Viimeksi julkaistu 17.2.2021 15.22

Valiokunnan mietintö UaVM 4/2020 vp K 8/2020 vp  Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2019

Ulkoasiainvaliokunta

JOHDANTO

Vireilletulo

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2019 (K 8/2020 vp): Asia on saapunut ulkoasiainvaliokuntaan mietinnön antamista varten. 

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

  • puheenjohtajaVilhelmJunnila
    ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunta
  • kansainvälisten asiain neuvos, valtuuskunnan sihteeriGunillaCarlander

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ on alueellinen turvallisuusjärjestö, johon kuuluu 57 osallistujavaltiota. Järjestöllä on lisäksi 11 kumppanimaata Välimeren ja Aasian alueelta. ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen tavoitteena on edistää ETYJ:n jäsenvaltioiden parlamenttien välistä vuoropuhelua. Yleiskokous keskustelee ja ottaa kantaa ETYJ:n alueella esiintyviin kiistoihin ja jäsenvelvoitteiden noudattamiseen liittyviin kysymyksiin. 

Jännittynyt kansainvälispoliittinen tilanne heijastui kertomusvuonna ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toimintaan. Keskustelun ja vastakkainasettelun keskiössä olivat konfliktit Ukrainassa, Vuoristo-Karabahissa sekä Abhasian ja Etelä-Ossetian tilanne. Yleiskokouksen täysistunnon loppuasiakirjasta ei saavutettu kertomusvuonna yksimielisyyttä. 

Täysistunto ja siellä käydyt keskustelut antavat kuitenkin kapean kuvan ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnan kokonaisuudesta. Vuoropuhelua käydään myös monissa vapaamuotoisissa kokoonpanoissa sekä alueellisissa verkostoissa. Kertomusvuonna yleiskokouksen syysistunto järjestettiin lisäksi ensi kertaa yleiskokouksen demokratiakumppanimaassa Marokossa. Teemakonferenssin aiheena oli Pohjois-Afrikan turvallisuustilanne. 

Lisäksi, kuten toimintakertomuksesta käy ilmi, on vaalitarkkailun merkitys kasvanut tärkeäksi osaksi yleiskokouksen toimintaa. Kertomusvuonna yleiskokous tarkkaili vaaleja kuudessa maassa, yhteistyössä ODIHRin (ETYJ:n demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimisto) sekä muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa.  

Ulkoasiainvaliokunta pitää yleiskokouksen tekemää vaalitarkkailutyötä tärkeänä ja pitää hyvänä sitä, että Suomen valtuuskunta on osallistunut aktiivisesti vaalitarkkailumissioihin ja vaalitarkkailutyön kehittämiseen ja seurantaan. Kertomusvuonna edustaja Kanerva toimi tarkkailijavaltuuskuntien vetäjänä Ukrainan presidentinvaaleissa maaliskuussa ja ennenaikaisissa parlamenttivaaleissa heinäkuussa. Valtuuskunnan jäseniä toimi tarkkailijoina vaaleissa Ukrainassa, Pohjois-Makedoniassa, Uzbekistanissa ja Valko-Venäjällä. 

Toimintakertomuksesta käy ilmi, että Suomen valtuuskunta on saanut useita luottamustehtäviä hoitaakseen. Edustaja Kanervan työ yleiskokouksen rauhanvälityksen erityisedustajana jatkui kertomusvuoden ajan. Ulkoasiainvaliokunta pitää tärkeänä Suomen valtuuskunnan aktiivista työtä rauhanvälityksen saralla ja toteaa rauhanvälityksen merkityksen ylipäätään kasvaneen Suomen ulkopolitiikan yhtenä painopistealueena. Valiokunta pitää merkittävänä myös sitä, että edustaja Kauma nimitettiin kertomusvuonna yleiskokouksen kansalaisjärjestösuhteinen erityisedustajaksi ja terrorisminvastaisen ad hoc -komitean jäseneksi. Suomen delegaation hoitaakseen saamat tehtävät ovat keskeinen vaikuttamiskeino yleiskokouksen työhön ja toimivat Suomen delegaation yleiskokoustyön perusteltuina painopistealueina sopien samalla hyvin Suomen ulkopoliittiseen profiiliin. 

Ulkoasiainvaliokunta toteaa, että covid-19-pandemia on estänyt yleiskokouksen virallisten kokousten järjestämisen maaliskuusta 2020 lähtien ja muutoinkin vaikeuttanut yleiskokouksen toimintaa. Yleiskokouksen täysistunto ja komiteakokoukset on korvattu epävirallisilla verkkoseminaareilla. Valiokunta painottaa, että nykyisessä kansainvälispoliittisessa tilanteessa ETYJ:n ja sen yleiskokouksen työlle on erityisesti tarvetta. Valiokunta tukee Suomen delegaation työtä yleiskokouksen toimintamahdollisuuksien turvaamiseksi esimerkiksi etsimällä sähköisen äänestämisen ratkaisuja. On tärkeää, että yleiskokous pystyisi jatkamaan niin poliittista dialogia kuin esimerkiksi vaalitarkkailutehtäviäkin. 

ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen ja Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnassa on selkeä sisällöllinen kosketuspinta. Ulkoasiainvaliokunta pitää myönteisenä pyrkimyksiä tiivistää yhteistyötä ja vuoropuhelua Suomen valtuuskuntien kesken tämän kosketuspinnan hyödyntämiseksi ja toiminnan sekä kannanottojen johdonmukaisuuden varmistamiseksi.  

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS

Ulkoasiainvaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy kannanoton kertomuksen K 8/2020 vp johdosta. 

Valiokunnan kannanottoehdotus

Eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomuksen johdosta. 
Helsingissä 19.11.2020 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja
MikaNiikkops
jäsen
PaavoArhinmäkivas
jäsen
EvaBiaudetr
jäsen
InkaHopsuvihr
jäsen
SaaraHyrkkövihr
jäsen
KimmoKiljunensd
jäsen
JohannesKoskinensd
jäsen KatriKulmunikesk
jäsen
JaanaPelkonenkok
jäsen
KristiinaSalonensd
jäsen
MikkoSavolakesk
jäsen
VilleTaviops
varajäsen
IlkkaKanervakok
varajäsen ElinaLepomäkikok

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos
JonnaLaurmaa