Esityksen tavoitteena on vahvistaa Sitran parlamentaarista ja laaja-alaista ohjausta ja johtamista sekä johtamisjärjestelmää. Tämä toteutettaisiin muuttamalla Sitran hallintorakennetta niin, että Sitralla olisi oma, Suomen pankin pankkivaltuutetuista erillinen hallintoneuvosto. Samalla Sitran hallituksen kokoonpanon sääntelyä muutettaisiin niin, että sen kokoonpanossa voitaisiin varmistaa entistä paremmin rahaston toimintasuunnittelun edellyttämä asiantuntemus. Nyt käsiteltävänä olevien muutosten taustalla on Sitraa koskevan, 21.12.2018 asetetun Sitran tehtäviä, hallintoa ja rahoitusta arvioineen parlamentaarisen työryhmän työ ja loppuraportti, joka luovutettiin 29.3.2019. 

Talousvaliokunta on aiemmissa Sitran toimintakertomuksesta ja Sitraa koskevasta lainsäädännöstä antamissaan mietinnöissä korostanut Sitran asemaa riippumattomana ja tulevaisuuteen katsovana toimijana ja yhteiskunnallisen keskustelun avaajana. Toisaalta valiokunta on pitänyt tärkeänä edistää Sitran ja eduskunnan välistä yhteistyötä ja vuoropuhelua. Nyt käsiteltävällä esityksellä tavoitellaan molempia näistä päämääristä. Talousvaliokunta pitää esitystä perusteltuna ja puoltaa siihen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavassa esitetyin perusteluin ja täsmentävin muutoksin. 

Sitran riippumaton asema

Sitran itsenäistä asemaa ja toimintaedellytyksiä on pyritty turvaamaan vuonna 2018 toteutettujen lakimuutosten ja edellä mainitun parlamentaarisen työryhmän kautta. Nyt käsiteltävillä, parlamentaarisen työryhmän työhön perustuvilla muutoksilla on tarkoitus vahvistaa edelleen Sitran toiminnan riippumattomuutta ja toiminnan vaikuttavuutta. Muutokset vastaavat osaltaan myös talousvaliokunnan Sitraa koskevissa kannanotoissaan, viimeksi Sitran vuosikertomusta koskevassa mietinnössä (TaVM 1/2019 vp — K 1/2019 vp) esittämiin uudistustarpeisiin. Ne ovat samansuuntaisia myös Sitraa koskevan, elokuussa 2019 julkaistun arvioinnin kanssa. Näissä korostuvat toisaalta Sitran riippumattomuuden turvaamisen, toisaalta parlamentaarisen ohjauksen ja valvonnan sekä läpinäkyvyyden tarve. Näiden päämäärien välillä voidaan arvioida olevan myös tiettyjä jännitteitä. Ajatuspajan hyödyllisyyden perusta on mahdollisuus esittää uusia ja kiistanalaisiakin ideoita. Sitran toiminnan vaikuttavuutta ja vastuullisuutta tulee voida ohjata ja valvoa, mutta tämä ei saa tapahtua riippumattomuuden kustannuksella eikä johtaa liialliseen riskien kaihtamiseen tai ristiriitojakin herättävien keskustelunavausten välttämiseen. Sitran toiminnan tulee edelleen olla kokeilevaa ja tulevaisuuteen suuntautunutta. 

Talousvaliokunta korostaa Sitran toiminnan lähtökohtaa itsenäisenä ajatuspajana ja pitää tärkeänä, että Sitran oikeudellinen asema on mahdollisimman selkeä. Sitran itsenäinen oikeudellinen asema kytkeytyy myös Sitran taloudelliseen ja toiminnalliseen riippumattomuuteen. Tämä on linjassa myös nyt käsiteltävän ehdotuksen lähtökohtien kanssa. Sitran asemaa itsenäisenä julkisoikeudellisena rahastona on luonnehdittu mm. eduskunnan oikeusasiamiehen päätöksessä 8.6.2016. Sitra on rinnastettavissa hallinnon yleislaeissa tarkoitettuihin julkisoikeudellisiin laitoksiin, ja sen toimintaa sääntelee paitsi sitä koskeva erityislaki myös yleinen hallinto-oikeudellinen normisto. Tämä on todettu myös aiemmin Sitraa koskevaa sääntelyä uudistettaessa (TaVM 23/2018 vp — HE 192/2018 vp). Jäljempänä yksityiskohtaisissa perusteluissa esitettävässä kirjauksessa on siten kyse täsmentävästä muutoksesta, joka sinänsä vastaisi nykyistä oikeustilaa. Talousvaliokunta pitää kuitenkin sääntelyn johdonmukaisuuden ja selkeyden vuoksi tärkeänä, että Sitran itsenäinen oikeudellinen asema todettaisiin selkeästi myös Sitraa koskevassa laissa ja että tämä olisi myös muutoin Sitraa koskevan sääntelyn tulkinnan ja soveltamisen lähtökohta. 

Hallintoneuvosto

Oman, pankkivaltuutetuista erillisen hallintoneuvoston ajatuksena on mahdollistaa ja varmistaa, että hallintoneuvosto tukisi asiantuntemuksellaan, strategisella tasollaan ja tulevaisuuteen suuntautuneisuudellaan Sitran toiminnan päälinjojen ohjausta. Voimassa olevan lain 8 §:n mukaan Sitran hallintoneuvoston muodostavat eduskunnan asettamat pankkivaltuutetut. Säännöksen taustalla on Sitran historia osana Suomen pankkia. Sitrasta muodostettiin itsenäinen julkisoikeudellinen oikeushenkilö vuonna 1990, mutta tässä yhteydessä ei muutettu sääntelyratkaisua, jonka mukaan pankkivaltuutetut muodostavat Sitran hallintoneuvoston.  

Talousvaliokunta pitää ehdotusta erillisestä hallintoneuvostosta perusteltuna. Se turvaa nykyistä paremmin Sitran toiminnan päälinjojen ohjauksessa tarvittavan asiantuntemuksen ja ajankäytön. Sitran toiminta poikkeaa sisällöllisesti olennaisesti pankkivaltuutettujen Suomen pankin hallintoon ja toimintaan kohdistuvista tehtävistä. Talousvaliokunta pitää perusteltuna ottaa jäsenten valinnassa huomioon erityisesti perusteluissa mainittu tulevaisuusorientoitunut, elinkeino- ja talouselämään, yhteiskunnallisiin ilmiöihin, oppimiseen ja rahaston toimintasuunnitteluun liittyvä osaaminen. Talousvaliokunta pitää kuitenkin tärkeänä, ettei lainsäädännöllä liian yksityiskohtaisesti rajata hallintoneuvoston työtapoja tai vaadittavaa asiantuntemusta, vaan että sääntely mahdollistaa myös tulevien strategisten muutostarpeiden ja ajan myötä muuttuvien painopisteiden huomioon ottamisen. Hallintoneuvosto voi hyödyntää työssään tarpeen mukaan uusia työtapoja, eikä sääntely aseta esteitä järjestää työtä esimerkiksi työvaliokuntia tai -jaostoja hyödyntäen. Talousvaliokunta pitää perusteltuna myös hallintoneuvoston esitettyä 13—17 jäsenen kokoa. Sääntelyn lähtökohtana on, että säännöksessä esitetty hallintoneuvoston koko turvaa riittävän laaja-alaisesti parlamentaarisuuden ja pienten eduskuntaryhmien edustuksen hallintoneuvostossa. Säännökseen jätetty liikkumavara mahdollistaa kulloistenkin poliittisten voimasuhteiden huomioon ottamisen. Talousvaliokunnan saaman selvityksen mukaan liikkumavaran käytöstä on tarkoitus sopia eduskuntaryhmien välillä osana laajempaa kokonaisuutta, jossa otetaan huomioon myös ryhmien edustus muissa hallintoneuvostoissa. 

Hallitus ja yliasiamies: valinta, asema ja tehtävät

Ehdotuksella muutettaisiin hallituksen kokoonpanosääntelyä niin, että siinä otettaisiin huomioon Sitran toimintasuunnitteluun ja sen mukaisiin painopistealueisiin liittyvät osaamistarpeet. Tämä tarkoittaisi, että myös valtioneuvostoa edustavat hallituksen jäsenet voisivat edustaa Sitran painopisteiden mukaisesti niitä ministeriöitä, joiden toimialoille hallituksessa käsiteltävät asiat pääosin kuuluvat. Talousvaliokunta korostaa asiantuntemustarpeiden merkitystä hallituksen valinnassa ja katsoo, että ehdotettu säännös mahdollistaa nykyistä paremmin hallituksessa tarvittavan asiantuntemuksen huomioon ottamisen. Talousvaliokunta katsoo samalla, ettei tarvittavaa asiantuntemusta ole syytä säädöstasolla määritellä tarkemmin, vaan sen tulee vastata Sitran toiminnan edellyttämiä, muuttuvia strategisia painopisteitä. Valiokunta pitää tärkeänä arvioida, voisiko ministeriöiden edustus jatkossa toteutua myös esimerkiksi ministeriön hallinnonalaa edustavan viraston kautta, mikäli tämä vastaisi paremmin Sitran toiminnan painopisteiden asiantuntemustarpeisiin.  

Yliasiamiehen asemaan kohdistuisi muutoksia lain 9—12 §:n osalta. Yliasiamies ei enää olisi hallituksen jäsen. Talousvaliokunta pitää muutosta perusteltuna. Ehdotettu sääntelytapa vastaa yleisesti vastaavanlaisissa organisaatioissa noudatettuja lähtökohtia. Yliasiamiehellä olisi kuitenkin läsnäolo-oikeus ja puhevalta hallituksen kokouksessa. Tätä voidaan pitää perusteltuna ja johdonmukaisena myös sen kanssa, että yliasiamies toimisi hallituksen kokouksissa esittelijänä. Hallitus voisi myös tehdä yksittäistapauksessa päätöksen yliasiamiehen tehtäviin kuuluvissa asioissa. Säännös korostaa hallituksen esimiesasemaa yliasiamieheen nähden. Talousvaliokunta huomauttaa kuitenkin, että viimeksi mainittua säännöstä tulee soveltaa vain poikkeustilanteissa eikä sen soveltaminen saa hämärtää hallituksen ja yliasiamiehen toimivalta- ja vastuusuhteiden selkeyttä.