Yleistä
Talouden toipuminen koronaviruspandemiasta on ollut nopeaa kuluvan vuoden keväästä alkaen, ja työllisyyden kasvu on vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla nopeutunut merkittävästi. Hallituksen tavoitteeseen nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin vuosikymmenen puolivälissä ja kasvattaa työllisten määrää hallituksen työllisyystoimenpitein 80 000 henkilöllä vuosikymmenen loppuun mennessä pyritään useilla eri toimenpiteillä. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta käsittelee vuoden 2022 talousarvioesitystä oman toimialansa osalta kiinnittäen huomiota erityisesti seuraaviin seikkoihin.
Työllisyyden hoito
Talousarviossa ehdotetaan julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden määrärahaksi 285 miljoonaa euroa, joka on 9 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Pk-yritysten rekrytointitukikokeiluun ehdotetaan 4 miljoonan euron lisäystä ja palkkatuen edelleen lisäämiseen 3 miljoonaa euroa. TE-toimistojen toimintamenoihin ehdotetaan 70 miljoonan euron lisäystä pohjoismaisen työvoimapalvelumallin toimeenpanoon. Rahoitus on osa EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpanoa. Lisäksi EU:n elpymisvälineen kautta rahoitetaan 20 miljoonaa euroa pohjoismaisen työvoimapalvelumallin mukaisten olennaisten tietojärjestelmämuutosten toteutukseen (13 miljoonaa euroa vuonna 2022).
Osatyökykyisten työllistymistä edistämään ehdotetaan uuden erityistehtäväyhtiön perustamista. Yhtiön osakepääomaan ehdotetaan 10 miljoonaa euroa, joka rahoitetaan EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoituksella. Valtionavustukseen osatyökykyisten työllistymiseen ehdotetaan 10 miljoonan euron määrärahaa edistämään osatyökykyisten siirtymistä työmarkkinoille. Yhtiö palkkaa osatyökykyisiä pidempikestoisiin työsuhteisiin. Yhtiölle asetetaan tavoitteeksi, että osa työntekijöistä työllistyy lopulta muun työnantajan palvelukseen avoimille työmarkkinoille.
Budjettiriihessä hallitus on lisäksi linjannut nopeavaikutteisista työllisyystoimista, kuten pikakaistasta työperäisen maahanmuuton edistämiseksi ja opintotuen tulorajojen määräaikaisesta korottamisesta.
Valiokunta kannattaa talousarvion lisäyksiä ja kohdennuksia työllisyyden hoitoon ja pitää toimenpiteitä työvoiman kohtaanto-ongelman parantamiseksi tervetulleina.
Pohjoismainen työvoimapalvelumalli
Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin tavoitteena on muuttaa Suomessa muiden Pohjoismaiden tavoin työvoimapolitiikan suuntaa passiivisesta aktiiviseen ja kohdentaa palveluita nykyistä tehokkaammin. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta toteaa, että yksilöllisten työvoimapalveluiden edellytyksenä on, että niiden toteuttamiseen varataan riittävät resurssit. Pohjoismaiselle työvoimapalvelumallille on varattu työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenoihin 70 miljoonaa euroa. Valiokunta on huolissaan rahoituksen riittävyydestä mallin onnistuneen toteutuksen kannalta.
Suunnitteilla olevassa hallituksen esityksessä työ- ja elinkeinohallinnon asiakastietojen käsittelyä ja palvelualustaa koskevaksi lainsäädännöksi uusien tietojärjestelmäpalvelujen on tarkoitus korvata nykyinen järjestelmä vaiheittain. Valiokunta katsoo, että tietojärjestelmien kehittäminen on avainasemassa vastattaessa tulevaisuuden haasteisiin, mukaan lukien pohjoismaisen työvoimapalvelumallin yhteydessä.
Työperäinen maahanmuutto
Työvoiman maahanmuuton edistämiseksi talousarviossa ehdotetaan TE-toimistojen ja Business Finlandin toimintamenoihin sekä digitalisaation kehittämiseen yhteensä 2,7 miljoonan euron lisämäärärahaa Work in Finland -tukirakenteen perustamiseksi tukemaan osaavan työvoiman maahanmuuttoa. Painopisteenä työperäisessä maahanmuutossa ovat hallitusohjelmassa mainitut työvoimapulasta kärsivät alat sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kärki- ja kasvualojen kannalta olennaiset erityisosaajat, opiskelijat ja tutkijat. Myös yrittäjien ja sijoittajien maahanmuuttoa on tarkoitus edistää. D-viisumi on hallituskauden aikana tarkoitus laajentaa tutkijoihin ja opiskelijoihin sekä heidän perheenjäseniinsä eri vaihtoehtojen arvioinnin jälkeen.
Työperäisen maahanmuuton edistämiseksi luodaan vuoden 2022 aikana kahden viikon pikakaista. Erityisasiantuntijan ja kasvuyrittäjän sekä heidän perheenjäsenensä sähköiselle oleskelulupahakemukselle luvataan päätös 14 vuorokauden sisällä hakemuksen lähettämisestä. Maahanmuuttovirastolle osoitetaan tähän tarkoitukseen miljoonan euron lisäys vuodelle 2022. Lisäksi vahvistetaan määräaikaisesti maahanmuuttoprosessin henkilöstöresursseja ulkoasiainhallinnossa 1,6 miljoonalla eurolla vuodelle 2022. Valiokunta pitää ehdotettuja muutoksia kannatettavina ja toteaa lupaprosessin nopeuttamisen ja digitalisaation kehittämisen olevan sujuvan työperäisen maahanmuuton kannalta tärkeitä toimenpiteitä.
Tutkimus- ja kehittämismenot sekä kotitalousvähennys
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukemiseen ehdotetaan Business Finlandille 572,5 miljoonan euron valtuutta, jossa on lisäystä 236,1 miljoonaa euroa vuoden 2021 varsinaiseen talousarvioon nähden. Lisäys aiheutuu EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpanosta. Lisäksi Suomen Akatemian avustusvaltuuksien taso turvataan vuodelle 2022.
Valiokunta pitää Business Finlandin avustusvaltuuksien nostamista sekä Suomen Akatemian avustusvaltuuksien tason turvaamista myönteisenä ja toteaa tulevaisuuden talouskasvun ja tuottavuuden nousun vauhdittamisen kannalta olevan tärkeää kasvattaa panostuksia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Talousarvioesityksessä otetaan askelia kohti hallituksen tavoitetta neljästä prosentista suhteessa bruttokansantuotteeseen, mutta lisää toimenpiteitä tarvitaan tavoitteen saavuttamiseksi. Valiokunta pitää T&K-lisävähennystä (150 % vuosina 2022—2027) oikeansuuntaisena todeten kuitenkin samalla sen koskevan vain yrityksen ja tutkimusorganisaation yhteistyötä, ei yritykseltä hankittavia T&K-palveluja tai sisäisiä T&K-kuluja.
Kotitalousvähennyksen työllisyysvaikutusten arvioimiseksi käynnistetään kaksivuotinen kokeilu, jossa kotitalousvähennyksen kotitaloustyön sekä hoiva- ja hoitotyön enimmäismäärä korotetaan 2 250 eurosta 3 500 euroon ja korvausprosentti 40:stä 60:een. Valiokunta kannattaa kotitalousvähennyksen laajentamista, vaikka se koskeekin vain osaa vähennyksen käyttötarkoituksista.
Työsuojelu ja työhyvinvointi
Työsuojeluvalvonnan tavoitteena on vahvistaa turvallista, terveellistä ja reilua työtä monipuolisilla keinoilla toimintaympäristön muutoksiin reagoiden ja toimintaa kehittäen. Toimintaympäristössä tunnistetut valvontaan vaikuttavat ilmiöt liittyvät työoloihin, pirstaloituvaan työelämään, työn kuormitustekijöihin, jatkuvaan uudistumiseen, tiedon hyödyntämiseen ja digitalisaatioon. Työsuojeluvalvonnan tavoitteena on tukea ja edistää työpaikan omaa turvallisuustoimintaa, jotta työ olisi terveellistä ja turvallista kaikilla työpaikoilla työnteon muodosta riippumatta. Valvonnalla varmistetaan, että työnantajat ja muut vastuutahot noudattavat työsuojelulainsäädäntöä.
Valiokunta toteaa, että valvontaviranomaisen mahdollisuuksissa vaikuttaa kelvollisten ja reilujen työolojen saavuttamiseen korostuvat riittävät valvontaresurssit sekä monipuoliset keinot vaikuttaa ongelmiin tehokkaasti. Toiminnallisen tehokkuuden ainoaksi numeeriseksi tavoitteeksi esitetään talousarviossa 22 000 tarkastusta. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että vaikka riittävä määrä erilaisia työpaikkakontakteja onkin tuloksellisuuden kannalta ensisijaisen tärkeää, on pelkkään tarkastusmäärään sidottu tavoite jossain määrin ongelmallinen. Kaikki vaikuttamistoiminta ei ole tarkastuksen tekemistä. Tietyissä tapauksissa tiedon jakaminen ja informaatio-ohjaus voivat toimia tavoitteen saavuttamiseksi tehokkaammin. Lisäksi niin sanotut ”vaikeat kohteet”, joissa kovan viranomaisohjauksen ja valvonnan tarve on akuutein, ovat myös työläimpiä, jolloin ennakkoon liian korkeaksi määritelty tarkastusmäärätavoite voi ohjata toimintaa epätarkoituksenmukaisesti.
Valiokunta pitää myönteisenä, että työsuojeluviranomaiselle vuodelle 2021 myönnetty lisämääräraha ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön valvontaan sisältyy myös vuoden 2022 määrärahaan. Lisäresurssin turvin valvontaa on voitu kohdentaa enemmän ulkomaalaisen työvoiman työnteon vähimmäisehtojen toteutumisen valvontaan. Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että kesällä 2021 voimaan tulleeseen luonnontuotteita keräävien ulkomaalaisten oikeudellisesta asemasta annettuun lakiin sisältyy osin työsuojeluviranomaiselle säädettyjä valvontavastuita. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan lisämäärärahaa on jouduttu käyttämään kyseisen lain valvontaan.
Työelämä ja työntekijät ovat palaamassa uuteen normaaliin pitkittyneen kriisin jälkeen samalla, kun työllisyys kasvaa ja usealla toimialalla kohdataan osaavan työvoiman saatavuushaasteita. Koronakriisi on tuonut työhyvinvoinnin, työssäjaksamisen ja työn johtamisen haasteet ratkaistaviksi nopeasti ja laajasti. Etätyön lisääminen ja uuden hybridityön soveltaminen eri toimialoilla ja työyhteisöissä sekä uudet osaamisen tarpeet ovat haasteita, joiden ratkaiseminen voi mahdollistaa loikan työelämän kehittämisessä ja työn tuottavuuden parantamisessa. Valiokunta pitää tärkeänä, että muutoksen yhteydessä varmistetaan, että työn kehittymisestä pääsevät hyötymään kaikki toimialat ja työntekijäryhmät, jotta muutos ei lisäisi työelämän eriarvoistumista.
Istanbulin sopimus ja turvakodit
Vuonna 2015 Suomessa voimaan tullut naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskeva Euroopan neuvoston yleissopimus (ns. Istanbulin sopimus) edellyttää perustettavaksi ”riittävässä määrin” helposti saavutettavia turvakoteja, jotta väkivallan uhreille voidaan tarjota turvallinen majoitus ja heitä voidaan auttaa ennakoivasti.
Istanbulin sopimuksen mukaisesti turvakotipalveluja tulee olla tarjolla kaikille lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille henkilöille sukupuolesta riippumatta. Turvakotien saavutettavuus ei saa olla riippuvainen myöskään esimerkiksi palveluja tarvitsevan kielestä, varallisuudesta, syntyperästä, seksuaalisesta suuntautumisesta, iästä, terveydentilasta tai vammasta.
Turvakotien määrää on viime vuosina pystytty lisäämään merkittävästi. Tällä hetkellä Suomessa on 29 turvakotia, joissa on 211 perhepaikkaa. Suomen jokaisessa maakunnassa on vähintään yksi turvakoti, samoin kaikissa Suomen kymmenessä suurimmassa kaupungissa on vähintään yksi turvakoti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuonna 2020 tekemän selvityksen mukaan todellinen turvakotien perhepaikkojen tarve asettuu kuitenkin 262—367 perhepaikan välille, joten paikkojen määrä on edelleen liian alhainen.
Valiokunta pitää tärkeänä, että turvakotien paikkamääriä lisätään edelleen ja että turvakotiverkostoa kehitetään sekä turvakotipalvelujen maantieteellisen kattavuuden että yhdenvertaisen saavutettavuuden turvaamiseksi.
Turvakotien rahoitusta on nostettu vuosittain asteittain 2—3 miljoonalla eurolla tämän vuoden 25,55 miljoonaan euroon. Vuodelle 2022 määrärahaksi ehdotetaan 24,55 miljoonaa euroa, mikä on miljoona euroa vähemmän kuin vuonna 2021. THL:n arvio turvakotimenoista on 25,7 miljoonaa euroa.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan osa turvakotitoimintaan varatuista määrärahoista on jäänyt käyttämättä. Tämä johtuu siitä, että vuosina 2020 ja 2021 turvakotitoiminnan kehittämiseen ja turvakotipaikkojen riittävyyden turvaamiseksi ja esteettömyyskorjausten toteuttamiseen myönnettiin yhteensä 3 miljoonaa euroa ns. joululahjarahaa. Näitä rahoja ei ole voitu käyttää täysimääräisesti turvakotien ja turvakotipaikkojen lisäämiseen, koska toiminta on pitkäjänteistä ja edellyttää kertaluontoisten lisäysten sijaan pysyvää rahoitusta. Lisäksi valtionavustuksena turvakodeille myönnettyjä varoja on jäänyt käyttämättä, koska suunnitelmat tilojen parantamisesta tai uusien turvakotien perustamisesta eivät ole pysyneet aikataulussa.
Valiokunta pitää tärkeänä, että turvakotitoiminnalle turvataan riittävä määräraha.
Naisiin kohdistuvan väkivallan raportoija
Vuoden 2019 syyskuussa julkaistussa Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan asiantuntijaryhmä GREVIO:n valvontaraportissa kehotettiin Suomea antamaan Istanbulin sopimuksen toimeenpanon koordinointi vakiintuneelle yhteisölle, jolla on selvä toimeksianto, valtuudet ja toimivalta, sekä osoittamaan siihen tarvittavat resurssit. Valiokunta toteaa tyydytyksellä, että vuodelle 2022 on varattu 200 000 euron määrärahalisäys, joka on tarkoitus kohdentaa yhdenvertaisuusvaltuutetulle naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijan tehtävien hoitamiseen.
Sukupuolitietoinen budjetointi
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on useissa talousarvioehdotuksia ja julkisen talouden suunnitelmia koskeneissa lausunnoissaan kiinnittänyt huomiota talousarvion sukupuolitietoisen budjetoinnin ja talousarvion tasa-arvovaikutusten arvioinnin tärkeyteen. Valtiovarainvaliokunnalle vuonna 2018 antamassaan lausunnossa (TyVL 7/2018 vp) valiokunta piti tärkeänä, että valtiovarainministeriö edistää valtioneuvoston TEAS-tutkimushankkeena toteutetun ”Tasa-arvoa talousarvioon” -selvityksen sisältämien suositusten toteutumista ja antaa ministeriöille tarkennetut ohjeet talousarvion laatimiseksi sukupuolitietoisesti.
”Tasa-arvoa talousarvioon — talousarvion sukupuolivaikutusten arviointi ja sukupuolitietoinen budjetointi” -selvitys sisältää viisi suositusta sukupuolitietoisen budjetoinnin kehittämiseksi. Suositusten mukaan sukupuolitietoiseen budjetointiin liittyvät käytännöt tulisi koota sukupuolitietoisen budjetoinnin käsitteen alle ja sukupuolitietoinen budjetointi tulisi kytkeä kansallisiin ja hallinnonalakohtaisiin tasa-arvotavoitteisiin. Lisäksi selvityksessä suositellaan, että sukupuolivaikutusten arviointi laajennetaan lainvalmistelun aikana tapahtuvasta yksittäisten toimenpiteiden arvioinnista koko laajaan talousarvioprosessiin, joka pitää sisällään hallitusohjelman, valtiontalouden kehykset ja julkisen talouden suunnitelman, talousarvion, talousarviota toteuttavan lainsäädännön ja tulosohjauksen. Selvityksessä suositellaan myös talousarvion sukupuoli- ja tasa-arvovaikutuksia koskevan raportoinnin vahvistamista ja sukupuolitietoisen budjetoinnin tukemista poliittisesti ja valtionhallinnon sisällä.
Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa hallitus sitoutuu sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen muun muassa talousarvioprosessissa ja kaikissa keskeisissä uudistuksissa. Talouspolitiikan yhtenä tavoitteena on, että eriarvoisuus vähenee ja tuloerot pienenevät.
Valtiovarainministeriön talousarvioehdotusten laatimismääräys (2020) edellyttää, että ministeriöt tekevät pääluokkaperusteluihin yhteenvedon esitykseensä sisältyvistä yhteiskunnallisista sukupuolivaikutuksista. Sukupuolivaikutuksia koskevassa tarkastelussa tulee määräyksen mukaan kiinnittää huomiota sukupuolten välisen tasa-arvon yhteiskunnallisiin vaikuttavuustavoitteisiin hallinnonalalla ja niihin hallinnonalan menoihin, joilla voi olla vaikutusta tasa-arvon toteutumiseen. Valtiovarainministeriö täsmensi tasa-arvoyhteenvetoja koskevaa ohjeistustaan keväällä 2021.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan käsittelyssä olevan talousarvioesityksen ministeriöiden yhteenvetokappaleet ovat laadullisesti parantuneet aiemmasta ja sisältävät aiempaa enemmän tietoa sukupuolten tasa-arvon kannalta keskeisistä talousarvioesitykseen liittyvistä toimista. Painotus on kuitenkin edelleen tasa-arvon edistämiseen kohdennetun rahoituksen ja tavoitteiden esittelyssä eikä yhteenvetotarkastelujen perusteella voida siten arvioida koko budjetin sukupuolivaikutuksia tai sen vaikutusta sukupuolten tasa-arvoon.
Valiokunta pitää tärkeänä, että sukupuolitietoista budjetointia kehitetään edelleen ja että tarvittaessa talousarvion valmisteluohjeita tarkennetaan tasa-arvokirjausten laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Valiokunta katsoo, että sukupuolitietoisen budjetoinnin toimeenpanon onnistuminen edellyttää valtiovarainministeriön näkyvää roolia ja vetovastuuta asiassa.