Viimeksi julkaistu 2.1.2023 12.30

Valiokunnan mietintö HaVM 26/2022 vp HE 122/2022 vp Hallintovaliokunta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion henkilöstölle etätyöstä johtuvissa olosuhteissa sattuneiden tapaturmien korvaamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion henkilöstölle etätyöstä johtuvissa olosuhteissa sattuneiden tapaturmien korvaamisesta (HE 122/2022 vp): Asia on saapunut hallintovaliokuntaan mietinnön antamista varten. 

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

  • lainsäädäntöneuvos Jarmo Huotari 
    valtiovarainministeriö
  • lainsäädäntöneuvos Riitta Haapasaari 
    oikeusministeriö
  • neuvotteleva virkamies Kirsi Terhemaa 
    sosiaali- ja terveysministeriö
  • lakiasiainpäällikkö Pekka Syrjänen 
    Valtiokonttori
  • neuvottelupäällikkö Markku Kojo 
    Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry
  • työelämäasiantuntija Tuula Haavasoja 
    Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 

  • ulkoministeriö
  • puolustusministeriö
  • Tasavallan presidentin kanslia
  • Kansaneläkelaitos
  • Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta
  • Ammattiliitto Pro ry
  • Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
  • Ahvenanmaan maakuntapäivät

Valiokunta on saanut ilmoituksen, ei lausuttavaa: 

  • eduskunnan kanslia
  • Verohallinto

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion henkilöstölle etätyöstä johtuvissa olosuhteissa sattuneiden tapaturmien korvaamisesta. Laki olisi uusi. Ehdotettavan lain mukaan valtion virkamiehelle ja työntekijälle etätyössä työntekoon liittyvässä toiminnassa sattunut työtapaturma korvattaisiin kuten muukin työtapaturmaksi luettava vahinkotapahtuma. Korvattavuuteen säädettäisiin kuitenkin eräitä rajoituksia. 

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2023. 

VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT

Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki valtion henkilöstölle etätyöstä johtuvissa olosuhteissa sattuneiden tapaturmien korvaamisesta. Tavoitteena on saattaa valtion henkilöstö etätyössä sattuneiden työtapaturmien korvaamisen osalta vastaavaan asemaan kuin niiden työnantajien henkilöstö, joilla on työnantajan järjestämä vapaaehtoinen vakuutus etätyössä sattuneiden tapaturmien korvaamiseksi. Ehdotetulla lailla täydennetään voimassa olevaa etätyössä sattuneisiin tapaturmiin sovellettavaa sääntelyä ja parannetaan valtioon palvelussuhteessa olevan henkilöstön vakuutusturvaa. 

Hallituksen esityksen perustelujen mukaan noin 60 prosenttia valtion yli 70 000 työntekijästä toimii sellaisissa tehtävissä, jotka ainakin osittain voidaan hoitaa etätyönä. Etätyön arvioidaan lisääntyvän niin, että vuonna 2026 noin puolet virkamiesten työajasta tullaan tekemään etätyönä. Yhteiskunnan digitalisoituminen mahdollistaa valtion työtehtävien hoitamisen yhä enemmän paikkariippumattomasti. 

Valtio ei vakuuta henkilöstöään, vaan valtioon työ- tai virkasuhteessa olevien tapaturmat ja ammattitaudit korvataan valtion varoista työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) säännösten mukaisesti. Myös etätyössä työnteon yhteydessä sattunut tapaturma korvataan jo voimassa olevan työtapaturma- ja ammattitautilain nojalla. Ehdotetulla lailla tämä turva laajennetaan koskemaan valtion henkilöstön osalta etätyöpaikassa työntekoon tavanomaisesti liittyvässä toiminnassa muutoin kuin työnteon yhteydessä ja tietyin edellytyksin myös etätyöpaikan alueen ulkopuolella sattuneen tapaturman korvaamista. Valiokunta tähdentää, että korvattavan etätyötapaturman on liityttävä työntekoon tai sen vuoksi tehtävään siirtymiseen hallituksen esityksessä tarkemmin kuvatuin tavoin. 

Valiokunnan käsityksen mukaan tarkoituksena on, että etätyössä sattuneet tapaturmat korvataan lähtökohtaisesti samojen periaatteiden mukaan kuin lähityössä sattuneet tapaturmat. Näin ollen myös esimerkiksi etätyössä tauoilla sattunut tapaturma korvataan ehdotettujen säännösten mukaan samoin edellytyksin kuin työpaikalla sattunut tapaturma. Valiokunta toteaa selvyyden vuoksi, että kuntoliikunnassa sattunut työtapaturma käsitellään jatkossakin työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisena työtapaturmana. 

Etätyöpaikkana pidetään lakiehdotuksen 5 §:n 1 momentin mukaan muuta kuin työantajan järjestämää tilaa, jossa henkilön on työnantajan ohjeiden mukaan sallittua hoitaa virka- tai työtehtäviään. Hallituksen esityksen perusteluista ilmenee, että etätyön tekeminen ulkomailla ei ole valtion virkamiehille pääsääntöisesti sallittua. Ehdotetun lain soveltaminen ulkomailla tehtävään etätyöhön olisi näin ollen erittäin poikkeuksellista. 

Etätyössä sattuneiden tapaturmien johdosta maksettaville korvauksille asetetaan lakiehdotuksessa ajallisia rajoituksia. Vain pysyvän haitan korvaus on euromääräisesti rajattu.  

Valtiokonttorille on vuonna 2019 ilmoitettu yhteensä 18 etätyössä sattunutta tapaturmaa, joista 5 on korvattu. Vuonna 2020 vastaavat luvut ovat olleet 58 ja 12 sekä vuonna 2021 yhteensä 94 ja 23. Ehdotetun sääntelyn arvioidaan jonkin verran lisäävän ilmoitettavien tapaturmien määrää. Valtiokonttorin maksamien tapaturmakorvausten määrä on erityisesti hallinnollisessa tehtävissä toimivien osalta laskenut merkittävästi valtionhallinnon laajan etätyösuosituksen aikana. Etätyössä sattuu vähemmän tapaturmia kuin lähityössä, ja etätyötapaturmissa aiheutuvat vammat ovat pääsääntöisesti lievempiä kuin lähityön tekemiseen liittyvät tapaturmavammat.  

Tapaturmaturvan laajentamisesta aiheutuvan korvausmenon arvioidaan kokonaisuudessaan jäävän vuosittain alle 100 000 euron. Yksittäisen vahinkotapauksen korvausmäärä riippuu kuitenkin vamman laadusta, mistä syystä korvausmäärissä voi vuositasolla ilmetä suurtakin vaihtelua. Valiokunta toteaa, että ehdotettu muutoksenhakumenettely vastaa työtapaturma- ja ammattitautilaissa säädettyä menettelyä. Muutoksenhakuasioiden ei arvioida merkittävästi lisääntyvän. Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä, että ehdotetun lainsäädännön vaikutuksia seurataan. 

Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella hallintovaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä yksityiskohtaisista perusteluista ilmenevin muutoksin. 

VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1 §. Soveltamisala.

Valiokunta on saanut asiassa Ahvenanmaan maakuntapäivien lausunnon, jonka mukaan maakuntapäivien jäsenten asema kuuluu maakunnan lainsäädäntövaltaan. Valiokunta ehdottaa saamansa selvityksen perusteella, ettei ehdotettua lakia sovelleta Ahvenanmaan maakuntapäivien jäseneen, mikä edellyttää pykälän 4 kohdan muuttamista. Valiokunta kuitenkin toteaa, että työtapaturma- ja ammattitautilain 8 §:n 7 kohdan mukaan mainittua lakia sovelletaan myös Ahvenanmaan maakuntapäivien jäseneen. Saadun selvityksen mukaan Ahvenanmaalta ei ole tullut Valtiokonttoriin työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisia korvaushakemuksia. Hallintovaliokunta ei ehdota työtapaturma- ja ammattitautilakia tässä yhteydessä muutettavaksi, vaan lain mahdolliset muutostarpeet tulee erikseen selvittää. 

2 §. Soveltamisalan rajaukset ja korvauksesta tehtävät vähennykset.

Valiokunnan huomiota on asiantuntijakuulemisessa kiinnitetty siihen, että hallituksen esityksessä ei ehdoteta sääntelyä ehdotetun lain perusteella maksettavasta päivärahasta ja päivärahakaudella maksettavasta kuntoutusrahasta tehtävistä laskennallisista vähennyksistä. Valiokunta ehdottaa pykälän 3 momenttia täsmennettäväksi niin, että säädettävässä laissa tarkoitetun etätyötapaturman johdosta maksettavasta päivärahasta, kuntoutusrahasta ja tapaturmaeläkkeestä tehdään vastaavat vähennykset kuin tehdään työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisen vapaa-ajan vakuutuksen perusteella. Vähennys tehdään korvauksen perusmäärästä, ja vasta tämän jälkeen vähennetään työnantajan maksama sairausajan palkka.  

Valiokunta ehdottaa pykälään lisättäväksi uuden 4 momentin, jossa säädetään etätyötapaturman ja sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaan maksettavan korvauksen välisestä etusijajärjestyksestä. Sairaanhoitokorvauksesta vähennetään valiokunnan ehdottaman säännöksen mukaan vahingoittuneelle samasta vahinkotapahtumasta sairausvakuutuslain nojalla maksettu korvaus, jos sellainen on vahinkotapahtumasta jo maksettu. Jos sairaanhoitolaitos laskuttaa Valtiokonttoria suoraan antamastaan hoidosta, lasku maksetaan kokonaisuudessaan vähennystä tekemättä. Tämä vähentää Valtiokonttorille takautumisoikeuden käyttämisestä aiheutuvaa hallinnollista taakkaa.  

15 §. Työtapaturma- ja ammattitautilain muu soveltaminen.

Valiokunta on tehnyt pykälän 1 momentin luetteloon teknisiä korjauksia. 

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS

Hallintovaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 122/2022 vp sisältyvän lakiehdotuksen. (Valiokunnan muutosehdotukset) 

Valiokunnan muutosehdotukset

Laki valtion henkilöstölle etätyöstä johtuvissa olosuhteissa sattuneiden tapaturmien korvaamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:  
1 § 
Soveltamisala 
Tätä lakia sovelletaan henkilöön, joka tekee työtä  
1) valtion virkamieslain (750/1994) mukaisessa virkasuhteessa; 
2) työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 1 §:ssä tarkoitetussa työsuhteessa valtioon; 
3) eduskunnan virkamiehistä annetussa laissa (1197/2003) tarkoitetussa virkasuhteessa; 
4) tasavallan presidenttinä, valtioneuvoston jäsenenä, tasavallan presidentin kanslian virkamiehenä, eduskunnan oikeusasiamiehenä tai apulaisoikeusasiamiehenä Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi taikka Muutosehdotus päättyy kansanedustajana Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi taikka Ahvenanmaan maakuntapäivien jäsenenä Poistoehdotus päättyy. 
2 § 
Soveltamisalan rajoitukset ja korvauksesta tehtävät vähennykset 
Tätä lakia ei sovelleta henkilövahinkoon, josta 1 §:ssä tarkoitetulla henkilöllä on oikeus korvaukseen työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) nojalla.  
Tämän lain mukaisista korvauksista vähennetään korvaus, johon vahingoittuneella samasta vahingosta on oikeus potilasvakuutuslain (948/2019), liikennevakuutuslain (460/2016) tai raideliikennevastuulain (113/1999) nojalla.  
Tämän lain perusteella maksettavasta Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi päivärahasta ja päivärahakaudella maksettavasta kuntoutusrahasta tehdään työtapaturma- ja ammattitautilain 202 §:n 1 momentissa tarkoitettu laskennallinen vähennys. Tapaturmaeläkkeestä Muutosehdotus päättyy tai Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi tapaturmaeläkekaudella maksettavasta Muutosehdotus päättyy kuntoutusrahasta vähennetään vahingoittuneelle samasta vahingosta samalta ajalta maksettava työeläkelakien mukaan maksettava osatyökyvyttömyyseläke, kuntoutustuki tai työkyvyttömyyseläke sekä niiden jälkeinen vanhuuseläke. 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi Sairaanhoitokorvauksesta vähennetään vahingoittuneelle samasta vahinkotapahtumasta sairausvakuutuslain (1224/2004) nojalla maksettu korvaus. Muutosehdotus päättyy (Uusi 4 mom.) 
3 § 
Korvattavat vahinkotapahtumat 
Tämän lain mukaisena vahinkotapahtumana korvataan valtion henkilöstön etätyötapaturma. 
4 § 
Lääketieteellisen syy-yhteyden arviointi, tapaturma ja tapaturman aiheuttama vamman tai sairauden olennainen paheneminen  
Lääketieteellisen syy-yhteyden arviointiin, tapaturmaan ja tapaturman aiheuttaman vamman tai sairauden olennaiseen pahenemiseen sovelletaan, mitä niistä työtapaturma- ja ammattitautilain 16, 17 ja 19 §:ssä säädetään. 
5 § 
Valtion henkilöstön etätyöpaikka ja valtion henkilöstön etätyötapaturma etätyöpaikan alueella 
Valtion henkilöstön etätyöpaikka on työn tekemiseen soveltuva sellainen muu kuin työnantajan järjestämä tila, jossa henkilön on työnantajan ohjeiden mukaan sallittua hoitaa virka- tai työtehtäviään. 
Valtion henkilöstön etätyötapaturma on ulkoisesta tekijästä johtuva äkillinen ja odottamaton tapahtuma, joka aiheuttaa henkilölle vamman tai sairauden ja joka on tapahtunut etätyöntekopaikan alueella työntekoon tavanomaisesti liittyvässä toiminnassa muutoin kuin työnteon yhteydessä.  
6 § 
Valtion henkilöstön etätyötapaturma etätyöpaikan alueen ulkopuolella 
Valtion henkilöstön etätyötapaturma on myös tapaturma, joka on sattunut työntekijälle etätyöpaikan alueen ulkopuolella seuraaviin olosuhteisiin tavanomaisesti liittyvässä toiminnassa: 
1) asunnon tai työpaikan sekä etätyöpaikan välisellä matkalla tai etätyöpaikkojen välisellä työntekemisen kannalta välttämättömällä matkalla; 
2) etätyöpaikan läheisyydessä tavanomaisen ruokailu- tai virkistystauon aikana ja välittömästi siihen liittyvällä matkalla; 
3) lasten päivähoidon järjestämisen vuoksi tehdyllä tavanomaisella matkalla asunnolta tai etätyöpaikalta hoitopaikkaan tai takaisin sekä vähäinen poikkeaminen lyhimmältä matkareitiltä päivittäistavarakaupassa käynnin tai muun siihen rinnastettavan syyn vuoksi. 
7 § 
Sairaanhoidon korvaukset 
Sairaanhoidon korvaamiseen sovelletaan, mitä työtapaturma- ja ammattitautilain 36 - 39 ja 42 - 49 §:ssä säädetään. 
Sairaanhoitoon liittyvien matka- ja majoituskulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä työtapaturma- ja ammattitautilain 50 §:ssä säädetään. 
Sairaanhoidon korvauksia maksetaan kuitenkin enintään kahden vuoden ajan vahinkotapahtuman sattumisesta lukien. 
8 § 
Eräiden henkilökohtaisessa käytössä olleiden esineiden korvaaminen 
Vahinkotapahtuman yhteydessä vahingoittuneiden esineiden korvaamiseen sovelletaan, mitä työtapaturma- ja ammattitautilain 54 §:ssä säädetään.  
9 §  
Päiväraha ja tapaturmaeläke 
Päivärahaan sovelletaan, mitä työtapaturma- ja ammattitautilain 56 – 62 ja 81 §:ssä säädetään. 
Tapaturmaeläkkeeseen sovelletaan, mitä työtapaturma- ja ammattitautilain 63, 64 ja 66 §:ssä säädetään. Tapaturmaeläkettä maksetaan kuitenkin enintään yhden vuoden ajan päivärahakauden päättymisestä lukien. 
10 § 
Työkokeilu ja sen ajalta maksettava kuntoutusraha  
Työhön paluun tukemiseksi vahingoittuneelle voidaan maksaa kuntoutusrahaa työkokeiluajalta. Samalta ajalta ei ole oikeutta päivärahaan eikä tapaturmaeläkkeeseen. 
Kuntoutusrahan suuruuden määrittämiseen sovelletaan, mitä työtapaturma- ja ammattitautilain 69 §:n 2 momentissa säädetään. 
Kuntoutusrahan maksaminen päättyy kuitenkin viimeistään, kun vahinkotapahtumasta on kulunut kaksi vuotta. 
11 § 
Pysyvä haitta 
Pysyvän haitan korvaus maksetaan vahinkotapahtuman aiheuttamasta vammasta tai sairaudesta johtuvasta pysyvästä yleisestä haitasta. Haittarahaan, haittaluokan määrittämiseen ja haittaluokitukseen sovelletaan, mitä työtapaturma- ja ammattitautilain 83 - 85 §:ssä säädetään. Haittaluokan 20 mukaisesta pysyvästä haitasta maksetaan kertakorvauksena 65 000 euroa ja osittaisesta pysyvästä haitasta kertakorvauksena niin monta kahdeskymmenesosaa tästä korvausmäärästä kuin haittaluokka osoittaa. Jos haittaluokka nousee vamman tai sairauden pahenemisen vuoksi vähintään yhdellä, muutetaan korvauksen määrää haittaluokan muutosta vastaavasti.  
Korvausta pysyvästä haitasta on vaadittava viimeistään viiden vuoden kuluessa vahinkotapahtuman sattumisesta lukien. 
Edellä 1 momentissa mainittu rahamäärä tarkistetaan vuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 §:ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Tarkistettu rahamäärä pyöristetään lähimmäksi täydeksi tuhanneksi euroksi. 
12 § 
Hautausapu ja vainajan kuljetuskustannukset 
Hautausavun maksamiseen ja vainajan kuljetuskustannuksien korvaamiseen sovelletaan, mitä työtapaturma- ja ammattitautilain 109 §:ssä säädetään.  
Hautausapua ei kuitenkaan makseta eikä vainajan kuljetuskustannuksia korvata, jos vahingoittunut kuolee sen jälkeen, kun vahinkotapahtumasta on kulunut viisi vuotta. 
13 § 
Toimivaltainen vakuutuslaitos 
Tämän lain soveltamisalaan kuuluvassa korvausasiassa toimivaltainen vakuutuslaitos on Valtiokonttori. 
14 § 
Etätyötapaturmasta ilmoittaminen  
Henkilön on ilmoitettava etätyötapaturmasta työnantajalle heti, kun se olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista.  
Työnantajan on ilmoitettava etätyötapaturmasta Valtiokonttorille viimeistään kymmenen arkipäivän kuluessa siitä, kun työnantaja sai tiedon vahinkotapahtumasta. Valtiokonttori vahvistaa ilmoituksen kaavan. 
Korvausasia on kuitenkin saatettava vireille viimeistään vuoden kuluessa vahinkopäivästä. 
15 § 
Työtapaturma- ja ammattitautilain muu soveltaminen 
Jollei tässä laissa toisin säädetä, tämän lain mukaiseen asiaan sovelletaan, mitä säädetään työtapaturma- ja ammattitautilain: 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 1) Muutosehdotus päättyy 112 §:ssä korvausasian vireilletulostaValiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi ; Muutosehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 2) Muutosehdotus päättyy 15 luvussa asianosaisista ja puhevallan käytöstä korvausasian käsittelyssä; 
3) 16 luvussa, 123, 125Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi , Poistoehdotus päättyy ja 126 §:ää lukuun ottamatta, vakuutuslaitosta koskevista menettelysäännöksistä korvausasiassa; 
4) 17 luvussa, 129 §:ää lukuun ottamatta, vahingoittunutta ja muuta korvauksenhakijaa koskevista menettelysäännöksistä korvausasiassa;  
5) 18 luvussa, 139-142, 142 a,143 ja 145 §:ää lukuun ottamatta, korvauksen maksamisesta;  
6) 19 luvussa, 153–155 §:ää lukuun ottamatta, velvoitteiden laiminlyönnin vaikutuksesta korvausasian käsittelyyn. 
Lisäksi tämän lain mukaiseen asiaan sovelletaan, mitä tapaturma- ja ammattitautilain 250 §:ssä säädetään rekisteröidyn oikeuden rajaamisesta, 252 §:ssä vakuutuslaitoksen ja muutoksenhakuelimen oikeudesta saada tietoja, 255 §:ssä vakuutuslaitoksen oikeudesta antaa tietoja, 263 §:ssä luovutettujen tietojen oikeellisuudesta ja salassapidosta, 264 §:ssä teknisestä käyttöyhteydestä, 265 §:ssä tietojen maksuttomuudesta, 266 §:ssä terveydentilatiedoista maksettavista korvauksista, 268 §:ssä rahamäärien ja korvausten tarkistamisesta työeläkeindeksillä ja palkkakertoimella, 269 §:ssä rahamäärien pyöristämisestä, 270 §:ssä vakuutuslaitoksen takautumisoikeudesta, 273 §:ssä todistajien kuulustelusta, 274 §:ssä esteellisyydestä, 275 §:ssä asiakirjojen säilyttämisestä, 275 a §:ssä päätöksen koneellisesta allekirjoittamisesta, 276 §:ssä siirto- ja ulosmittauskiellosta ja 277 §:ssä tapaturma-asiamiehestä.  
16 § 
Valtiokonttorin takautumisoikeus 
Vahingonkärsineen oikeus 2 §:n 2 ja 3 momentin mukaisesti vahingoittuneelle maksettuihin korvauksiin siirtyy Valtiokonttorille siltä osin kuin se on maksanut korvausta.  
17 § 
Muutoksenhaku, muutoksenhakuaika ja päätöksen täytäntöönpano 
Asianosainen, joka ei tyydy Valtiokonttorin päätökseen, saa hakea siihen muutosta tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalta kirjallisella valituksella. Asianosainen, joka ei tyydy tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen, saa hakea siihen muutosta vakuutusoikeudelta kirjallisella valituksella.  
Muutoksenhakuaika on 30 päivää siitä päivästä lukien, jona asianosainen on saanut tiedon Valtiokonttorin tai tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksestä. Jollei muuta näytetä, valittajan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, jona päätös on postitettu valittajan ilmoittamaan osoitteeseen. Valituskirjelmä on toimitettava muutoksenhakuajassa Valtiokonttorille. 
Vakuutusoikeuden päätökseen, jos siinä on ratkaistu kysymys siitä, oikeuttaako vamma, sairaus tai kuolema tämän lain mukaiseen korvaukseen, tai siitä, kenen on korvaus maksettava, saa hakea muutosta korkeimmalta oikeudelta valittamalla, jos korkein oikeus myöntää valitusluvan.Haettaessa muutosta vakuutusoikeuden päätökseen noudatetaan, mitä oikeudenkäymiskaaren 30 luvussa säädetään muutoksenhausta hovioikeuden ratkaisuun. Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen on 60 päivää siitä päivästä, jona valittaja on saanut tiedon vakuutusoikeuden päätöksestä. Valtiokonttorin päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, kunnes asia on lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu.  
Valtiokonttorin ja tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan lainvoimainen päätös pannaan täytäntöön niin kuin riita-asiassa annettu lainvoimainen tuomio. 
18 § 
Itseoikaisu ja valituksen siirto muutoksenhakuelimelle 
Jos Valtiokonttori hyväksyy kaikilta osin sille toimitetussa valituksessa esitetyt vaatimukset, sen on annettava asiasta uusi päätös.  
Uuteen päätökseen saa hakea muutosta noudattaen, mitä 17 §:ssä säädetään.  
Valituksen siirtämiseen muutoksenhakuelimelle sovelletaan, mitä työtapaturma- ja ammattitautilain 242 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään.  
19 § 
Muutoksenhakuajan jälkeen tullut valitus 
Jos tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalle, vakuutusoikeudelle tai korkeimmalle oikeudelle määräajassa annettava valitus tai muu kirjelmä on saapunut perille tämän ajan päättymisen jälkeen, se voidaan tästä huolimatta ottaa tutkittavaksi, jos myöhästymiseen on ollut painava syy. 
20 § 
Oikaisumenettely, päätöksen poistaminen ja takaisinperintä 
Oikaisumenettelyyn, päätöksen poistamiseen ja takaisinperintään sovelletaan, mitä niistä työtapaturma- ja ammattitautilain 34 luvussa säädetään. 
21 § 
Voimaantulo 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
 Lakiehdotus päättyy 
Helsingissä 17.11.2022 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja 
Mari Rantanen ps 
 
varapuheenjohtaja 
Mari-Leena Talvitie kok 
 
jäsen 
Tiina Elo vihr 
 
jäsen 
Hanna Holopainen vihr 
 
jäsen 
Mats Löfström 
 
jäsen 
Juha Pylväs kesk 
 
jäsen 
Matti Semi vas 
 
jäsen 
Kari Tolvanen kok 
 
jäsen 
Heikki Vestman kok 
 
jäsen 
Heidi Viljanen sd 
 
varajäsen 
Veijo Niemi ps 
 
varajäsen 
Ben Zyskowicz kok 
 

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Henri Helo