Arvoisa puhemies! Suomessa tulee tehdä sellaista politiikkaa, ettei kenenkään tarvitse pelätä ikääntymistä, olipa kyse terveydestä, taloudesta tai turvallisuudesta. Tätä aihetta voitaisiin käsitellä monin eri tavoin, mutta otan siihen nyt ikäihmisten toimeentuloon ja palveluihin liittyvän näkökulman.
Arvoisa puhemies! Monet nykypäivän seniorikansalaisista ovat erityisesti ensimmäisinä eläkevuosinaan hyväkuntoisia. Aktiivinen 70-vuotias voi olla paremmassa kunnossa kuin 50-vuotias fyysisesti passiivinen henkilö. Ikäihmisten aktiivisuutta tuleekin kaupunkien ja jatkossa hyvinvointialueiden tukea. Esimerkiksi omassa kotikaupungissani Espoossa +68-seniorikortilla pääsee maksutta muun muassa kaupungin uimahalleihin ja liikuntapaikkoihin, [Maria Guzenina: Demareiden esitys!] ja sen käyttö on ollut hyvin suosittua. Toisaalta meillä on hyvin korkean iän saavuttaneita seniorikansalaisia. On selvää, että juuri työelämästä jääneen 65-vuotiaan tarpeet ovat erilaiset kuin 95-vuotiaan. Vuosien karttuessa palveluiden tarve lisääntyy.
Tässäkin salissa on usein puhuttu arvokkaasta vanhuudesta, mutta kuinkahan usein tämä käytännössä toteutuu? Meillä on kodeissa erittäin huonokuntoisia vanhuksia, jotka eivät pysty käytännössä edes nousemaan sängystä ilman apua ja jotka kuitenkaan eivät täytä kriteereitä hoivakotiin pääsystä. Vanhusten kotihoidossa on huutava pula hoitohenkilöstöstä, minkä seurauksena saman hoidettavan luona voi kuukaudessa käydä jopa kymmeniä täysin uusia eri hoitajia, vaikka yleensä ikäihminen arvostaa eniten juuri tutun ja turvallisen hoitajan läsnäoloa. Hoitajapulan helpottamiseksi tarvitsemme uusia koulutuspaikkoja, muille aloille menneiden vanhustenhoitajien takaisin houkuttelua, työperäistä maahanmuuttoa, parempaa työn johtamista ja organisointia sekä työn arvostuksen nostoa. Myös siihen, että vanhusten hoivatyöstä puhutaan usein liian negatiivisessa sävyssä, pitää saada muutos. On puhuttava myös työn palkitsevuudesta sekä siitä, että arvokas vanhuus on ihmisoikeus.
Arvoisa puhemies! Vaikka keskustelussa on synkkiä sävyjä, väestön ikärakenteen muutos on myös mahdollisuus. Osa senioreista haluaisi eläkkeelle jäätyään edelleenkin olla ainakin osittain mukana työelämässä. Vuoden 2019 aikana meillä oli lähes 120 000 sellaista alle 68-vuotiasta työeläkkeen saajaa, jotka tekivät töitä. Seniorit ovat aktiivisia toimijoita sekä kantava voima kaupungin päätöksentekijöinä, vapaaehtoistyössä, omaishoitajina ja isovanhempina. Moni seniori jatkaa eläkeiän jälkeen yrittäjänä tai ansiotyössä, mutta työnteko voi olla seniorille myös taloudellinen välttämättömyys. Eläkkeensaajia on jo noin puolitoista miljoonaa, ja keskieläke vuonna 2020 oli 1 762 euroa kuukaudessa. Huomattavaa on, että kuitenkin peräti puolet eläkeläisistä sai eläkettä alle 1 534 euroa kuukaudessa, kun taas yli 3 000 euron kuukausieläkettä saavia oli runsaat 8 prosenttia. Hälyttävää on myös se, että Eläketurvakeskuksen kyselytutkimuksen mukaan joka kymmenennellä eläkkeensaajalla on ollut vaikeita toimeentulo-ongelmia, vajaalla 5 prosentilla suuria vaikeuksia.
Arvoisa puhemies! Eläkeläiset ovat ansainneet työllään toimeentulonsa ja maksavat eläkkeestä veroa. Eläketulon verotus on palkansaajaa kevyempää 1 300 euron kuukausituloon asti. Mutta jos verrataan eläkeläistä 53 vuotta täyttäneeseen palkansaajaan, eläkeläinen maksaa tulostaan enemmän veroa kuin palkansaaja välillä 1 300 euroa — 3 400 euroa kuukaudessa. Erotus on noin 2 prosenttiyksikköä eläkeläisen tappioksi ja tarkoittaa sitä, että mainitulla välillä eläkeläinen maksaa eläkkeestään keskimäärin noin 40 euroa enemmän veroa kuin työssäkäyvä. Eduskunnan tietopalvelussa teettämäni laskelman mukaan tämän veroepäkohdan muuttaminen pienentäisi verotuloja noin 230 miljoonaa euroa, mutta laskelmassa ei ole huomioitu niin sanottuja dynaamisia vaikutuksia. Selvää on, että mitä pienemmästä eläkkeestä puhutaan, sitä enemmän tuosta 40 eurosta enemmän käteen jäävästä rahasta siirtyisi suoraan kulutukseen. Verotuksen epäkohdan korjaaminen olisi nopein tapa parantaa käteenjääviä tuloja, ja itse ihmettelen, miksi siitä puhutaan niin vähän. Henkilökohtainen mielipiteeni on, että tämä verotuksen epäkohta tulee korjata samoin kuin eläketulon lisävero, ja sopivin ajankohta sille olisi se, kun myös palkansaajien verotusta alennetaan — toivottavasti viimeistään seuraavassa hallituksessa.
Arvoisa puhemies! Eläkkeen riittävyyteen vaikuttavat tulojen lisäksi menot, joissa etenkin ruoan, terveydenhoidon ja lääkkeiden osuus on suuri. Me kokoomuslaiset olemmekin sitä mieltä, että olisi selvitettävä, vastaako nykyinen indeksin laskentatapa eläkeläisten ostoskoria, ja tehtävä tarvittavat muutokset. Pienituloisten toimeentulon parantamiseksi huomiota on suunnattava [Puhemies koputtaa] erityisesti…
Arvoisa puhemies! Aika on 7 minuuttia — tämä tuli keskuskansliasta.
Puhemies Anu Vehviläinen
:Menettelytavassa oli kyllä 5 minuuttia. Myönnän poikkeuksellisesti niin, että 7:ään pitää mahtua, mutta menettelytapa oli 5 minuuttia.
Kiitos, puhemies! — Pienituloisten toimeentulon parantamiseksi huomiota on suunnattava erityisesti terveydenhuollon asiakasmaksuihin sekä lääkekorvausjärjestelmään. Lääkekorvausta sekä Kela-kyytien ja palvelujen maksukattoja alentamalla voitaisiin helpottaa erityisesti kaikkein alhaisinta eläkettä saavien asemaa, etteivät he joutuisi valitsemaan, riittävätkö rahat lääkkeisiin vai ruokaan. Näin voitaisiin vähentää kehitystä, jossa seniorikansalaisten rästissä olevia laskuja päätyy perintään ja jopa ulosottoon elämän perusasioiden takia. Taloudellisesti erityisen heikossa asemassa ovat yksin asuvat eläkeläiset.
Riittävä tulotaso on usein edellytys myös sille, että päivittäisessä arjessa tuntee olonsa turvalliseksi. Juuri arjen toimivuuden ja turvallisuuden parantamiseksi me kokoomuslaiset olemme ehdottaneet 70 prosentin superkotitalousvähennystä yli 75-vuotiaille. Eli verovähennys olisi selvästi suurempi kuin muilla, ja sellaiselle eläkeläiselle, jolla tulot ja sitä kautta verot eivät mahdollista verovähennyksen tekemistä, annettaisiin aivan erityinen kädenojennus. Se olisi jopa 1 200 euroa vuodessa rahaa kotiin ostettavien palvelujen ostamiseen. Rahan saisi, jos ostaa palveluita, jolloin siitä hyötyisi vanhuksen lisäksi myös se palvelualan yritys, joka saisi näin uuden asiakkaan. Nykyistä kotitalousvähennystähän on arvosteltu sen takia, että se ei hyödytä pienituloisia, joten tämä ehdotuksemme hyödyttäisi nyt myös heitä.
Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi haluan todeta, että ikään perustuva syrjintä on pystyttävä kitkemään yhteiskunnastamme. Ja tällä tarkoitan jo työelämässä alkavaa ikäsyrjintää, joka on siirtynyt nykyään jopa alle 50-vuotiaisiin. Me tarvitsemme yrityksiä, työnantajia, johtajia, [Puhemies koputtaa] päättäjiä ja toimijoita, jotka omalla esimerkillään osoittavat, että kaikenikäiset ihmiset ovat arvostettuja tässä yhteiskunnassa, eivät pelkästään puheissa vaan [Puhemies koputtaa] jokapäiväisissä teoissa.
Puhemies Anu Vehviläinen
:Ministeri Kiuru.