Esityksellä korotettaisiin virvoitusjuomien valmisteveroa yhteensä 25 miljoonalla eurolla siten, että veronkorotus painottuisi sokeripitoisimpiin juomiin. Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä on korostettu, että virvoitusjuomaveron ja esitetyn veronkorotuksen päätavoite on fiskaalinen: kerätä lisää verotuloja valtiolle. Hallituksen esityksessä on arvioitu, että muutoksen seurauksena sokerillisten virvoitusjuomien kulutus voi laskea muutaman prosentin ja sokerittomien juomien vähemmän. 

Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä on perusteltu veronkorotuksen kohdistumista kaikkiin virvoitusjuomiin sillä, että pitämällä veropohja laajana virvoitusjuomaverolla voidaan helpommin kerätä enemmän veroja. On syytä todeta, että perustelu on epäjohdonmukainen. Esimerkiksi arvonlisäveron veropohja on huomattavasti laajempi kuin virvoitusjuomaverossa, sillä se kohdistuu lähes kaikkeen kulutukseen. Nyt esitetty veronkorotus kohdistuu eri yrityksiin ja kuluttajiin epäoikeudenmukaisesti, sillä se kohdistuu ainoastaan limonadeja, mehuja, kivennäisvesiä ja muita virvoitusjuomia valmistaviin yrityksiin. Esimerkiksi useimmat epäterveelliset tuotteet jäävät veronkorotusten ulkopuolelle. 

Valtiovarainvaliokunta kannattaa mietinnössään, että jatkossa virvoitusjuomavero voitaisiin painottaa nykyistä voimakkaammin terveysperusteisesti. Tavoitetta voidaan pitää kannatettavana, sillä edellä mainituista syistä virvoitusjuomavero on huono vero, jos tavoite on puhtaasti verotulojen kerääminen. Samalla on syytä todeta, että nyt esitetty muutos on valiokunnan tavoitteen vastainen. Virvoitusjuomien haitalliset terveysvaikutukset perustuvat sokeriin, mutta veronkorotukset kohdistuisivat myös sokerittomiin juomiin. Sokeria sisältyy myös lukuisiin muihin tuotteisiin, joiden terveysvaikutukset ovat huomattavasti haitallisempia kuin esimerkiksi luonnonmarjamehujen, jotka sisältävät terveyttä edistäviä ainesosia. Esimerkiksi makeisiin ei kohdistu erillistä terveysperusteista veroa, joten virvoitusjuomavero voi pahimmillaan ohjata kuluttamaan terveydelle vielä haitallisempia tuotteita. Vähintään se johtaa epätasapuoliseen verokohteluun erilaisten terveydelle haitallisten tuotteiden ja niitä valmistavien yritysten välillä. 

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on noussut esiin, että veronkorotus kohdistuisi täysimääräisinä muun muassa yrityksiin, jotka tuottavat Suomessa mehuja hedelmistä sekä kotimaisista luonnonmarjoista. Siksi vero voisi haitata kotimaisten marjojen hyödyntämistä ja asettaa paikalliset mehutuottajat kilpailussa heikompaan asemaan ulkomaisiin nähden. Pahimmillaan tämä johtaisi siihen, että kulutus siirtyisi ympäristöä enemmän kuormittaviin tuotteisiin ja terveellisten luonnonmarjojen hyödyntäminen vähenisi. 

Hallituksen esitys on edellä mainituista syistä ristiriidassa sen tavoitteiden kanssa. Vaikka ar-vioidut vaikutukset ovat suhteellisen pieniä, voidaan olettaa, että ne ovat negatiivisia verrattuna vaihtoehtoisiin veroratkaisuihin. Esitys on hyvä esimerkki siitä, millaisiin ratkaisuihin päädytään, kun lainsäädännön valmistelussa unohdetaan kokonaisvaltainen ja huolellinen tarkastelu. 

Terveysnäkökohdat tulisi ottaa verotuksessa huomioon nykyistä kokonaisvaltaisemmin. Siksi vuonna 2017 lakkautetun makeisveron tilalle tulisi valmistella uusi terveysperusteinen vero. Myös eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta edellytti tällaista veroa kaksi vuotta sitten yksimielisessä mietinnössään. Myös valtiovarainvaliokunta korosti mietinnössään, että tällainen vero olisi perusteltu. Se kuitenkin nosti esiin, ettei sokeripitoisuuteen perustuvaa terveysveroa ollut mietintöä kirjoitettaessa vuonna 2016 toteutettu missään EU:n jäsenvaltiossa ja että tällaisen tuotteen terveysominaisuuksiin perustuvan veron toteuttaminen voisi olla hankalaa EU:n valtiontukisääntelyn puitteissa. Valtiovarainvaliokunta edellytti kuitenkin seuraamaan muiden maiden toimia terveysverojen kehittämisessä. Hallituksen esityksestä käy ilmi, että sittemmin porrastettu sokeripitoisuuteen perustuva vero on otettu käyttöön EU:ssa Espanjan Kataloniassa vuonna 2017 ja Ranskassa tänä vuonna. Samoin Irlanti otti toukokuun 2018 alusta käyttöön terveysperusteisen sokerilla makeutettujen juomien veron. Myös Virossa on valmisteltu porrastettua sokeripitoisuuteen perustuvaa virvoitusjuomaveroa ja sen käyttöön otosta on saatu alustavasti Euroopan komission hyväksyntä. Lisäksi useissa EU-maissa, kuten Belgiassa ja Ranskassa, sokeroimattomat marja- ja hedelmämehut on vapautettu kokonaan virvoitusjuomaverosta. Viime vuosien kokemukset muista maista osoittavat siis sen, että sokeripitoisuuteen ja muihin terveydellisiin tai kestävän kehityksen ominaisuuksiin perustuvan veron toteuttaminen on mahdollista ja perusteltua. 

Terveysperusteisen veron valmistelun yhteydessä tulisi myös arvioida, voitaisiinko terveysnä-kökulmat ottaa huomioon tehokkaammin esimerkiksi arvonlisäverotuksessa, jolloin tarve erilaisille pisteveroille olisi pienempi. Esimerkiksi Irlannissa epäterveelliset tuotteet (makeiset, sipsit, keksit, virvoitusjuomat) ovat korkeamman arvonlisäverokannan piirissä kuin muut elintarvikkeet. 

Myös muut kestävän kehityksen näkökulmat tulisi huomioida verotuksessa nykyistä kokonais-valtaisemmin. Erityisesti arvonlisäverotusta tulisi uudistaa siten, että siinä otetaan huomioon kulutuksen aiheuttamat päästöt ja muut kestävän kehityksen näkökulmat. Arvonlisävero kohdistuu lähes kaikkeen kulutukseen, ja sitä kerätään vuosittain noin 20 miljardia euroa, millä voitaisiin tehokkaasti ohjata kestävämpään kuluttamiseen ja tuotantoon. Sillä voidaan tukea myös vähäpäästöisten luonnonantimien käyttöä elintarvikkeina. 

Hallitus esittää virvoitusjuomaveron korotusta niin, että yli 0,5 prosenttia sokeria sisältävien virvoitusjuomien valmistevero korotettaisiin 22 sentistä 27 senttiin litralta valmista juomaa. Muiden virvoitusjuomien valmistevero nousisi 11 sentistä 12 senttiin litralta (HE 166/2018 vp). Virvoitusjuomaveron korotus on kannatettava. 

Virvoitusjuomaverossa tulisi kuitenkin huomioida erikseen energiajuomat, joiden kulutus on viime vuosien aikana kasvanut merkittävästi. Energiajuomien juonti on yleistynyt erityisesti lasten ja nuorten parissa. Viime vuonna tehdyn kouluterveyskyselyn mukaan jopa 18 prosenttia yläasteikäisistä pojista ja 8 prosenttia tytöistä juo energiajuomia kolme kertaa tai enemmän viikossa. Energiajuomat ovat usein hyvin sokeripitoisia, ja ne sisältävät kofeiinia ja muita ainesosia, joilla on paljon nautittuna terveydelle haitallisia vaikutuksia. Energiajuomien suuresta kulutuksesta voi aiheutua mm. uniongelmia, painonnousua, levottomuutta ja hammasterveyden heikentymistä. 

Energiajuomien käyttämisen haitat ovat nähtävillä kodeissa ja kouluissa. Monet opettajat ja van-hemmat haluavat rajoittaa energiajuomien saantia. Myös monet kauppiaat ovat asettaneet energiajuomien myynnille ikärajoja. Yksi keino energiajuomien käytön vähentämiseksi on niiden hinnan korotus verotuksen avulla. Lakiin virvoitusjuomaverosta (1127/2010) pitää lisätä oma veroluokka energiajuomille ja luoda selkeä määritelmä tällaisille juomille. Virvoitusjuomaveron osana energiajuomille pystytään näin säätämään oma haittavero. Veron määrä tulisi olla huomattava. KD eduskuntaryhmä esittää virvoitusjuomaveron kaksinkertaistamista sellaisille juomille, jotka voidaan sisältönsä vuoksi luokitella energiajuomiksi. Energiajuomiksi luokitetuille juomille tulee asettaa toimenpidealoitteen TPA 56/2018 vp mukaisesti virvoitusjuomaveron päälle 27 sentin lisävero riippumatta juoman sokeripitoisuudesta.