olisivat puhtaan tuotannon ja energian käytön innovatiiviset ratkaisut, paikallisen talouden monipuolistaminen ja osaamisen kehittäminen sekä kasvihuonevaikutusten minimointi turpeen tuotannosta vapautuvilla alueilla.
Talousvaliokunta pitää perusteltuina asiantuntijakuulemisessa esitettyjä kriittisiä arvioita siitä, että tuen rajaus toteutettaisiin edellä kuvatun komission ehdottaman maakunnallisen rajauksen pohjalta. Erityisesti tukitoimien liittyessä yhdestä energiamuodosta eli turpeesta luopumiseen olisi perusteltua tarkastella toimialaan kohdistuvia vaikutuksia kaikilla turvetuotannon kannalta keskeisillä alueilla. Talousvaliokunnan näkemyksen mukaan JTF-tukea tulisi kohdentaa kaikkiin niihin maakuntiin, joissa energiaturpeen tuotannon ja käytön supistumisen aiheuttamat vaikutukset ovat suuria. Talousvaliokunta pitää sen vuoksi tärkeänä, että jatkovalmistelussa pyritään kaikkien turvetuotannon kannalta keskeisten alueiden sisällyttämiseen tuen piiriin. Jatkoneuvotteluissa ja tukitoimien suuntaamisessa on keskeistä myös hallinnon, alan yritysten ja työntekijöiden tiivis yhteistyö.
Talousvaliokunta pitää lisäksi tärkeänä, ettei tukijärjestelmä ennalta perusteettomasti sulje pois tai valitse tiettyjä tukikelpoisia toimia. Tukikelpoisten toimien tulisi kattaa kaikki keskeiset teknologiamuodot. Talousvaliokunta katsoo, että tältä kannalta olisi perusteltua sisällyttää tuen piiriin myös ydinvoima. Tuen suuntaamisessa ja tukitoimien valinnassa tulee niin ikään kiinnittää huomiota tukien mahdollisiin yritysten välistä kilpailua vääristäviin vaikutuksiin. Tältä kannalta erityisesti työntekijöiden uudelleenkoulutukseen, tutkimus- ja innovaatiotoimintaan, uusien teknologioiden käyttöönottoon ja kiertotalouden vahvistamiseen liittyviä tukitoimia voidaan pitää suhteellisen ongelmattomina. Suomi tarvitsee lähivuosina paljon uusia innovaatioita ja niihin pohjaavaa uutta yritystoimintaa, joka mahdollistaa vihreän talouden ja siihen liittyvien uusien elinkeinojen syntymisen.
Kokoavia huomioita
Ilmastoneutraalius edellyttää laaja-alaisia muutoksia monilla eri toimialoilla. Talousvaliokunta pitää perusteltuna sitoa koheesiorahoitusta entistä voimakkaammin oikeudenmukaisen siirtymän rahoittamiseen ja talouden rakenteen muutosta tukeviin toimiin. Tuen alueelliseen kohdistumiseen ja siirtymäsuunnitelmiin liittyvä valmistelu on vielä kesken, ja myös valtioneuvoston kirjelmässä esitetyt kannat ovat tässä vaiheessa alustavia. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, ettei tuen kohdistuminen määrity keinotekoisilla tai liian jäykillä hallinnollisilla perusteilla. Keskeistä on ottaa huomioon toimialoihin kohdistuvat tosiasialliset vaikutukset ja teknologianeutraliteetin näkökulma.