Yleistä
Kiinassa käynnistyi vuoden 2020 alussa uuden koronaviruksen aiheuttama COVID-19-tartuntatautiepidemia. Tauti levisi nopeasti Kiinan ulkopuolelle. Valtioneuvosto totesi 16.3.2020 yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi.
Koronavirusepidemia ja sen rajoittamistoimet ovat johtaneet tilanteeseen, jossa yritysten taloudelliset toimintaedellytykset ja näin ollen myös työn tarjoamisen edellytykset ovat heikentyneet voimakkaasti lyhyessä ajassa. Tästä syystä yritysten on ollut välttämätöntä ryhtyä sopeuttamaan toimintaansa. Lomautusilmoitusten määrä on kasvanut nopeasti maaliskuun alkupuoliskolta lähtien, ja osa yrityksistä on joutunut turvautumaan lomautusten sijasta myös irtisanomisiin.
Työmarkkinakeskusjärjestöt EK ry, KT Kuntatyönantajat, SAK ry, STTK ry ja Akava ry tekivät 18.3.2020 esityksen hallitukselle toimenpiteistä yritystoiminnan, työllisyyden ja toimeentulon turvaamiseksi koronaviruksen aiheuttamassa talouden kriisissä. Järjestöjen mukaan koronavirusepidemian seurauksena Suomen talous on ajautunut tilanteeseen, joka vaarantaa yritystoiminnan edellytykset, työllisyyden ja ihmisten toimeentulon. Käsittelyssä olevalla esityksellä helpotetaan yritysten sopeutumista koronavirusepidemian aiheuttamiin työvoimatarpeen muutoksiin pääosin työmarkkinajärjestöjen esittämällä tavalla.
Ehdotettuja muutoksia sovelletaan yksityisellä sektorilla. Lain soveltamisen ulkopuolelle jäävät työsuhteet, joissa työnantajana on valtio, kunta, kuntayhtymä, Kansaneläkelaitos, evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkko tai Ahvenanmaan maakuntahallitus.
Yritysten sopeutumista koronavirusepidemian aiheuttamaan työvoimatarpeen muutokseen helpotetaan lyhentämällä lomautusilmoitusaikaa ja yhteistoimintalaissa säädettyä neuvotteluaikaa, mahdollistamalla määräaikaisen työntekijän lomauttaminen sekä koeaikapurku tuotannollisin tai taloudellisin perustein. Irtisanomisten arvioidaan myös lisääntyvän, minkä vuoksi takaisinottoaikaa ehdotetaan pidennettäväksi yhdeksään kuukauteen.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää ehdotettuja väliaikaisia muutoksia tarpeellisina ja tärkeinä ja puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina seuraavin huomioin.
Suhde työehtosopimuksiin
Esityksellä ei puututa työnantaja- ja työntekijäliittojen sopimuskompetenssiin. Lomautusilmoitusajasta, yhteistoimintalain neuvotteluajasta ja takaisinottovelvollisuudesta saa edelleen sopia laista poiketen valtakunnallisten työnantaja- ja työntekijäliittojen välisellä työehtosopimuksella. Työsuhteessa sovellettavalla työehtosopimuksella on siten etusija lain säännökseen verrattuna. Työnantaja- ja työntekijäliitot ovat kuitenkin tehneet lakiehdotusta vastaavia muutoksia työehtosopimuksiin. Näitä työehtosopimuksia sovelletaan myös järjestäytymättömissä yrityksissä, jos työehtosopimus on vahvistettu yleissitovaksi.
Ehdotetut muutokset eivät lukuisista työehtosopimusten muutoksista huolimatta koske kaikkia yrityksiä eikä työntekijöitä. Valiokunta ei pidä tätä tarkoituksenmukaisena, mutta katsoo, että työehtosopimusautonomiaan ei tässä yhteydessä ole perusteltua puuttua.
Koeaikapurku
Työsopimus saadaan esityksen mukaan purkaa koeaikana myös 7 luvun 3 §:ssä tarkoitetulla taloudellisella tai tuotannollisella perusteella. Esityksen perustelujen mukaan oikeutta työsopimuksen purkamiseen ei kuitenkaan ole, jos työntekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin 7 luvun 4 §:ssä säädetyllä tavalla. Valiokunta toteaa selkeyden vuoksi, että 7 luvun 3 ja 4 §:ää luetaan yhdessä, eikä pykäliin siltä osin ehdoteta muutosta.
Valiokunta korostaa, että työntekijälle, jonka työsuhde puretaan koeaikana tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä, tulee antaa koeaikapurun peruste tiedoksi kirjallisesti. Koeaikapurun perusteella saattaa olla merkitystä irtisanotun työntekijän uudelleen työllistymiseen.
Lomautusilmoitus
Siirtymäsäännöksen mukaan työnantaja, joka on ilmoittanut työntekijälle lomauttamisesta ennen tässä ehdotetun lain voimaantuloa, saa väliaikaisen lain voimassa ollessa lomauttaa työntekijän, kun ilmoituksesta on kulunut vähintään viisi päivää. Työnantajan on kuitenkin ilmoitettava työntekijälle lomautusilmoitusajan lyhentämisestä viimeistään lomautuksen alkamista edeltävänä päivänä. Valiokunta pitää lomauttamisesta ilmoittamista viimeistään edellisenä päivänä ongelmallisena ajan lyhyyden vuoksi.
Valiokunta korostaa, että lomauttamisesta on ilmoitettava työntekijälle henkilökohtaisesti eli on varmistettava, että hän saa tiedon lomautuksen alkamisajankohdasta.
Tiedotus
Ehdotettu väliaikainen laki tulee voimaan nopealla aikataululla, ja sillä on merkittävä vaikutus yrityksiin ja lomautettaviin työntekijöihin. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että lakiehdotuksen säännöksistä ja niiden vaikutuksista tiedotetaan tehokkaasti.