Viimeksi julkaistu 8.5.2021 16.26

Valiokunnan mietintö TyVM 14/2016 vp HE 197/2016 vp Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain muuttamisesta (HE 197/2016 vp): Asia on saapunut työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan mietinnön antamista varten. 

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

  • vanhempi hallitussihteeri Nico Steiner 
    työ- ja elinkeinoministeriö
  • toimitusjohtaja Stefan Jensen 
    Suomen Matkustajalaivayhdistys ry
  • asiantuntijajäsen Jorma Ihalainen 
    Suomen Matkustajalaivayhdistys ry

Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 

  • sosiaali- ja terveysministeriö
  • Lounais-Suomen aluehallintovirasto
  • Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
  • Suomen Konepäällystöliitto ry
  • Suomen Laivanpäällystöliitto ry
  • Suomen Merimies-Unioni SMU ry
  • Suomen Varustamot ry
  • Suomen Yrittäjät ry

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan sisävesiliikenteen työaikadirektiivin täytäntöönpanon edellyttämiä muutoksia työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annettuun lakiin. 

Muutokset koskisivat pääosin sisävesillä tapahtuvaa alusliikennettä. Ylityötä saisi teettää enintään 384 tuntia vuodessa. Alle vuoden pituisessa määräaikaisessa työsuhteessa ylitöiden keskimääräinen enimmäismäärä olisi viikkoa kohden kahdeksan tuntia. Seitsemän päivän jakson aikana työntekijälle olisi annettava vähintään 84 tunnin lepoaika. Työntekijälle, jonka työ- ja vapaa-aikojen määräytymisessä ei noudatettaisi vuorottelujärjestelmää, olisi annettava ylimääräinen 24 tunnin pituinen viikkolepo, jos hän olisi työskennellyt viitenä viikkona kuutena päivänä viikossa. Vuorottelujärjestelmään perustuvien peräkkäisten työpäivien enimmäismäärä olisi 31. 

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. 

VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT

Yleistä

Sisävesiliikennealan työmarkkinaosapuolet Euroopan alueella tekivät vuonna 2012 sopimuksen, jossa on määräyksiä työajan järjestämisestä sisävesiliikenteessä. Osapuolet katsoivat, ettei sisävesillä sovellettava yleinen työaikadirektiivi (2003/88/EY) eikä merenkulkijoihin sovellettava merenkulkijoiden työaikadirektiivi (1999/63/EY) riittävästi ota huomioon sisävesiliikenteen erityisiä työ- ja elinolosuhteita.  

Sisävesiliikenteen työaikadirektiivi (2014/112/EU) työmarkkinaosapuolten hyväksymän eurooppalaisen sopimuksen täytäntöönpanosta annettiin joulukuussa 2014. Direktiivi koostuu kahdesta osasta: varsinaisesta direktiivistä ja liitteenä olevasta sopimuksesta, jossa ovat sisävesiliikennettä koskevat työaikamääräykset. Direktiivi ja sen liitesopimus koskevat ainoastaan kaupallista sisävesiliikennettä. Kotimaanliikenne merialueilla on siten direktiivin soveltamisalan ulkopuolella. Direktiivi on pantava kansallisesti täytäntöön vuoden 2016 loppuun mennessä. 

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että direktiivin edellyttämät muutokset toteutetaan muuttamalla työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annettua lakia (248/1982), jäljempänä kotimaanliikenteen työaikalaki. Sopimuksessa on myös työterveyshuoltoa ja työsuojelua koskevia määräyksiä, mutta näiden osalta Suomen lainsäädännön katsotaan täyttävän sopimuksen vaatimukset. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana seuraavin huomautuksin.  

Enimmäistyöaika ja työajan sijoittaminen

Erot kotimaanliikenteen työaikalain ja sisävesiliikenteen työaikadirektiivin liitesopimuksen säännösten välillä liittyvät määräyksiin työajan enimmäismääristä sekä työntekijän lepoajoista. Liitesopimuksessa on määräys viikkotyöaikaa koskevasta keskimääräisestä enimmäistyöajasta (48 tuntia), jota kotimaanliikenteen työaikalaki ei sisällä. Kotimaanliikenteen työaikalaki rajoittaa työajan pituutta säännöllistä työaikaa, vuorokautista ylityötä ja viikoittaista ylityötä koskevilla säännöksillä.  

Kotimaanliikenteen työaikalain 5 §:n 2 momentin mukaan, jos työntekijät eivät alusta käytet-täessä asu aluksessa, säännöllinen työaika on järjestettävä yhdenjaksoiseksi ja sijoitettava kello 7:n ja kello 17:n väliseksi ajaksi. Jos työntekijät asuvat aluksessa, työaika voidaan järjestää säännöllisesti vaihtuviin vuoroihin, joiden pituus on enintään neljä tai kuusi tuntia. Työehtosopimuksella työajan järjestämisestä voidaan sopia toisin.  

Suomessa sisävesillä liikenteessä olevilla aluksilla ei yleensä asuta, minkä vuoksi työaika on niissä kotimaanliikenteen työaikalain mukaan järjestettävä edellä mainitulla tavalla yhdenjaksoiseksi. Yleissitovan matkustaja-alusliikenteen työehtosopimuksen mukaan säännöllinen työaika on voitu sijoittaa laista poiketen vuoroihin. Työntekijöiden työpäivät ovat lyhyen kesäsesongin ja vuorotyötä koskevan kotimaanliikenteen työaikalain ylityökaton pohjalta muodostuneet käytännössä pitkiksi, ja työntekijän ansioista suuri osa koostuu ylityökorvauksista.  

Sisävesiliikenteen työaikadirektiivin liitesopimuksen 3 artiklan mukaan työaika perustuu kahdeksan tunnin työpäivään. Keskimääräinen työaika viikossa ei saa ylittää 48 tuntia 12 kuukauden viiteajanjakson aikana. Enimmäismäärä sisältää ylityöt. Jos työsuhde on vuotta lyhyempi, enimmäistyöaika suhteutetaan työsuhteen pituuteen. Kotimaanliikenteen työaikalain 4 §:n mukaan työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa. Vuorokautisen ylityön enimmäismäärä on 16 tuntia viikossa, ja viikoittaisen ylityön enimmäismäärä on puolestaan 16 tuntia kahden viikon aikana. Jos työ on järjestetty kahteen vuoroon, vuorokautisen ylityön enimmäismäärä on 28 tuntia viikossa ja työntekijän suostumuksen mukaan tämän lisäksi enintään 7 tuntia viikossa 

Direktiivin liitesopimuksen edellyttämä muutos sisävesiliikenteessä työskentelevän työntekijän enimmäistyöajasta ehdotetaan toteutettavaksi lisäämällä kotimaanliikenteen työaikalakiin uusi 9 a §, jonka mukaan ylityötä saa sisävesiliikenteessä teettää työntekijää kohden enintään 384 tuntia vuodessa. Jos työntekijä työskentelee alle vuoden pituisessa määräaikaisessa työsuhteessa, ylitöiden keskimääräinen enimmäismäärä saa olla viikkoa kohden enintään kahdeksan tuntia. Säännöksen vuoksi ylitöiden teettäminen on jatkossa nykyistä rajoitetumpaa. 

Hallituksen esityksen mukaan sisävesiliikenteen direktiivin täytäntöönpanon valmistelun aikana direktiivin enimmäistyöajan ja kotimaanliikenteen työaikalain 5 §:n 2 momentin säännöllisen työajan sijoittamista koskevan säännöksen yhteensopivuus herätti huolta. Koska matkustaja-aluksella ei asuta, työnantajan on lain mukaan työvoimatarpeesta riippumatta sijoitettava työntekijän koko säännöllinen työaika kello 7 ja kello 17 väliselle ajalle ja teetettävä iltaan kohdistuva työ ylityönä. Ylityörajoitteiden vuoksi työnantajalle syntyy jatkossa tarve järjestää työaika vuoroissa siten, että ylityötä ei kerry. 

Valmistelun aikana arvioitiin vaihtoehtoa, jossa säännöllisen työajan sijoittamista koskevista vaatimuksista olisi lain tasolla luovuttu ja mahdollistettu työn teettäminen vuoroissa. Suomen Merimies-Unioni ry vastusti työajan sijoittamisen vapauttamista, koska säännöksistä on nykyisin mahdollista poiketa työehtosopimuksin ja näin on myös tehty. Voimassa oleviin työehtosopimuksiin perustuvat palkkausjärjestelmät nojautuvat pitkälti korvauksiin, joita maksetaan työajan laista poikkeavasta sijoittelusta tai ylitöistä. Esillä olleet muutokset olisivat Suomen Merimies-unionin mukaan voineet alentaa työntekijöiden kokonaispalkkaa, jollei palkkausjärjestelmiä olisi samalla muutettu. 

Valiokunnan arvion mukaan direktiivin taustalla olevan sopimuksen valmistelu on pitkälti tapahtunut Etelä- ja Keski-Euroopan sisävesiliikennöintialueen olosuhteet huomioiden. Suomen sisävesiliikenteen erityispiirteenä on lyhyt avovesikausi ja matkustaja-aluksilla vielä avovesiäkin lyhyempi sesonki, joka ajoittuu kesäkuukausille. Liikevaihdosta matkustaja-aluksilla valtaosa, asiantuntijakuulemisessa saadun tiedon mukaan jopa 70—80 %, syntyy ravintolatoiminnasta. Valiokunta toteaa liitesopimuksen määräysten soveltuvan huonosti olosuhteisiin, joissa sisävesiliikennettä Suomessa harjoitetaan.  

Valiokunta edellytti sisävesiliikenteen työaikadirektiiviehdotuksesta antamassaan lausunnossa (TyVL 7/2014 vp), että direktiivin kansallisessa täytäntöönpanovaiheessa otetaan huomioon sisävesiliikenteemme erityispiirteet ja työehtosopimuskäytänteet. Valiokunta toistaa aiemmin lausumansa ja edellyttää, että hallituksen on seurattava tarkasti nyt ehdotetun sääntelyn vaikutuksia sisävesiliikennealan yritysten toimintaedellytyksiin sekä työntekijöiden direktiiviin perustuvien oikeuksien turvaamiseen. Valiokunta korostaa, että kotimaanliikenteen alusten korkea käyttöaste lyhyen sesongin aikana tulee turvata (Valiokunnan lausumaehdotus)

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 197/2016 vp sisältyvän lakiehdotuksen. Eduskunta hyväksyy yhden lausuman. (Valiokunnan lausumaehdotus) 

Valiokunnan lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa tiiviisti sisävesiliikenteen työaikadirektiivin täytäntöönpanon vaikutuksia ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin yritysten työvoimatarpeiden ja työntekijöiden työajan järjestämisen yhteensovittamiseksi. 
Helsingissä 8.12.2016 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja 
Tarja Filatov sd 
 
varapuheenjohtaja 
Heli Järvinen vihr 
 
jäsen 
Pertti Hakanen kesk 
 
jäsen 
Teuvo Hakkarainen ps 
 
jäsen 
Hannakaisa Heikkinen kesk (osittain) 
 
jäsen 
Reijo Hongisto ps (osittain) 
 
jäsen 
Niilo Keränen kesk 
 
jäsen 
Anna Kontula vas 
 
jäsen 
Jaana Laitinen-Pesola kok (osittain) 
 
jäsen 
Leena Meri ps (osittain) 
 
jäsen 
Merja Mäkisalo-Ropponen sd (osittain) 
 
jäsen 
Ilmari Nurminen sd 
 
jäsen 
Veronica Rehn-Kivi 
 
jäsen 
Eero Suutari kok 
 
jäsen 
Martti Talja kesk (osittain) 
 
jäsen 
Juhana Vartiainen kok  
 
jäsen 
Eerikki Viljanen kesk (osittain) 
 
varajäsen 
Antero Laukkanen kd (osittain) 
 

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos 
Marjaana Kinnunen