Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muuttamattomana.
Esityksen taustaa
Esitys on osa niistä syksyn veronkorotuksista, joiden tarkoituksena on pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman mukaisesti siirtää verotuksen painopistettä työn ja yrittämisen verotuksesta erityisesti haittaveroihin. Korotuksen arvioidaan lisäävän valtion verotuloja nykyisestä noin 25 milj. euroa vuodessa, jolloin virvoitusjuomien vuotuinen valmisteverotuotto nousisi noin 170 milj. euroon.
Veron tavoitteet
Virvoitusjuomaveron ensisijainen tarkoitus on fiskaalinen, vaikka verolla tavoitellaan myös kulutuksen ohjautumista sokeripitoisista juomista sokerittomiin juomiin. Veron määrä on porrastettu siten, että yli 0,5 prosenttia sokeria sisältävän juoman vero on korkeampi kuin vastaavan sokerittoman juoman. Tämän vero-ohjauksen voimistamiseksi esityksessä on päädytty ehdottamaan myös veron korotuksen painottamista sokeripitoisiin juomiin. Valiokunta pitää valittua mallia perusteltuna, sillä sokeroituja virvoitusjuomia on pidetty yhtenä merkittävänä sokerinsaannin lähteenä. Runsaalla sokerin käytöllä on puolestaan osoitettu olevan yhteys lihavuuteen, sydän- ja verisuonisairauksiin sekä tyypin 2 diabetekseen.
Veron rajaus
Virvoitusjuomaveron piirin kuuluvat tuotteet on rajattu Euroopan yhteisön yhdistetyn nimikkeistön, jäljempänä tullitariffi, perusteella. Tullitariffi on numeraalinen, sanallisin selityksin varustettu tavaranluokittelujärjestelmä, joka on muodostunut kansainvälisen yhteistyön tuloksena. Järjestelmä ei perustu kansalliseen harkintaan. Tullitariffista päätetään Euroopan unionin tasolla, ja se pohjautuu Maailman tullijärjestön hallinnoimaan ylemmän tason nimikkeistöön.
Virvoitusjuomaveroa kannetaan lain perusteella laajasti tullitariffin nimikeryhmään 22 ja nimikkeisiin 2009, 2106, 3302 ja 3824 kuuluvista alkoholittomista tai vain vähän alkoholia sisältävistä juomista tai sellaisten valmistukseen käytettävistä tuotteista. Näitä ovat muun muassa limonadit, kivennäisvedet, sellaisenaan nautittavat mehut, proteiinijuomat, maustetut maidot ja mehujen valmistamiseen käytettävät tiivisteet. Veroa ei kanneta muun muassa lastenruuista, ravintolisistä eikä laihdutusvalmisteista. Verollisten tuotteiden lajittelu perustuu näin objektiivisiin kriteereihin, ja verotukseen liittyviä tulkintoja voidaan pitää vakiintuneina, vaikka yksittäisiä tulkintatilanteita voisi esiintyä. Veron fiskaalisesta luonteesta johtuen veronalaisten juomien piiri on haluttu pitää mahdollisimman laajana. Laajaa veropohjaa voidaan perustella myös sillä, että se vähentää tulkintatilanteita veron piiriin kuuluvien ja sen ulkopuolelle jäävien tuotteiden väliltä. Valiokunta yhtyy näihin näkemyksiin ja pitää lähtökohtaisesti laajaa veropohjaa perusteltuna ja oikeansuuntaisena.
Laajaa veropohjaa puoltavat myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä SEUT, valtiontukimääräykset, sillä kansallisten verojen on oltava yhteensopivia SEUT:n valtiontukimääräysten kanssa. Verotukseen saattaa sisältyä esimerkiksi verovapauksien muodossa myönnettäviä tukielementtejä, joita pidetään SEUT 107 artiklassa tarkoitettuna valtiontukena, jos ne eivät ole yleisen verojärjestelmän mukaisia ja täyttävät muut valtiontuelle tarkoitetut ehdot. Verojärjestelmän tulee olla sellainen, ettei kenenkään voida katsoa saavan perusteetonta kilpailuetua esimerkiksi verovapautuksen tai veron soveltamisalan ulkopuolelle jättämisen vuoksi. Veropohjaan tehtävät poikkeukset edellyttävät laaja-alaisen arvioinnin poikkeuksen yhteensopivuudesta SEUT:n valtiontukimääräysten kanssa, ja jos kyse on SEUT 107 artiklan tarkoittamasta valtiontuesta, on toimenpiteestä lähtökohtaisesti tehtävä ilmoitus Euroopan komissiolle ennen sen käyttöönottoa. Jos käyttöönotetun verojärjestelmän katsottaisiin sisältävän kiellettyä valtiontukea, riskinä olisi verotuen takaisinperintä veron ulkopuolelle jääneiltä tuotteilta valtiontukea koskevien periaatteiden mukaisesti.
Virvoitusjuomaveron veropohjaan liittyvän kantelun osalta Suomi on vastaanottanut 5.6.2018 Euroopan komission ilmoituksen asian käsittelyn päättämisestä. Komission yksiköt eivät katsoneet tarpeelliseksi jatkaa kyseisen kantelun käsittelyä. Kannanotto koskee voimassa olevan lain mukaista veropohjaa. Myös edellä esitetty puoltaa virvoitusjuomaveron piiriin kuuluvien tuotteiden rajaamista nykyisellä tavalla. Valiokunta ei täten pidä tarkoituksenmukaisena sitä, että veron piiriin tehtäisiin tässä vaiheessa yksittäisiä poikkeuksia ilman laajempaa selvitystä.
Ruokaympäristön osatekijät, ohjauskeinot ja vaikuttavuus -hanke
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on kuitenkin noussut esille huoli siitä, että virvoitusjuomien valmisteveron piiriin kuluu myös sellaisia juomia, joilla ei voida katsoa olevan haitallisia terveysvaikutuksia. Asiantuntijakuulemisessa on niin ikään tuotu esille valtiovarainministeriön aloitteesta valtioneuvoston yhteisen selvitys- ja tutkimustoiminnan piirissä käynnistetty tutkimushanke, jonka päätavoitteena on tunnistaa ja määritellä ruokaympäristön osatekijät, ohjauskeinot ja vaikuttavuus. Tutkimushanke tunnistaa ja määrittelee ne osatekijät, joista terveellisiä ruokavalintoja edistävä suotuisa ruokaympäristö rakentuu, tunnistaa, mitkä ovat ohjauskeinoja, joilla voidaan kannustaa kuluttajia valitsemaan ravitsemuslaadultaan terveellisempiä elintarvikkeita, ja mittaa, millainen on erilaisten ohjauskeinojen vaikuttavuus kulutuskäyttäytymiseen. Ohjauskeinojen tarkasteluun sisältyisivät sekä taloudelliset ohjauskeinot että muut ohjauskeinot, kuten sääntelyn kehittäminen. Hankkeessa tulee arvioiduksi myös verotus yhtenä ohjauskeinona muiden ohjauskeinojen ohella. Hankkeen työ on aloitettu 1.3.2018, ja sen on tarkoitus päättyä kesäkuussa 2019.
Valiokunta pitää tärkeänä, että hankkeen päätyttyä sen tutkimustuloksia hyödynnetään laajasti ja arvioidaan terveellistä ravitsemusta kokonaisuutena sekä siihen liittyviä erilaisia ohjauskeinoja, myös verotusta. Valiokunta kannattaa, että jatkossa arvioidaan virvoitusjuomaveron mahdollista painottamista nykyistä voimakkaammin terveysperusteiseksi. Tässä yhteydessä voidaan myös riittävällä tavalla ottaa huomioon valtiontukisääntelyyn liittyvät vaatimukset ja poistaa toimijoille kohdistuvaa riskiä tuen takaisinperinnästä.
Eduskunta-aloitteet
Valiokunta ehdottaa, että toimenpidealoitteet hylätään.