Yleistä

Hallituksen esityksen tarkoituksena on mahdollistaa ammatillisen koulutuksen yhdenmukaisiin tutkinnon perusteisiin perustuvan tutkintoviennin järjestäminen sekä ammatillisen koulutuksen viennin koordinointi ja laadunvarmistus. 

Ammatillista tutkintovientiä EU- ja ETA-alueen ulkopuolelle on pilotoitu laajasti viiden vuoden ajan vuodesta 2017 lähtien Opetushallituksen ammatillisen koulutuksen koulutusvientikokeiluissa. Koulutusvientikokeilua varten Opetushallitus on antanut kansallisista tutkinnon perusteista poikkeavat ja erilliset tutkinnon perusteet kokeiluluvan saaneiden koulutuksen järjestäjien käytettäviksi. Saadun asiantuntijalausunnon mukaan kokeilun ulkopuolella olevien koulutuksen järjestäjien kiinnostus tutkintoviennin aloittamiseen on lisääntynyt jälleen tänä syksynä. Useat koulutuksen järjestäjät ovat edenneet kaupallisissa neuvotteluissa tutkintoviennin aloittamiseksi vuoden 2022 alussa. 

Valiokunta katsoo, että esitys antaa uusia mahdollisuuksia suomalaisen koulutusosaamisen vientiin. Ehdotettu muutos mahdollistaa kaikkien koulutuksen järjestäjien pääsyn tutkintovientimarkkinoille ensi vuoden alusta lähtien. Uudistuksen tarkoituksena on, että tutkinnon perusteiden poikkeusten laatiminen EU- ja ETA-alueiden ulkopuolelle suuntautuvaan tutkintokoulutukseen on tulevaisuudessa osa normaalia tutkinnon perusteiden uusinta- ja laatimistyötä. 

Valiokunta pitää tärkeänä huolehtia siitä, että Opetushallituksella on riittävät resurssit huolehtia tutkinnon perusteiden poikkeamiseen sekä lupamenettelyyn liittyvistä tehtävistä. 

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella sivistysvaliokunta pitää hallituksen esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta ehdottaa hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomioin ja muutosesityksin. 

Tutkinnon perusteita koskeva poikkeamismahdollisuus

Esityksen mukaan Opetushallitus valmistelee tutkintovientiä varten tutkinnon perusteiden sisältämät poikkeamat suhteessa Suomessa käytettäviin tutkinnon perusteisiin yhdessä tutkintovientitoimikunnan kanssa. Esitetyllä menettelytavalla varmistetaan se, että Opetushallitus ei joudu käsittelemään useita samoja tutkintoja koskevia poikkeamishakemuksia ja tekemään niistä erillisiä päätöksiä. Valiokunta pitää menettelyä tarkoituksenmukaisena Opetushallituksen resurssien käytön kannalta. 

Opetushallitus määrää tutkinnon perusteissa tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet ja voi poiketa välttämättömiltä osin sellaisista tutkinnon perusteiden mukaisista muista kuin keskeisistä ammattitaitovaatimuksista ja osaamistavoitteista. Poikkeamisen välttämättömyyttä arvioidaan sen suhteen, onko kyseinen ammattitaitovaatimus tai osaamistavoite sidoksissa Suomen lainsäädäntöön, kulttuuriin tai olosuhteisiin taikka vastaaviin seikkoihin siten, että poikkeaminen koulutusvientinä toteutettavassa koulutuksessa muussa kulttuurissa on välttämätöntä. 

Opetushallitus valmistelee tutkinnon perusteet yhdessä työ- ja elinkeinoelämän edustajien ja työelämätoimikuntien kanssa. Lisäksi tutkintovientitoimikunta osallistuu tutkintovientiä varten tehtävien poikkeusten valmisteluun. Valiokunta pitää tärkeänä, että kaikki edellä mainitut tahot tuovat asiantuntemuksensa tutkinnon perusteiden valmisteluun. Opetushallituksella on yhdessä työ- ja elinkeinoelämän edustajien, asianomaisen työelämätoimikunnan ja tutkintovientitoimikunnan kanssa parhaat edellytykset ja tarvittava osaaminen arvioida tutkinnon perusteisiin tehtäviä poikkeamia ilman, että työllistymisen ja jatko-opintojen kannalta keskeinen osaaminen vaarantuu. 

Koulutusvientikokeilussa olleiden on mahdollista jatkaa koulutusvientiä marraskuuhun 2022 saakka siten, että nämä järjestäjät voivat soveltaa kokeilussa käytössä olleita tutkintovientiä varten laadittuja tutkinnon perusteita mainittuun ajankohtaan saakka. Tämä on perusteltua, jotta jo käynnissä olevat tutkintokoulutukset voidaan saattaa loppuun ilman, että koulutusvientikokeilutoimijan tulee hakea ehdotetun lain mukaista päätöstä. 

Lupamenettely

Ehdotuksen mukaan tutkinnon perusteisiin tehtyjen poikkeusten soveltaminen edellyttää lupaa, jotta voidaan varmistua siitä, että järjestäjällä on riittävä osaaminen soveltaa perusteisiin tehtyjä poikkeuksia. Hakemukset luvan myöntämisen edellytysten täyttymisestä arvioidaan tapauskohtaisesti. Luvan myöntämisestä päättää Opetushallitus. 

Valiokunta pitää ehdotettua lupamenettelyä tarpeellisena. Se on osa koulutuksen laadun ja myös opiskelijoiden oikeusturvan varmistamista. Koulutuksen järjestäjän edellytykset soveltaa tutkinnon perusteita arvioidaan järjestämisluvan myöntämisen yhteydessä, mutta edellytykset soveltaa perusteisiin tehtyjä poikkeuksia tulevat arvioitaviksi ehdotetun lupamenettelyn yhteydessä. 

Koulutusviennin kehittäminen ja globaali vastuu

Ammatillisella koulutuksella on paljon annettavaa oppimisen maailmanlaajuisessa edistämisessä ja myös uuden vientitoiminnan kehittämisessä. Hallitusohjelmassa esitetty Suomen ulko- ja kehityspoliittinen linja korostaa erityisesti Afrikan maiden ja väestön kasvavaa globaalia roolia. Tätä varten on tehty omaa Afrikka-strategiaa, jossa koulutuksella ja osaamisella on tärkeä rooli. Vuonna 2019 ulkoministeriön julkaisema raportti ehdotti koulutusta kehitysyhteistyön kärkitavoitteeksi. 

Sivistysvaliokunta on aiemmin (SiVL 3/2021 vp) tuonut esille koulutuksen ja oppimisen tärkeän merkityksen osana Suomen kehitysyhteistyötä. Suomi pystyy koulutusviennillä vaikuttamaan kokoaan suurempana osaamisen kehittymiseen kestävän kehityksen edistämiseksi. Jos koulutusvienti halutaan laajemmin osaksi kehitysyhteistyötä, on tärkeä edelleen arvioida koulutusviennin eettisiä periaatteita sekä niiden soveltuvuutta kehitysyhteistyöhön. On myös huomioitava, että koulutusviennin kenttä on laaja ja siellä on monenlaisia toimijoita, joilla on erilaisia tavoitteita. Sivistysvaliokunta uudistaa edellä mainitussa lausunnossaan esille tuodut kantansa ihmisoikeuksien sekä sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttamisen tärkeydestä myös koulutusyhteistyössä ja ‑viennissä. 

Koulutusviennin kokonaisselvitys

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että koulutusvientiä koskevaa sääntelyä on sisällytetty osaksi kansallista koulutusjärjestelmää koskevia säädöksiä. Toisin kuin julkisesti rahoitettu ja valvottu kansallinen koulutusjärjestelmämme, koulutusvienti on markkinoilla tapahtuvaa taloudellista toimintaa. On tärkeää, että koulutusvientiä koskeva sääntely ei vaikuta kansalliseen koulutusjärjestelmään, jota ei ole kansallisella eikä EU:n tasolla katsottu taloudelliseksi toiminnaksi. 

Valiokunta pitää erittäin tärkeänä tehdä kokonaisselvitys koulutusviennin tilasta ja mahdollisuuksista sekä koulutusviennissä sovellettavaksi tulevasta lainsäädännön kokonaisuudesta ottaen huomioon yhtäältä koulutuksen julkinen tehtävä ja toisaalta sen taloudellinen toiminta.