Suomen talouden tilanne on edelleen vakava. BKT:n kasvu oli vain 0,5 % vuonna 2015. Valtiovarainministeriön kasvuennuste vuodelle 2016 on 0,9 % ja 1,2 % vuodelle 2017. Jotta hallituksen tavoittelema 72 %:n työllisyysaste olisi mahdollinen, tarvittaisiin vähintään kahden prosentin kasvu-ura.
Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli maaliskuun 2016 lopussa yhteensä 351 000 työtöntä työnhakijaa. Se on 4 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 700 enemmän kuin edellisen vuoden maaliskuussa eli yhteensä 44 700.
Pitkäaikaistyöttömiä eli yhdenjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 122 600, mikä on 19 400 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 131 400 eli 1 900 enemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan.
Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin TE-toimistoihin maaliskuun aikana 52 200 eli 300 vähemmän kuin edellisen vuoden maaliskuussa. Kaikkiaan TE-toimistoissa oli maaliskuussa avoinna 108 700 työpaikkaa, mikä on 3 200 vähemmän kuin vuosi sitten.
Työ- ja elinkeinoministeriön ennusteen mukaan työttömyyden nopea kasvu on onneksi talttumassa. Työttömien työnhakijoiden määrä kasvaa silti vielä tänä vuonna, mutta kasvu on hidasta ja työttömien työnhakijoiden määrä kääntyy laskuun ensi vuonna. Nuorten työttömien työnhakijoiden määrä laskee jo tänä vuonna. Pitkäaikaistyöttömyys sen sijaan jatkaa nopeaa kasvuaan.
Sosialidemokraatit voivat pääosin yhtyä valiokunnan esittämään kritiikkiin julkisen talouden suunnitelmaan vuosille 2017—2020. Lisäksi sosialidemokraatit korostavat seuraavia kehyskeskustelussa esiin nousseita asioita.
Koulutusrahojen siirto opetus- ja kulttuuriministeriöön
Hallituksen esityksen mukaan osa työvoimapoliittisen koulutuksen rahoituksesta siirtyy opetusministeriön puolelle. Tässä on helppo yhtyä valiokunnan kriittiseen kannanottoon ja korostaa sitä, että työttömien joustava pääsy koulutukseen on turvattava. Nimenomaan kouluttautumat-tomien tai vanhentuneen ja puutteellisen koulutuksen omaavien työttömien koulutukseen pääsy on turvattava ja koulutukseen volyymia lisättävä.
Lisäksi omaehtoisen koulutuksen kulukorvaus aiotaan poistaa. Tämän vastapainona pitää poistaa ainakin väliaikaisesti koulutuksen pääsyyn liittyvät työvoimapoliittiset kriteerit.
Passiivisen työttömyysturvan siirtäminen aktiiviseen käyttöön on kannatettavaa, ja tässä on helppo yhtyä valiokunnan näkemyksiin
Kun työttömyys pitkittyy, se usein myös mutkistuu. Pidempään työttömänä olleet tarvitsevat usein korkeamman palkkatuen. Korkeampaan palkkatukeen varatut rahat ovat täysin riittämättömät. Riskinä on, että rahat loppuvat ja rakennetyöttömyys vaikeutuu.
Sosialidemokraatit esittävät, että aktiivirahan käyttöä helpotetaan myös hallinnollisesti. Nyt esitetyssä mallissa pullonkaulaksi muodostuu TE-toimistojen henkilöstöpula.
Hallituksen esittämän rahoitusmekanismin lisäksi sosialidemokraatit esittävät työllistymisseteliä, jonka jokainen työtön saisi työttömyyden kestettyä kuusi kuukautta. Setelin käyttö ei olisi riippuvainen TE-toimiston päätöksestä, vaan sen saisi automaattisesti. Setelin käyttöä valvottaisiin pistokokein. Sen saannin edellytyksenä olisi työnantajan ja luottamusmiehen vakuutus, ettei työnantaja on irtisanonut tai lomauttanut tuotannollisista ja taloudellisista syistä ja ettei työnantajalla ole takaisinottovelvollisuuden piirissä olevia entisiä työntekijöitä. Käytön joustavuus nopeuttaisi työllistymistä, purkaisi työnantajalle suuntautuvaa hallinnollista taakkaa ja vahvistaisi tuen käytettävyyttä. Lisäksi malli vapauttaisi työvoimaneuvojien työpanosta työttömien ja yrittäjien parempaan palveluun.
Pitkäaikaistyöttömyyden alentaminen
Jo nyt voidaan arvioida, että työllisyyskehitys jää kauas hallituksen tavoitteesta.
Hallitus suunnittelee työn vastaanottamisen edellytysten kiristämistä. Tiukka työn vastaanottamispolitiikka on sinänsä kannatettavaa, mutta se ei toteudu karensseja ja sääntöjä tiukentamalla, vaan paremmalla työvoimapalvelulla. Nyt TE-toimistoissa saattaa olla jopa 1 000 asiakasta yhtä virkailijaa kohti. Työvoimapalveluihin tarvitaan henkilöresurssia, jotta työn ja työvoiman nopeampi kohtaaminen on mahdollista.
Lisäksi virkailijoilta puuttuvat resurssit tehdä työtään. Esimerkiksi palkkatuetun työn osuus on pudonnut yli 30 prosenttia rahapulan vuoksi. Hallitus pyrkii korvaamaan tätä palkkatuettua työtä ei-työsuhteisilla aktiivitoimilla, jotka eivät tuo ihmisille riittävää toimeentuloa. Sosialidemokraatit korostavat, että kuntoutuksen tulee olla kuntoutusta; kuntoutuksen ja palkkatyön välisen rajan on oltava selkeä. Lisäksi kuntouttavan työtoiminnan väärinkäytöksiin on puututtava tiukasti.
Kasvava pitkäaikaistyöttömyys uhkaa syrjäyttää, vähentää tulevaa työvoimaa ja lisätä rakennetyöttömyyttä sekä syödä tulevan kasvun eväitä. Hallituksen kehyssuunnitelmasta puuttuvat kokonaan toimet, joilla helpotettaisiin kaikkein vaikeimmassa työmarkkina-asemassa olevien ahdinkoa.
Päinvastoin välityömarkkinoita ajetaan alas ja järjestöjen työllistämismahdollisuuksia ollaan supistamassa ja niiden palkkatuelle ollaan asettamassa katto. Tämä heikentää vaikeimmassa asemassa olevien työttömien asemaa. Puutteelliset resurssit heikentävät myös kuntien taloutta, koska ne eivät voi aktiivisella työllistämispolitiikalla vaikuttaa työmarkkinatuen maksuosuuksiinsa.
Asiantuntijakuulemisissa on käynyt ilmi, että TE-toimistot joutuvat tekemään omia priorisointejaan. Työllistämisrahojen alibudjetoinnin vuoksi kunnat ja järjestöt jäävät käytännössä ilman tukea, vaikka ne työllistävät juuri eniten tuen tarpeessa olevia.
Sosialidemokraatit esittävät, että syksyn budjettiriiheen valmistellaan paketti, joka tähtää nimenomaan vaikeimmassa työmarkkina-asemassa olevien työttömien palvelujen vahvistamiseen ja tukitoimiin, sekä varataan toimille riittävä rahoitus.
Säästöjen oikeudenmukaisuus
Hallitus panostaa julkisen talouden sopeuttamistoimiin, mutta kasvua tukevat rakenteelliset uudistukset ja investoinnit jäävät vähäisiksi. Sopeuttamistoimet leikkaavat pienituloisempien ostovoimaa ja vaikuttavat tätä kautta haitallisesti kotimarkkinoiden kulutuskysyntään ja sitä kautta työllisyyteen.
Sosialidemokraattien mielestä on oleellista vahvistaa kilpailukykyä ja vientiä, mutta sitä ei saa tehdä kotimarkkinoiden kustannuksella. Työllisyys muodostuu molemmista: viennistä ja kotimarkkinoista.
Sosialidemokraatit esittävät, että hallitus tekee perusteellisen selvityksen säästöjen tulonjakovaikutuksista sekä arvioi säästöjen kasautumisen samoille ihmisille — eläkeläisille, sairaille, lapsiperheille, nuorille ja työttömille — sekä ryhtyy korjaustoimiin oikeudenmukaisemman säästöpolitiikan toteuttamiseksi.
Istanbulin sopimus
Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta eli ns. Istanbulin sopimus astui Suomessa voimaan elokuussa 2015. Sopimus edellyttää konkreettisia toimenpiteitä naisiin kohdistuvan väkivallan muotojen torjumiseksi. Sopimus edellyttää uskottavaa toimeenpanosuunnitelmaa sekä riittävää rajoitusta.
Naisiin kohdistuva väkivalta on yksi Suomen laajimmista ja vakavimmista ihmisoikeusongelmista, joka aiheuttaa vuosittain myös suuret kustannukset. Euroopan tasa-arvoinstituutin arvion mukaan naisiin kohdistuva väkivalta maksaa Suomelle runsaat 2 miljardia euroa vuodessa.
Naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyyn ja sen seurausten hoitamiseen panostaminen ei ole kulu, vaan investointi turvallisempaan elämään, ja lisäksi se säästää rahaa.
Sosialidemokraatit edellyttävät, että hallitus varaa riittävät rahat Istanbulin sopimuksen toimeenpanoon kokonaisuudessaan sekä lisää rahaa ensi- ja turvakotien riittävän toiminnan varmistamiseksi.
On syytä muistaa, että väkivalta ei kuitenkaan ole vain taloudellinen kysymys vaan ihmisoikeuskysymys, joka aiheuttaa mittaamattoman määrän inhimillistä kärsimystä. Kansainväliset ihmisoikeuksien valvontaelimet ovat toistuvasti kritisoineet Suomea naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyydestä ja riittämättömistä väkivallanvastaisista toimenpiteistä. Istanbulin sopimuksen ratifiointi velvoittaa Suomen tehokkaisiin toimiin naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan ja saattamaan uhrien palvelut asianmukaiselle tasolle.
Muutokseen varautuminen
Hallituksen esityksistä puuttuu johdonmukaisesti esitysten sukupuoli- ja tulonjakovaikutusten arviointi. Vaikutusarviointien puute rapauttaa päätöksentekoa ja johtaa mielivaltaisiin politiikkavalintoihin.
Sosialidemokraatit korostavat, että eduskunnalla on oltava käytössään huolella tehdyt vaikuttavuusarvioinnit hallituksen esityksistä.
Työmarkkinat muuttuvat nopeasti ja uudet työnteon muodot lisääntyvät. Turvallisina pidetyt ammatit muuttuvat epävarmemmiksi ja koulutettujen ihmisten työ epävakaammaksi. Yhtenä syynä tähän on esimerkiksi niin kutsuttu jakamistalous tai paremmin sanottuna alustatalous. Digitalisaatio on mahdollistanut alustapalvelut, jotka tehostavat resurssien jakamista ja vuokraamista. Aitoa jakamistaloutta on yhteisöllinen kierrätys ja vaihdanta sekä auton ja vaikkapa kesämökin yhteisomistus.
Digitaalisten alustojen ansiosta resurssien vuokrakäyttö on tehostunut valtavasti: niin kuljetusta, majoitusta kuin henkilöstöäkin on saatavilla nopeasti ja kattavasti. Resurssitehokkuuden kannalta Uberin ja Air B'n'B:n kaltaiset alustat ovat tervetulleita, mutta digitaalinen alusta ei muuta miksikään palveluiden perimmäistä luonnetta. Jotta aito kilpailu toteutuu, niin vanhojen kuin uusien palvelumuotojen on suoritettava verot ja työnantajavelvoitteet sekä noudatettava lakeja ja sääntöjä.
Uudet digitaaliset palvelut murtavat vanhoja, suojeltuja ja säädeltyjä toimialoja. Uusi teknologia, joka tekee tarpeettomaksi ja muuttaa siihen perustuvat markkinat ja ansaintamallit on haaste yhteiskunnalle. Se kyseenalaistaa myös julkisen vallan perinteiset käytännöt. Yhteiskunnan pitää soveltaa välttämätöntä sääntelyä joustavasti ja luovasti, jotta uusille innovaatioille annetaan tilaa kehittyä ja laajentua jopa globaaleiksi menestystekijöiksi.
Jakamistalous sekä muut uudet työnteon muodot edellyttävät, että työnteon pelisääntöjä ja veropohjaa arvioidaan uudelleen. Tavoitteena tulee olla reilumpi työelämä ja pohjoismaisen hyvinvointimallin turvaava verotusjärjestelmä.