Viimeksi julkaistu 13.6.2022 12.33

Valiokunnan mietintö StVM 8/2022 vp K 3/2022 vp Sosiaali- ja terveysvaliokunta Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022

JOHDANTO

Vireilletulo

Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022 (K 3/2022 vp): Asia on saapunut sosiaali- ja terveysvaliokuntaan mietinnön antamista varten. Asia on lisäksi lähetetty lakivaliokuntaan ja sivistysvaliokuntaan lausunnon antamista varten. 

Lausunnot

Asiasta on annettu seuraavat lausunnot: 

  • sivistysvaliokunta 
    SiVL 8/2022 vp
  • lakivaliokunta 
    LaVL 10/2022 vp

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut (etäkuuleminen): 

  • lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen 
    Lapsiasiavaltuutetun toimisto
  • neuvotteleva virkamies Susanna Hoikkala 
    sosiaali- ja terveysministeriö
  • neuvotteleva virkamies Tiina Muinonen 
    sosiaali- ja terveysministeriö
  • johtava asiantuntija Päivi Lindberg 
    Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
  • toiminnanjohtaja Pia Sundell 
    Barnavårdsföreningen i Finland r.f.
  • puheenjohtaja Elina Stenvall 
    Lapsuudentutkimuksen seura ry
  • johtaja Miia Pitkänen 
    Lastensuojelun Keskusliitto ry
  • johtava asiantuntija Esa Iivonen 
    Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
  • professori Heikki Hiilamo 

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Yleistä

Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (SopS 59 ja 60/1991, jäljempänä lapsen oikeuksien sopimus). Lapsiasiavaltuutetusta annetun lain (1221/2004) 3 §:n mukaan lapsiasiavaltuutetun on annettava kerran neljässä vuodessa eduskunnalle kertomus toimialaltaan.  

Nyt käsiteltävänä oleva lapsiasiavaltuutetun kertomus käsittelee kattavasti ja perusteellisesti lasten asemaa ja heidän oikeuksiensa toteutumista Suomessa vuosina 2018—2021. Kertomus sisältää kuusi lukua, joissa käsitellään suomalaisen yhteiskunnan kehitystä ja sen lapsipolitiikkaa, 2010-luvulla toteutettuja koulutusreformeja ja koulutuspolitiikkaa, tarkastelujaksolla esiin nousseita lapsiin liittyviä erityskysymyksiä, lainsäädännön kehitystä, lapsilta ja nuorilta kerättyä tietoa sekä kansallista lapsistrategiaa. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että kertomuksessa on otettu huomioon myös lasten omien kokemusten näkökulma. Nuoret neuvonantajat -tapaamisissa tuotettua tietoa on mahdollista hyödyntää tieteellisiin tutkimuksiin sekä valtionhallinnon ja päätöksenteon tarpeisiin.  

Kertomuksen mukaan kansallisen lainsäädännön kehitys on ollut tarkastelujaksolla pääsääntöisesti myönteistä. Lapsen edun ja lapsen oikeuksien huomioon ottaminen on edistynyt. Lapsen oikeuksien toteutumisen varmistamiseen on kuitenkin kertomuksen mukaan kiinnitettävä entistä enemmän huomiota myös sellaisen lainsäädännön osalta, joka ei koske lapsia suoraan mutta jolla on välillisiä vaikutuksia lasten arkeen, hyvinvointiin sekä oikeuksien ja oikeusturvan toteutumiseen. Tämä edellyttää lapsivaikutusten arvioinnin kehittämistä lainvalmistelussa.  

Lapsiasiavaltuutettu tekee kertomuksessaan kolme ehdotusta. Ensimmäinen ehdotus koskee lapsen edun ensisijaisuuden sisällyttämistä perustuslain (731/1999) perusoikeussäännöksiin. Toinen ehdotus koskee lastensuojelulain (417/2017) kokonaisuudistuksen käynnistämistä. Kolmas ehdotus koskee Suomen koulutuspolitiikan resurssien turvaamista yli hallituskausien sitoutumalla muiden Pohjoismaiden rahoitusta vastaavaan ja selkeästi määriteltyyn rahoitustasoon. 

Sosiaali- ja terveysvaliokunta tarkastelee kertomusta erityisesti oman toimialansa osalta keskittyen kertomuksessa esitettyihin ehdotuksiin. Sivistysvaliokunta (SiVL 8/2022 vp) ja lakivaliokunta (LaVL 10/2022 vp) ovat lausunnoissaan tarkastelleet kertomuksen sisältöä ja ehdotuksia omien toimialojensa osalta. Sivistysvaliokunnan tavoin sosiaali- ja terveysvaliokunta käyttää mietinnössään sanaa ”lapsi” tarkoittamaan myös alle 18-vuotiaita nuoria lapsen oikeuksien sopimuksen lapsi-käsitteen määrittelyn mukaisesti.  

Lapsen edun ensisijaisuus perustuslain perusoikeussäännöksiin

Kertomuksessa ehdotetaan, että perustuslain perusoikeussäännöksiin lisättäisiin säännös lapsen edun huomioimisesta ensisijaisena harkintaperusteena kaikissa lapsiin kohdistuvissa tai liittyvissä toimissa, jotta lapsen etu tulisi entistä paremmin otetuksi huomioon lainsäädännössä ja kaikessa muussa lapsia koskevassa toiminnassa, kuten lapsen oikeuksien sopimuksen 3 artikla edellyttää.  

Lapsen edun ensisijaisuus on yksi lapsen oikeuksien sopimuksen yleisperiaatteista. YK:n lapsen oikeuksien komitean mukaan sopimusvaltion on varmistettava, että lapsen etu otetaan ensisijaisesti huomioon kaikissa toimissa. Sopimusvaltion on tarkasteltava kansallista lainsäädäntöään tämän velvoitteen toimeenpanemiseksi (YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 14 lapsen edun ensisijaisuudesta, kohta 15). Komitea huomauttaa, että lapsen oikeus saada etunsa arvioiduksi ja otetuksi ensisijaisesti huomioon tulisi sisällyttää kaikkeen lapsiin vaikuttavaan lainsäädäntöön (yleiskommentti nro 14, kohta 31). Lapsen edun ensisijaisuus sisältyy myös Euroopan unionin perusoikeuskirjaan (perusoikeuskirja 24.2 artikla).  

Valiokunta toteaa, että lapsen edun ensisijaisuus on lapsioikeuden keskeinen periaate. Se on kirjattu myös useaan kansalliseen lakiin, kuten sosiaalihuoltolakiin (1301/2014), lastensuojelulakiin ja varhaiskasvatuslakiin (540/2018). Lapsen edun ensisijaisuutta ei kuitenkaan ole kattavasti sisällytetty kaikkiin lapsia koskevaan ja heihin vaikuttavaan lainsäädäntöön.  

YK:n lapsen oikeuksien komitea on pitänyt valitettavana, ettei Suomen lainsäädännössä viitata kattavasti lapsen etuun ja ettei periaatetta riittävästi ymmärretä tai oteta huomioon lapsia koskevassa päätöksenteossa (YK:n lapsen oikeuksien komitean Suomea koskevat loppupäätelmät 2011, kohta 26). Komitea kehottaa sopimusvaltiota tehostamaan pyrkimyksiään varmistaa, että lapsen edun periaate otetaan asianmukaisesti huomioon kaikissa lainsäädäntö-, hallinto- ja oikeudenkäyntimenettelyissä sekä kaikissa lapsia koskevissa ja lapsiin vaikuttavissa toimintapolitiikoissa, ohjelmissa ja hankkeissa ja että sitä sovelletaan niissä johdonmukaisesti. Myös kaikkien tuomioistuinten ja hallintoviranomaisten tulisi perustaa tuomioidensa ja päätöstensä oikeudelliset perustelut tähän periaatteeseen (kohta 27). 

Lapsiasiavaltuutetun kertomuksessa ja valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille, että lapsen edun ensisijaisuuden kirjaaminen perustuslakiin vahvistaisi lapsen erityisen aseman ja oikeuksien huomioon ottamista julkisen vallan toiminnassa ja laajasti koko yhteiskunnassa. Perustuslain tasoinen säännös varmistaisi sen, että lapsen etu otettaisiin huomioon kaikessa lapsiin suoraan tai välillisesti kohdistuvassa lainsäädännön täytäntöönpanossa eli myös silloin, kun lainsäädännössä ei erikseen mainita lapsen edun huomioon ottamista. Lisäksi se ohjaisi entistä velvoittavammin sekä lainvalmistelijoita että muita lapsiin kohdistuvia päätöksiä tekeviä huolehtimaan lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnista.  

Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, ettei sen toimialaan kuulu perustuslain muutosten arviointi. Valiokunta pitää kuitenkin perusteltuna selvittää, tulisiko lapsen edun huomioon ottaminen sisällyttää perustuslain perusoikeusäännöksiin ja edistäisikö muutos lapsen edun huomioon ottamista lapsiin kohdistuvan lainsäädännön täytäntöönpanossa.  

Lastensuojelulain kokonaisuudistus

Kertomuksessa ehdotetaan lastensuojelulain kokonaisuudistusta. Nykyistä lastensuojelulakia on muutettu lähes 30 kertaa, ja sen pirstaleisuus ja vaikeaselkoisuus vaikeuttavat lain toimeenpanoa. Kertomuksen mukaan kokonaisuudistuksen yhteydessä voitaisiin huolellisesti arvioida lastensuojelun muutostarpeet, vahvistaa lastensuojelun heikkoa tieto- ja tutkimuspohjaa, selkeyttää lastensuojelun suhdetta muihin lapsi- ja perhepalveluihin, vahvistaa lastensuojelun valvontaa sekä tukea lastensuojelun työntekijöiden osaamista. Ensisijaisesti tavoitteena olisi luoda lastensuojelun palvelujärjestelmä, joka edistää lapsen oikeuksia, asemaa ja etua. 

Valiokunta yhtyy lapsiasiavaltuutetun näkemykseen lastensuojelulain kokonaisuudistuksen tarpeellisuudesta. Myös valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on pidetty kokonaisuudistusta perusteltuna. Sosiaali- ja terveysministeriö on 18.5.2022 ilmoittanut käynnistävänsä lastensuojelun lainsäädännön kokonaisuudistuksen. Uudistuksen tavoitteena on turvata lasten oikeus tasapainoiseen kehitykseen ja erityiseen suojeluun sekä luoda nykyistä selkeämpi ja vaikuttavampi palvelujärjestelmä.  

Valiokunta painottaa, että kokonaisuudistuksen huolellinen toteuttaminen edellyttää riittävää resursointia, kattavaa esiselvitystä sekä voimassa olevan ja parhaillaan valmisteltavana olevan lainsäädännön vaikutusarviointeja. Kokonaisuudistusta koskevassa työssä tulee myös ottaa huomioon eduskunnan lastensuojelulain muutoksia käsiteltäessä hyväksytyt lausumat lastensuojelulain päätöksenteko- ja muutoksenhakujärjestelmän uudistamistarpeen arvioinnista (EV 80/2019 vp, StVM 18/2019 vp) sekä sijaishuollossa olevien lasten tasapainoista kehitystä ja hyvinvointia sekä lastensuojelulakiin sisältyvien rajoitusten käytön arvioinnista ja selkeyttämisestä (EV 317/2018 vp, StVM 42/2018 vp). Lisäksi valiokunta painottaa, että kokonaisuudistuksessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain rajapintaan sekä lastensuojelun avohuollon korjaavaan työhön.  

Lapsiasiavaltuutettu on valiokunnan asiantuntijakuulemisessa korostanut, että ehdotus kokonaisuudistuksesta ei ole vaihtoehto tai rinnasteinen jo valmistelussa olevalle vaativan sijaishuollon uudistamistyöryhmän ehdotuksille pohjautuvalle lastensuojelulain osittaisuudistukselle. Myös muut valiokunnan kuulemat asiantuntijat ovat tuoneet esille, että vireillä olevat lainsäädäntömuutokset tulisi toteuttaa ennen kokonaisuudistusta. Valiokunta toteaa, että se on lastensuojelun henkilöstömitoitusta koskevaa esitystä (HE 170/2022 vp) käsitellessään pitänyt tärkeänä, että valmisteilla oleva lastensuojelulain uudistamista koskeva useita parannusehdotuksia sisältävä esitys tuodaan viivytyksettä eduskunnan käsittelyyn (StVM 34/2021 vp). Myös perustuslakivaliokunta piti esitystä koskevassa lausunnossaan (PeVL 45/2021 vp, kappale 4) valitettavana, että henkilöstömitoitusta koskevalla esityksellä pyrittiin toteuttamaan vain yksi pistemäinen muutos eikä esimerkiksi muita aikaisemmin tämän muutoksen kanssa yhdessä valmisteltuja säädösmuutoksia. Valiokunta pitää tärkeänä, ettei kokonaisuudistus viivästytä lapsen edun turvaamiseksi välttämättömien lainmuutosten tekemistä. 

Valiokunta painottaa, että lainsäädännön uudistaminen ei yksin ratkaise palvelujärjestelmän kokonaisuuteen ja lainsäädännön toimeenpanoon liittyviä ongelmia. Valiokunta kiinnittää vakavaa huomiota siihen, että kertomuksen mukaan vuonna 1997 syntyneistä lapsista liki kuusi prosenttia on jossain lapsuutensa vaiheessa sijoitettuna kodin ulkopuolelle (s. 22). Lisäksi valiokunnan saaman selvityksen mukaan lastensuojelun avo- ja sijaishuollon kustannukset, 1,2 miljardia euroa, ovat kaksinkertaiset valtakunnalliseen pelastustoimeen verrattuna, 1,5-kertaiset lukiokoulutuksen kustannuksiin verrattuna ja ovat yhtä suuret kuin syöpähoitoihin käytetyt kustannukset. Lapsiasiavaltuutetun kertomuksessa ja valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille, että lapset ja perheet eivät saa riittävää tukea ja apua palvelujärjestelmässä, minkä vuoksi ongelmat pahenevat ja kasautuvat. Tämän seurauksena joudutaan turvautumaan lastensuojelun asiakkuuksiin ja kodin ulkopuolisiin sijoituksiin, vaikka ongelmia olisi voitu hoitaa vaikuttavammin varhaisessa vaiheessa.  

Lasten ja perheiden palvelujen rakenteet muuttuvat sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä, kun sosiaali- ja terveystoimen palvelut kootaan hyvinvointialueelle ja muut lasten ja perheiden palvelut jäävät kuntiin. Valiokunta on sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevaa esitystä (HE 241/2020 vp, StVM 16/2021 vp) käsitellessään korostanut kunnan ja hyvinvointialueen saumattoman yhteistyön tarvetta erityisesti lasten ja perheiden palvelujen yhteensovittamisessa. Lasten ja perheiden kannalta on olennaista, että palvelut muodostavat toimivan kokonaisuuden. Lisäksi valiokunta painottaa, että lasten ja perheiden tulee saada tarvittavat, riittävät ja laadukkaat palvelut oikea-aikaisesti, jotta voidaan ehkäistä kalliimpien korjaavien palvelujen tarvetta. Valiokunta korostaa erityisesti tarvetta lasten ja perheiden mielenterveyden tuen ja mielenterveyspalvelujen vahvistamiseen sekä neurokirjon erityispiirteiden omaavien lasten ja heidän perheidensä tuen vahvistamiseen.  

Lapsivaikutusten arviointi

Valiokunta korostaa lapsiasiavaltuutetun kertomuksessa esiin nousevan lapsivaikutusten arvioinnin merkitystä osana kaikkia lapsia ja nuoria koskevia päätöksenteko- ja muutosprosesseja. Valiokunta yhtyy kertomuksessa esitettyyn näkemykseen siitä, että lainvalmistelussa on erityisesti panostettava lapsivaikutusten arviointiin tutkitun tiedon pohjalta ja arvioinnin tulosten huomioon ottamiseen siten, että lainsäädäntö tukee lapsen edun eli lasten oikeuksien toteutumista parhaalla mahdollisella tavalla. Lainsäädännön tilaa sekä täytäntöönpanoa on arvioitava systemaattisesti myös lakimuutosten voimaantulon jälkeen. Edelleen kertomuksessa tuodaan esiin se, että lasten ja nuorten entistä vahvempaa osallistumista lainsäädännön valmistelussa tehtävään vaikutusten arviointiin on lisättävä. 

Lapsivaikutusten arvioinnin kehittäminen edellyttää valiokunnan näkemyksen mukaan tätä koskevan osaamisen turvaamista sekä menettelytapojen luomista ministeriöissä, tiivistä yhteistyötä lainvalmistelussa sektoritutkimuslaitosten kanssa sekä lapsia, nuoria ja lapsiperheitä koskevan kokoavan tiedon riittävää saatavuutta. Valiokunta pitää myönteisenä, että kansallinen lapsistrategia on jo laatinut käsikirjan lapsivaikutusten arvioinnista lainvalmistelijoille sekä ohjeistuksen aiheesta hyvinvointialueiden päättäjille, nuorisovaltuustoille ja viranhaltijoille. Lisäksi oikeusministeriö parhaillaan valmistelee lainvalmistelun vaikutusarviointia koskevan ohjeistuksen uudistusta.  

Koronaepidemia ja lasten oikeudet

Lapsiasiavaltuutetun kertomuksessa tuodaan esille koronaepidemian vaikutuksia lapsen oikeuksien toteutumiseen. Kertomuksessa koronaepidemiaa ja sen vuoksi tehtyjä rajoitustoimia tarkastellaan lapsen oikeuksien sopimuksen yleisperiaatteiden — syrjimättömyyden, lapsen edun, henkiinjäämisen ja kehittymisen sekä lapsen oikeuden tulla kuulluksi ja näkemysten huomioon ottamisen — näkökulmasta. 

Kertomuksen mukaan korona-ajan suurin ongelma kiteytyy lapsen edun ensisijaisuuden periaatteen puutteelliseen toteuttamiseen. Lapsen erityinen asema ja oikeudet eivät saaneet osakseen sitä huomiota, mitä lapsen oikeuksien sopimus ja lapsen edun ensisijaisuuden periaate edellyttää.  

Valiokunta yhtyy kertomuksessa esitettyihin havaintoihin lapsivaikutusten arvioinnin puutteista sekä lasten ja nuorten näkemysten kuulematta jättämisestä. Valiokunta on toistuvasti koronaepidemiaan liittyviä lainsäädäntömuutoksia käsitellessään kiinnittänyt huomiota lapsivaikutusten arvioinnin puutteisiin (mm. StVM 36/2021 vp, StVM 1/2021 vp, StVL 4/2021 vp). Valiokunta korostaa, että lapsivaikutusten arvioinnista ja lasten ja nuorten kuulemisesta tulee huolehtia myös poikkeusaikoina huomioiden myös puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiovälineiden käyttö sitä tarvitsevien lasten osalta.  

Valiokunta myös korostaa, että koronaepidemia ja sen vuoksi tehdyt rajoitustoimenpiteet ovat lisänneet tuen ja palvelujen tarvetta sekä synnyttäneet huomattavaa palveluvajetta ja palveluvelkaa, joiden purkamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Koronakriisin hoito edellyttää koko palvelujärjestelmän keskinäisen yhteistyön ja moniammatillisuuden vahvistamista, koska riittävän tuen puuttuminen uhkaa heikentää lasten ja nuorten hyvinvointia ja lisätä eriarvoistumista. Valiokunta painottaa myös, että Venäjän hyökkäysota Ukrainaan on lisännyt turvattomuutta, mikä korostaa lasten mielenterveyden ja muun hyvinvoinnin tukemisen tärkeyttä lähivuosina.  

Lapsiin kohdistuva väkivalta ja kaltoinkohtelu

Lapsiin kohdistuva väkivalta ja kaltoinkohtelu ilmiönä on huomioitu lapsiasiavaltuutetun kertomuksessa kattavasti. Kertomuksessa tunnistetaan keskeiset kehittämisen kohdat sekä väkivaltaan liittyvän lainsäädännön osalta (esimerkiksi tutkinnan ja oikeusprosessin viiveisiin vaikuttaminen) että palvelujen kehittämisen näkökulmasta (esimerkiksi lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalvelujen vahvistaminen).  

Lakivaliokunta on lausunnossaan erityisesti nostanut esille esitutkintalain (805/2011) puutteet, jotka koskevat lapsiin kohdistuvien rikosten selvittämistä ja lapsen edun huomioon ottamista, sekä lapsiin kohdistuvien rikosten käsittelyaikojen pituuden. Lakivaliokunta pitää oman toimialansa kannalta erittäin hyödyllisenä ja tärkeänä, että kertomuksessa tuodaan esiin ongelmakohtia ja parannusehdotuksia.  

Koulutuspolitiikka

Sivistysvaliokunta on lausunnossaan tarkastellut laajasti kertomuksen toista lukua, jossa käydään läpi viime vuosien aikana tehtyjä uudistuksia varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa, sekä uudistusten taustalla ollutta tietopohjaa. Sivistysvaliokunta katsoo, että kertomuksessa esitetty tilannekuva viimeaikaisten koulutusuudistusten vaikuttavuudesta ja niiden taustalla olevasta tietopohjasta on oikeansuuntainen ja perusteltu. Sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyy sivistysvaliokunnan näkemykseen siitä, että lasten hyvinvoinnin edistämisessä matalan kynnyksen palveluilla, laadukkaalla varhaiskasvatuksella, opetuksella ja koulutuksella sekä harrastusmahdollisuuksilla on suuri merkitys.  

Kertomuksessa ehdotetaan, että Suomen koulutuspolitiikan tietopohja ja resurssit tulee jatkossa turvata yli hallituskausien sitoutumalla muiden Pohjoismaiden rahoitusta vastaavaan ja selkeästi määriteltyyn rahoitustasoon. Sivistysvaliokunta pitää lausunnossaan ehdotusta perusteltuna ja toteaa, että ennustettava rahoitustaso todennäköisesti vähentää riskejä tehdä rahoituspohjan muutosten seurauksena uudistuksia, joista voi seurata vaikeuksia erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville lapsille. Koulutuksella on kauaskantoisia vaikutuksia lasten elämään, ja ilman ennakoitavissa olevia riittäviä panostuksia koulutukseen sen hyödyt jäävät saavuttamatta täysimääräisesti. Sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyy sivistysvaliokunnan kantaan. 

Lapsistrategian kansallinen toimeenpano

Lapsiasiavaltuutettu tarkastelee kertomuksessaan parlamentaarisessa komiteassa valmisteltua Suomen ensimmäistä kansallista lapsistrategiaa. Eduskunta hyväksyi edellisen lapsiasiavaltuutetun kertomuksen (K 5/2018 vp) johdosta sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön (StVM 28/2018 vp) perusteella kannanoton, jossa eduskunta edellytti, että valtioneuvosto laatii kansallisen lapsistrategian (EK 34/2018 vp). 

Valiokunta yhtyy lapsiasiavaltuutetun kertomuksessa esitettyyn näkemykseen siitä, että kansallisen lapsistrategian tulevaisuus riippuu siitä, miten sen toimeenpano eli strategisten linjojen muuttaminen konkreettiseksi lapsipolitiikaksi tulee onnistumaan. Strategian ensimmäinen toimeenpanosuunnitelma hyväksyttiin valtioneuvostossa lokakuussa 2021. Toimeenpanosuunnitelma sisältää 30 toimenpidettä.  

Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää välttämättömänä, että tulevat hallitukset sitoutuvat lapsistrategian toimeenpanon jatkamiseen. Tämä edellyttää myös tulevilta hallituksilta strategian toimeenpanosuunnitelmaa ja siihen osoitettavaa rahoitusta. Valiokunta pitää lapsistrategian tehokkaan toimeenpanon kannalta perusteltuna kertomuksessa esitettyä ehdotusta sijoittaa lapsistrategiayksikkö kaikkia hallinnonaloja koordinoivaan rakenteeseen esimerkiksi valtioneuvoston kanslian yhteyteen.  

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy kannanoton kertomuksen K 3/2022 vp johdosta. 

Valiokunnan kannanottoehdotus

Eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomuksen johdosta. 
Helsingissä 19.5.2022 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja 
Markus Lohi kesk 
 
jäsen 
Kaisa Juuso ps 
 
jäsen 
Arja Juvonen ps 
 
jäsen 
Pia Kauma kok 
 
jäsen 
Anneli Kiljunen sd 
 
jäsen 
Noora Koponen vihr 
 
jäsen 
Terhi Koulumies kok 
 
jäsen 
Merja Kyllönen vas 
 
jäsen 
Hanna-Leena Mattila kesk 
 
jäsen 
Ilmari Nurminen sd 
 
jäsen 
Heidi Viljanen sd 
 
jäsen 
Sofia Virta vihr 
 
varajäsen 
Jari Koskela ps 
 

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos 
Sanna Pekkarinen