Ammattipätevyysdirektiivi 2005/36/EY linkittyy EU:n sisämarkkinoiden perusvapauksiin eli henkilöiden ja palveluiden vapaaseen liikkuvuuteen ja ammattihenkilöiden sijoittautumisoikeuteen. Ammattipätevyysdirektiiviä on muutettu direktiivillä 2013/55/EU, joka jäsenvaltioiden on tullut panna täytäntöön viimeistään 18.1.2016, ja muutokset on vuonna 2015 implementoitu Suomen lainsäädäntöön. Komissio on kuitenkin käynnistänyt ammattipätevyysdirektiivin ja sen muutosten täytäntöönpanoon liittyvän rikkomusmenettelyn ja antanut marraskuussa 2019 perustellun lausunnon, jossa katsotaan, ettei Suomi edelleenkään täytä kaikkia ammattipätevyysdirektiivistä johtuvia velvollisuuksiaan. Hallituksen esityksen tarkoituksena on täydentää direktiivin implementointia siten, että rikkomusmenettely voidaan pysäyttää.  

Sivistysvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on direktiivin täytäntöönpanoon liittyvää esityksen 1. ja 2. lakiehdotusta pidetty tarpeellisina sekä direktiivin täytäntöönpanon täydentämisen että päätöksenteon periaatteiden selkeyden ja läpinäkyvyyden näkökulmista. Ehdotetut muutokset eivät pääosin muuta toimivaltaisten viranomaisten soveltamiskäytäntöjä. Esimerkiksi Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on myös tähänastisessa ratkaisukäytännössään soveltanut ammattipätevyysdirektiivin 10 artiklan mukaisesti yleistä tunnustamisjärjestelmää silloin, kun automaattisen tunnustamisen edellytykset eivät ole täyttyneet. Ammatillista harjoittelua koskevien suuntaviivojen laatimisvelvoite lisää kuitenkin selvityksen mukaan Valviran työtaakkaa jonkin verran. 

Hallituksen esityksen 3. lakiehdotus ei liity edellä todetun direktiivin täytäntöönpanoon. Ulkomaanopintolakiin ehdotettavien täsmennysten tavoitteena on tehdä ulkomailla suoritettujen korkeakoulututkintojen ja -opintojen rinnastamisen edellytyksiä ja perusteita läpinäkyvämmiksi. Asiantuntijalausunnon mukaan on melko tavallista, että pätevöittäviä korkeakouluopintoja, erityisesti opettajankoulutuksen opintoja, suoritetaan ulkomailla erillisinä opintoina tai osana tutkintoa, joka on alemman tasoinen kuin tehtävään Suomessa vaadittava tutkinto. Hakijalle ja mahdolliselle työnantajalle on lausunnon mukaan selkeää, että päätös opintosuorituksen rinnastamisesta tehdään esityksen mukaisesti vain, jos hakija saa samanaikaisesti päätöksen ulkomaisen tutkintonsa rinnastamisesta kelpoisuusvaatimuksena olevaan tutkintoon tai jos hän on suorittanut vaadittavan tutkinnon Suomessa.  

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella sivistysvaliokunta pitää hallituksen esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta ehdottaa esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina.