Viimeksi julkaistu 16.6.2021 9.58

Valiokunnan lausunto UaVL 3/2021 vp VNS 3/2020 vp Ulkoasiainvaliokunta Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta Kohti hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa

Tulevaisuusvaliokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta Kohti hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa (VNS 3/2020 vp): Asia on saapunut ulkoasiainvaliokuntaan lausunnon antamista varten. Lausunto on annettava tulevaisuusvaliokunnalle. 

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

  • lähetystöneuvos Mikael Långström 
    ulkoministeriö
  • Kehityspoliittisen toimikunnan pääsihteeri   Marikki  Stocchetti 
    ulkoministeriö
  • pääsihteeri Annika Lindblom 
    Suomen kestävän kehityksen toimikunta
  • pääneuvottelija Outi Honkatukia 
    ympäristöministeriö
  • professori Minna Halme 
    Aalto-yliopisto
  • puheenjohtaja Eeva Furman 
    Kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli
  • puheenjohtaja Markku Ollikainen 
    Suomen ilmastopaneeli
  • yritysvastuuasiantuntija Elina  Sonninen 
    Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
  • pääsihteeri Lenita Toivakka 
    Global Compact Network Finland
  • johtaja, vaikuttaminen Rilli Lappalainen 
    Suomalaiset kehitysjärjestöt - Finnish Development NGOs Fingo ry
  • asiantuntija Tuuli Hietaniemi 
    Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra
  • vaikuttamistyön vastaava Jenni Kauppila 
    Suomen YK-liitto

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Yleistä

Suomi sitoutui vuonna 2015 pidetyssä YK:n huippukokouksessa globaalin kestävän kehityksen toimintaohjelman, Agenda2030:n, toteuttamiseen. Agenda2030 sisältää 17 tavoitetta (SDG, Sustainable Development Goals), jotka tähtäävät globaalin kehityksen kääntämiseen uralle, jossa ihmisten hyvinvointi, ihmisoikeudet, talouden vauraus ja yhteiskuntien vakaus turvataan ympäristön kannalta kestävällä tavalla ja poistetaan äärimmäinen köyhyys maailmasta. 

Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2020 vp kuvaa toimenpiteet, joilla Suomi edistää kunkin 17 kestävän kehityksen tavoitteen toteutumista Suomessa ja globaalisti.  

Ulkoasiainvaliokunta pitää selontekoa kattavana tarkasteluna, joka kokoaa yhteen kestävyyttä edistävät kansalliset linjaukset ja konkreettiset toimet. Selonteossa kutakin 17 kestävän kehityksen tavoitetta käsitellään omana kokonaisuutenaan. Tämä on esitysteknisesti ymmärrettävää, mutta valiokunta muistuttaa kuitenkin samalla kestävän kehityksen tavoitteiden keskinäisriippuvuuksista ja siitä, että kestävän kehityksen eri osa-alueiden integraatiota tulisi edelleen vahvistaa. Valiokunta näkee, että tulevissa selonteoissa jokaisen tavoitteen osalta voisi kirjata eksplisiittisesti yhteydet muihin tavoitteisiin. Tämä voisi auttaa tunnistamaan keskeisimmät yhteydet sekä havaitsemaan potentiaaliset tilanteet, joissa jonkin tavoitteen saavuttamiseksi tehtävät toimet vaikuttaisivat toisen tavoitteen saavuttamiseen kielteisesti. Näiden seikkojen esiintuominen ennakoiden voisi auttaa laatimaan toimia ristikkäisyyksien hoitoon.  

Globaalit kestävyyspyrkimykset edellyttävät pitkäjänteistä, yli vaalikausien ulottuvaa perspektiiviä, ja tämä tavoitetaan ulkoasiainvaliokunnan mielestä selonteossa hyvin. Valiokunta pitää hyvänä myös sitä, että selonteko on tehty tiiviissä yhteistyössä tiedeyhteisön, kansalaisyhteiskunnan, yksityisen sektorin sekä alueiden ja kuntien kanssa. Kansallisen työn oheen on tässä selonteossa nostettu globaali ulottuvuus ja Suomen toimet kansainvälisesti kunkin tavoitteen saavuttamiseksi. Valiokunta on selontekoa käsitellessään keskittynyt erityisesti tähän globaaliin ulottuvuuteen.  

Ulkoasiainvaliokunnan asiantuntijakuulemisissa korostettiin koronaviruspandemian negatiivisia yhteiskunnallisia ja taloudellisia seurannaisvaikutuksia ja sitä, että tämä asettaa uusia haasteita kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiselle. Arvioiden mukaan äärimmäinen köyhyys maailmassa on pandemian myötä kääntynyt kasvuun, eriarvoisuus on lisääntynyt ja sukupuolten välinen tasa-arvo on heikentynyt. Koronavirus on monissa maissa vaikuttanut myös sisäiseen vakauden ja turvallisuuden heikkenemiseen, ihmisoikeuksien toteutumiseen ja demokratiakehitykseen. Valiokunta toteaa, että kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista on kiihdytettävä, jotta niiden saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä voisi olla mahdollista. Tämä edellyttää sitä, että Suomi osana kansainvälistä yhteisöä aktiivisesti ja innovatiivisesti etsii keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi, samalla huolehtien siitä, että koronakriisistä toipuminen tehdään kestävällä tavalla.  

Kehityspolitiikka, ilmastorahoitus, luonnon monimuotoisuus

Suomen tekemä kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö nousee selonteossa keskeiseksi tekijäksi kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa ja globaalivastuun toteutumisessa. Kehitysyhteistyön eri muotoja on selonteossa kuvattu keinoina, joilla pyritään saavuttamaan edistystä kunkin kestävän kehityksen tavoitteen toimeenpanossa. Ulkoasiainvaliokunta jakaa selonteossa kirjatun käsityksen siitä, että globaalin sääntöpohjaisen vahvistamisella, Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikalla ja sen osana kehityspolitiikalla on keskeinen rooliSamalla valiokunta korostaa kuitenkin monien eri politiikkasektorin globaalivaikutuksia ja käsittelee joitakin niistä myös tässä lausunnossaan. Kestävää kehitystä ei valiokunnan mukaan voi toteuttaa vain ulkopolitiikan hallinnonalalla vaan siihen tarvitaan kaikki eri hallinnon sektorit täysimääräisesti mukaan. 

Suomen kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö, joilla pyritään köyhyyden ja eriarvoisuuden poistamiseen ja kestävään kehitykseen, ovat jo määritelmällisesti monen Agenda2030:n tavoitteen ytimessä. Suomen arvoille ja vahvuuksille pohjautuvat painopisteet ovat koronatilanteen myötä entistäkin tärkeämpiä. Näitä painopisteitä ovat naisten ja tyttöjen aseman ja oikeuksien vahvistaminen, erityisesti seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet; kehitysmaiden talouden perustan vahvistaminen ja työpaikkojen luominen; koulutus, toimiva yhteiskunta ja demokratia sekä ilmastonmuutos ja luonnonvarat. Lisäksi ulkoasiainvaliokunta korostaa humanitaarisen avun asemaa itsenäisenä osana Suomen kehityspolitiikkaa. Humanitaarisen avun tarve maailmalla on lisääntynyt. Valiokunta korostaa lisäksi humanitaarisen avun, rauhantyön ja kehitysyhteistyön kokonaisuuden tarkastelua nexus-ajattelun mukaisesti. 

Ulkoasiainvaliokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan Suomi on muiden Pohjoismaiden rinnalla kansainvälisten kestävän kehityksen vertailujen kärjessä, mutta Suomen asemaa edelleen heikentää kehitysmäärärahojen alhainen taso suhteessa bruttokansantuloon. Valiokunta toteaa vuoden 2021 kehitysyhteistyöhön määrärahojen — 1 245 miljoonaa euroa — tulevan arvioiden mukaan vastaamaan 0,52 %:aSuomen bruttokansantulosta. Valiokunta toteaa Suomen pidemmän aikavälin tavoitteen olevan hallitusohjelmaankin sisältyvä kehitysrahoituksen nostaminen YK:n tavoitteiden mukaiseen 0,7 %:iin BKT:sta. Tähän liittyen valiokunta painottaa myös Suomen kansainvälisten suositusten mukaista sitoumusta suunnata vähintään 0,2 % rahoituksesta vähiten kehittyneille ja hauraille valtioille (LDC-maat, Least Developed Countries). Vuonna 2021 näiden maksatusten tavoiteosuus BKT:sta nousee 0,18 %:iin.  

Valiokunta pitää hyvänä selontekoon kirjattuja tietoja siitä, että kehitysyhteistyörahoituksen osalta laaditaan 0,7 %:n ja 0,2 %:n BKTL-osuuksiin pääsemiseksi tiekartta, jota on myös laajassa parlamentaarisessa yhteistyössä valmisteltu. Samoin valiokunta tukee valtioneuvoston pyrkimystä laatia selonteko kehityspolitiikan ylivaalikautisista periaatteista. Tämä on hyvä keino, jolla pyritään varmistamaan vaalikaudet ylittävä jatkuvuus parhaalla mahdollisella tavalla. 

Ulkoasiainvaliokunta kävi asiantuntijakuulemisissa myös läpi kysymystä Suomen kansainvälisestä ilmastorahoituksesta. On arvioitu, että lahjamuotoisen ilmastorahoituksen tarve on kasvanut mm. covid-19-pandemian myötä etenkin kaikkein köyhimmissä maissa ja hauraimmilla alueilla. Suomi on asiantuntijoiden mukaan lisäämässä kansainvälistä ilmastorahoitusta osana kehitysrahoitusta. Myös tukea vihreälle ilmastorahastolle (Green Climate Fund) on päätetty nostaa n. 25 % ja tuki on noin 100 miljoonaa euroa vuosina 2020 — 2023. Valiokunnan saaman arvion mukaan pyrkimyksenä on ohjata puolet ilmastorahoituksesta sopeutumiseen muun muassa kansainvälisten rahastojen ja kansalaisjärjestöjen kautta. Myös investointi- ja lainamuotoisessa tuessa on tarkoitus painottaa ilmastotoimia. Valiokunta pitää näitä pyrkimyksiä oikeansuuntaisina ja tavoiteltavina, mutta toteaa samalla, ettei ilmastorahoituksen kasvattaminen saa syödä varoja muulta köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseen tähtäävältä kehitysyhteistyöltä. Onkin tärkeää edelleen kehittää keinoja seurata ilmastorahoituksen toteutumista ja sitä, miten ilmastorahoitus määritellään ja mitkä ovat sen tavoitteet. Esimerkiksi Suomen ilmastovuosikertomukseen olisi hyvä sisällyttää tavoitteita kansainväliselle ilmastorahoitukselle ja niiden seuranta. 

Luonnon monimuotoisuuden velvoitteita käsittelevässä osiossa selonteossa nostetaan asianmukaisesti esille keinoja, joilla Suomi osallistuu kansainväliseen luonnon monimuotoisuutta koskevaan työhön. Ulkoasiainvaliokunta tukee sitä, että EU:n kansainvälistä johtajuutta luonnon monimuotoisuudessa tuetaan. Valiokunta näkee, että biodiversiteettikadon ja ilmastonmuutoksen välinen tiivis yhteys ja niiden yhteiset ratkaisut ovat teema, jota EU:n tulee vahvistaa ulkosuhteissaan. Ulkosuhdetoiminnassa tulee myös tuoda esille yhteydet pandemioiden ja biodiversiteettikadon välillä. Suomi voi valiokunnan näkemyksen mukaan unionissa pyrkiä vaikuttamaan siihen, että luonnon monimuotoisuuden suojeluun kohdennetaan rahaa myös EU:n kehitysrahoitusinstrumenttien kautta. 

Taloudelliset ulkosuhteet, viennin edistäminen, yksityisen sektorin rooli

Ottaen huomioon kestävän kehityksen haasteiden mittavuuden toteaa ulkoasiainvaliokunta pitävänsä selvänä, ettei Agenda2030-tavoitteiden globaalia vastuuta voida kantaa yksinomaan kehityspolitiikan keinoin. Valiokunta toteaa, että näiden muiden keinojen käyttö globaalin vastuun kantamisessa jää selonteossa ajoittain ohuelle huomiolle. Esimerkiksi suomalaisen kulutuksen globaalien vaikutusten selvittäminen olisi tärkeää. Valiokunta keskittyi selontekoa käsitellessään myös yksityisen sektorin merkityksen tarkasteluun kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisessä samoin kuin taloudellisten ulkosuhteiden käyttöön osana globaalia keinovalikoimaa.  

YK on toistuvissa arvioissaan todennut, ettei kestävän kehityksen saavuttaminen ole mahdollista ilman yksityistä sektoria. Tämä noteerataan ulkoasiainvaliokunnan näkemyksen mukaan asiallisesti myös selonteossa. Yksityinen sektori on merkittävä työpaikkojen luoja sekä tuotteiden ja palveluiden tarjoaja ja valmistaja. Yritykset omaavat usein myös resursseja uusien teknologioiden tutkimukseen ja kehitystyöhön. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa nousivat esille mm. yritysten mahdollisuudet osallistua kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumiseen esimerkiksi uudistamalla liiketoimintamalleja kiertotalousperustaisiksi, vähentämällä päästöjä tai huolehtimalla ihmisoikeuksien toteutumisesta tuotantoketjuissaan.  

Kestävän kehityksen ja vastuullisuuden edistäminen yritysten keskuudessa on valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan vahvassa kasvussa, ja siitä on tulossa menestyvän liiketoiminnan perusedellytys. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseksi onkin valiokunnan mielestä tärkeää. Julkisen sektorin tulisi etsiä nykyistä enemmän myönteisiä kannustimia yrityksille kestävän kehityksen tavoitteisiin sitoutumiseksi. Esimerkkinä valiokunnan näkemyksen mukaan voisi olla se, että valtion vienti- ja kansainvälistymisohjelmiin osallistuvilta yrityksiltä edellytettäisiin yritysvastuuseen sitoutumista.Valiokunta pitää vastuullisuuden edistämistä yritysmaailmassa erinomaisena tavoitteena paitsi globaaleihin haasteisiin vastaamiseksi, myös mahdollisena kasvavana kilpailuetuna yrityksille ja Suomelle. Ulkoasiainvaliokunta toistaa tässä yhteydessä myös aiemman kantansa yksityisen sektorin merkityksestä osana kehitysyhteistyötä (UaVL 7/2020 vp).  

Demokratia, oikeusvaltio ja monenkeskinen yhteistyö

Demokratia ja vahva oikeusvaltio ovat niin ihmisoikeuksien kuin kestävän kehityksen edellytyksiä. Rauhan rakentaminen ja toimivien ja demokraattisten yhteiskuntien vahvistaminen on yksi Suomen kehityspolitiikan neljästä painopisteestä. Vahvistamalla kehittyvien maiden demokratiaa ja oikeusvaltiota edistää Suomi samalla maiden kykyä vastata globaaleihin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen. 

Monenkeskinen yhteistyö on parhaimpia keinoja edistää demokratiakehitystä ja oikeusvaltiota. Valiokunta katsoo, että selonteko huomioi riittävällä tavalla monenkeskisen yhteistyön merkityksen niin Suomelle kuin Agenda2030-tavoitteiden saavuttamiseksi. 

Suomi voi aktiivisuudellaan edistää ulkopoliittisia tavoitteitaan monenkeskisen yhteistyön puitteissa.  

Suomen ja Chilen perustama valtiovarainministereiden globaali ilmastokoalitio on erinomainen esimerkki siitä, miten Suomi voi käyttää monenkeskistä yhteistyötä edistääkseen Suomen kokonaisvaltaista lähestymistapaa kestävään kehitykseen. 

Valiokunta pitää tervetulleena valtiovarainministeriön aikomusta kehittää kestävän kehityksen budjetointia. 

Arviointi ja seuranta

Ulkoasiainvaliokunta korostaa selontekoon sisällytetyn kansallisen toimeenpanon seuranta- ja arviointijärjestelmän tärkeyttä. Arvioinnilla on tärkeä rooli kestävän kehityksen tavoitteiden ja etenemisen seuraamisessa samoin kuin mahdollisten korjausliikkeiden huomaamisessa ja tarvittavien muutosten tekemisessä. Valiokunta pitää myönteisenä sitä, että arviointijärjestelmä kytkee Agenda2030:n toteuttamisen niin eduskunnan työhön, politiikan sykleihin kuin myös ministeriöiden suunnittelutyöhön. Globaalin ulottuvuuden ja seurannan osalta selonteossa korostuu kehityspoliittisen toimikunnan rooli. Kehityspoliittisen toimikunnan tehtävänä on seurata ja analysoida Suomen kehityspoliittisten linjausten ja kansainvälisten sitoumusten toteutumista.  

Ulkoasiainvaliokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan kestävän kehityksen seurantajärjestelmä pystyy sen globaalilta osin tuottamaan tällä hetkellä tietoa lähinnä kehitysrahoituksen tasosta sekä siviilikriisinhallinnan operaatioihin osallistuvien määrästä. Valiokunta muistuttaa kuitenkin, että kauppapolitiikkaan, verotukseen, maatalouteen ja ympäristöön liittyvillä päätöksillä on merkittäviä suoria tai epäsuoria kehitysvaikutuksia. Vastaavasti seurantajärjestelmää tulisi valiokunnan arvion mukaan pyrkiä kehittämään niin, että näille eri kytköksillekin kehitettäisiin seurannan välineitä. Pelkkä kehityksen seuranta eri mittareiden valossa ei kuitenkaan riitä, vaan mittareilla on tärkeä rooli myös poliittisten prioriteettien tunnistamisessa, toimintastrategioiden valinnassa sekä päätöksenteon kehittämisessä.  

Ulkoasiainvaliokunta korostaa kestävän kehityksen edistämisen keinona myös aktiivista työtä monenkeskisen sääntöpohjaisen järjestelmän vahvistamiseksi. Valiokunta toteaa, että myös tähän työhön on mahdollista kehittää seurannan mittareita. Näitä voisivat valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan olla esimerkiksi johtokuntapaikat, koalitioiden ja aloitteiden tekeminen ja niissä toimiminen, suomalaisten asiantuntijoiden rekrytoinnit ja tehtävät YK-järjestöissä sekä kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten parantaminen globaalisti. Valiokunta painottaa myös vaikuttamisen mahdollisuuksia esimerkiksi Suomen ihmisoikeusneuvostokampanjan kautta.  

Ulkoasiainvaliokunta pitää Agenda2030-kuulemisissa nostettua tietoa tasa-arvon seurantajärjestelmän kehittämisestä hyvänä linjauksena. Samoin valiokunta pitää myönteisenä tietoja siitä, että hallitus pyrkii vahvistamaan nuorten kuulemisvelvoitetta ja tuottamaan uusia työkaluja sen kehittämiseksi. Esimerkiksi 2250-päätöslauselman (nuoret, rauha ja turvallisuus) tekemisessä ja sen kansallisessa toimeenpanosuunnitelmassa nuoret ovat alusta asti olleet aktiivisia toimijoita ja agendan asettajia. Tämä on valiokunnan näkemyksen mukaan hyvä esimerkki siitä, kuinka voidaan vahvistaa nuorten vaikutusmahdollisuuksia eri politiikkaprosesseissa. 

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS

Ulkoasiainvaliokunta esittää,

että tulevaisuusvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon
Helsingissä 22.4.2021 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja 
Mika Niikko ps 
 
varapuheenjohtaja 
Erkki Tuomioja sd 
 
jäsen 
Paavo Arhinmäki vas 
 
jäsen 
Eva Biaudet 
 
jäsen 
Inka Hopsu vihr (osittain) 
 
jäsen 
Saara Hyrkkö vihr 
 
jäsen 
Johannes Koskinen sd 
 
jäsen 
Katri Kulmuni kesk 
 
jäsen 
Petteri Orpo kok 
 
jäsen 
Jaana Pelkonen kok 
 
jäsen 
Juha Sipilä kesk 
 
jäsen 
Ville Tavio ps 
 
varajäsen 
Vilhelm Junnila ps 
 
varajäsen 
Jouni Ovaska kesk (osittain) 
 

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos 
Jonna Laurmaa  
 

Eriävä mielipide

Perustelut

Suomen katastrofaalisen huono talouskehitys huomioiden kehitysyhteistyörahoituksen voimakas lisääminen ei ole suositeltavaa. Kehitysavun kasvattaminen tapahtuu velkarahalla, koska valtio joutuu ottamaan lisää velkaa menolisäyksiin. YK:n kansainvälisesti asettamat poliittiset tavoitteet kehitysapurahojen nostosta eivät ole Suomea oikeudellisesti sitovia. 

Suomessa elävien köyhien elinolosuhteista huolehtimisen tulee olla kehitysapuun nähden valtion ensisijainen tehtävä. 

Kehitysyhteistyörahoitusta tulee tarkastella nykyistä kriittisemmin, sillä kehitysyhteistyön kanssa tekemisissä olevien tahojen oma intressi on yleensä esittää kehitysyhteistyö erittäin myönteisessä valossa. Suomalaisten veronmaksajien kehittyvien maiden hankkeisiin lahjoittamalle rahalle tulee asettaa tiukempia reunaehtoja pitkäaikaisten tavoitteiden toteutumisesta.  

Mikäli Suomen strategia on pyrkiä olemaan globaali ilmastojohtaja, Suomen tulee alkaa toimia aktiivisesti väestönkasvua vastaan, koska maapallon lisääntyvä väestö yhdistettynä elintason jatkuvaan nousupyrkimykseen on omiaan lisäämään päästöjä ja ympäristön rasitusta. 

Mielipide

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että tulevaisuusvaliokunta ottaa edellä esitetyn huomioon. 
Helsingissä 22.04.2021
Ville Tavio ps 
 
Vilhelm Junnila ps