Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys, jolla osaltaan vahvistetaan työperäisen maahanmuuton veto- ja pitovoimaa, on kannatettava ja oikeansuuntainen. Suomen suurimpia kasvun esteitä on osaajapula, joka realisoituu yritysten haasteena rekrytoida henkilöstöä ja näin kasvattaa yritystoimintaansa. Se realisoituu vähintäänkin välillisesti myös jokaisen meidän suomalaisen arkeen siinä kohtaa, kun palveluita ei ole saatavilla. Jos ei ole osaavaa henkilöstöä, ei ole palveluita. Kun ei ole riittävästi osaavia tekijöitä työmarkkinoilla rekryttäväksi, ei ole elementtejä kasvattaa yritystoimintaa.
Meillä ei ole varaa siihen, että yksityisen sektorin kasvu tyrehtyy, kun työikäisen väestön määrän annetaan vähentyä. Suomen on välttämätöntä päästä kahden prosentin kasvu-uralle. Tämä on mahdollista vain, jos sekä tuottavuus että työikäisen väestön määrä kasvavat. Kestävälle kahden prosentin kasvu-uralle pääsy korjaisi myös julkisen talouden pitkän aikavälin ongelmat. Se ei ole helppoa, mutta se on tehtävä, sillä vain niin me voimme varmistaa, että tässä yhteiskunnassa on jatkossakin edellytykset ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa.
Osaavan työvoiman turvaamisen tulee siis olla yksi keskeisimmistä tavoitteista. Kun meillä on osaamista, meillä on menestystä. Keino lisätä osaavien ammattilaisten määrää on muun muassa koulutukseen panostaminen, mutta on selvää, että sen rinnalla tarvitsemme lisää ihmisiä Suomeen. Väestömme ikääntyy ja vähenee kymmenillä tuhansilla vuodessa syntyvyydenkin ollessa laskussa.
Vaikka tämä kaikki on ollut tiedossa jo pitkään, on maahanmuuton mittakaava ollut vaatimaton. Kaikissa keskeisimmissä verrokkimaissa ulkomaisen työvoiman osuus on selvästi suurempi. On hyvä, että tämä hallitus on tarttunut toimeen työperäisen maahanmuuton helpottamiseksi, sillä kansainvälinen kilpailu osaavasta työvoimasta on niin kovaa, ettei takeita edes maahanmuuton pysymisestä nykytasolla ole, jos emme todella panosta tähän koko Suomen talouden ja hyvinvointiyhteiskunnan kannalta keskeiseen kysymykseen.
Arvoisa puhemies! Emme myöskään saa sortua luulemaan, että tulijoita Suomeen olisi jopa ongelmaksi asti, vaikka julkisessa keskustelussa erityisesti tiettyjen tahojen toimesta näin annetaankin ymmärtää. Todellisuus on se, että tulemme jatkossa yhä enemmän kipuilemaan sen kanssa, miten voimme olla houkutteleva työperäisen maahanmuuton maa ja miten voimme nykyistä paremmin varmistaa, että esimerkiksi juuri kolmansista maista tulleet opiskelijat myös jäävät tänne valmistumisensa jälkeen työskentelemään. Moni maa kilpailee näistä samoista osaajista ja tekijöistä, ja meidän on onnistuttava osoittamaan, että olemme maahanmuuttajamyönteinen yhteiskunta, johon on helppo kotoutua, jossa tehdä työtä. Se tarkoittaa sujuvia lupaprosesseja. Se tarkoittaa lisää esimerkiksi englanninkielisiä varhaiskasvatus- ja koulutuspaikkoja. Se tarkoittaa lisää työtä syrjimättömyyden eteen. Asenneilmapiirillä ja julkisen keskustelun sävyllä on vaikutusta. Kuka haluaisi muuttaa ja tuoda osaamisensa yhteiskuntaan, jossa joutuu esimerkiksi nimensä vuoksi kohtaamaan syrjintää työnhaussa, kuten tiedämme tällä hetkellä valitettavasti tapahtuvan?
Tutkimusten mukaan maahanmuuton julkistaloudelliset vaikutukset riippuvat pitkälti juuri maahanmuuttajien pitkällä aikavälillä realisoituneesta työllistymiskehityksestä. Työ- ja opiskeluperäiset maahanmuuttajat todennäköisesti parantavat meidän julkisen talouden tasapainoa todennäköisemmin kuin heikentäisivät sitä.
Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä todella muutetaan osaajien, erityisesti nyt tutkijoiden, maahantulosääntelyä siten, että se vahvistaisi juurikin tätä maahanmuuton veto- ja pitovoimaa. Esityksen mukaisesti tutkijalle myönnettävien oleskelulupien voimassaoloaikaa pidennettäisiin ja säädettäisiin uudesta jatkotutkintoa suorittavan tutkijan oleskeluluvasta, kuten ministerin esittelyssä kuulimme. Näin Suomi todella voisi erottua kansainvälisesti myönteisesti, ja oleskeluluvan pitkän voimassaoloajan voisi ajatella olevan vetovoimatekijä, kun kolmannen maan kansalainen harkitsee hakeutumista Suomeen tai johonkin verrokkimaahan. Tämä toki edellyttää myös sitä, että korkeakoulu- tai muu tutkimusorganisaatio ja Suomi ovat muullakin tavoin riittävän houkuttelevia.
On kuitenkin tärkeää tunnistaa, ettei tämä esitys suoraan vaikuta siihen, kuinka moni tutkija Suomeen hakeutuu tai tänne työskentelemään jää. Oleskelulupajärjestelmä on toki tärkeä osa sitä, mutta se ei yksin ratkaise kysymystä siitä, miten me saamme lisää osaajia Suomeen. Keinoja on kyllä käytettäväksi. Voimme olla kansainvälisillä kentillä yhä ennakoivempia, voimme yhä nopeuttaa työlupien käsittelyaikaa, voimme ryhtyä kouluttamaan ihmisiä jo heidän lähtömaissaan nykyistä enemmän. Merkittävän parannuksen nykytilaan niin inhimillisessä kuin taloudellisessa mielessä toisi, jos voisimme luoda uuden maahanmuuton väylän, jossa byrokratia olisi hoidettu jo koulutuksen aikana lähtömaassa. Lisäksi tarvitsisimme myös lyhytaikaisen työnhakuviisumin, jonka haltija voisi etsiä täältä Suomesta töitä, aloittaa työskentelyn, käynnistää yritystoiminnan. Jos töitä löytyisi tuon viisumin voimassa ollessa, tulisi sen olla suoraan peruste pitkäaikaisemman oleskeluluvan myöntämiselle, sillä Suomi tarvitsee valtavan määrän uutta työvoimaa ulkomailta. Siinä onnistuaksemme tarvitsemme täysin uudenlaista otetta, täysin uudenlaista ajatusmallia, jotta voimme olla aidosti kilpailukykyinen maa.
Samaan aikaan meidän on muistettava, että kun me puhumme työperäisestä maahanmuutosta, me puhumme aina ihmisistä. Inhimillinen kulma tulee kuljettaa näissä keskusteluissa mukana. Rekrytoinnin tulee tietenkin tapahtua eettisesti, eikä se saa altistaa ketään työperäiselle hyväksikäytölle. Suomeen muuttaville ihmisille on varmistettava tarvittavat kieli- ja kotoutumiskoulutukset nimenomaan yksilöllisen tarpeen mukaan. Kaikki eivät niitä tarvitse, mutta niille, jotka tarvitsevat, on niiden oltava saatavilla myös perheenjäsenet huomioiden. Työperäisessä maahanmuutossa onnistumalla voimme varmistaa, että Suomen talous saadaan kestävälle pohjalle ja että meidän lapsillammekin on tulevaisuudessa yhteiskunta, jossa on varaa julkisiin palveluihin ja jossa voidaan varmistaa, että tässä maassa todella kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa riippumatta siitä, minkä postinumeron alle tai mihin perheeseen sattuu syntymään.
Toinen varapuhemies Juho Eerola
:Edustaja Juvonen.