Arvoisa rouva puhemies! Parlamentarismille on tärkeää parlamentaarinen toiminta: perinteet, toimintatavat, myös asioiden käsittelyjärjestys hyvällä tapaa, niiden eteenpäin vieminen, mutta myös hyvä käyttäytyminen.
Arvoisa puhemies! Tähän illan hyväksi pieneksi piristykseksi muistelu tuolta 2000‑luvun taitteesta, kun varapuhemies Mikkola, edesmennyt varapuhemies Mikkola, opasti minua silloin sanomalla, että edustaja puhuu täällä aina puhemiehelle. Edustaja ei puhu esimerkiksi kansanedustajille, puhumattakaan lehteriyleisöstä, television tai netin ääressä istuvista. Jotkut kansanedustajat ovat ottaneet tavakseen syleillä koko maailmaa aina kerralla. Minä pitäydyn tässä vanhassa hyvässä opetuksessa, jonka silloinen varapuhemies minulle antoi, joten: Arvoisa rouva puhemies!
Asiaan. Tämä koko liikennejärjestelmäselonteko on itse asiassa huomattavasti laajempi ja isompi kokonaisuus kuin mietintö- ja lausuntoasiakirja antavat myöten ja ilmi. Erityisesti täytyy todeta se, että Sipilän hallitus ja liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner ovat nyt saaneet erinomaisen hyvän asiakirjan yhteistyössä meidän parlamentaaristen työryhmien kanssa — joissa itsekin olen, näissä kaikissa kolmessa, ollut mukana — jotta me myös saamme potkua tälle liikennepolitiikalle.
Tällä vaalikaudella on pystytty tuomaan erinomaisen hyvä summa korjausvelan poistamiseksi, liki miljardin euron verran rahaa. Sitä tarvitaan toki tälle vuodelle lisää, tälle vuodelle ilman muuta on vaje olemassa, mutta kulunut kausi on hyvä näyttö siitä, että myös tätä rahoitusta voidaan hoitaa.
Nyt sitten kysymys on siitä, kuinka tämän liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä voidaan edistää parlamentaarisen työryhmän esille nostamia hankeyhtiöitä ja hankesuunnittelua tältä osin. Tämä Suomen Rata ‑yhtiön asia ja siihen 100 miljoonan euron pääomittaminen on erinomainen lähtölaukaus, jolla saatetaan liikkeelle niin Turun rata, Tampereen rata, Pohjanmaan rata, Oulun ja näin edelleen sekä myös itärata. Nämä kaikki kolme ovat yhdessä, ilmeisesti ajan myötä toteutuessaan, tuollaisen 10 miljardin euron arvoisia kokonaisinvestointeja, joidenka rahoitusta ei löytyisi valtion talousarviosta, elleivät sitten taas jotkut muut hankkeet saisi väistyä.
Meillä on tällä hetkellä vähän laskentatavasta riippuen investointitarve infralle 50—60 miljardin euron tasossa. Jokainen meistä voi ymmärtää, että tällä tahdilla ei edes tulevat eduskunnatkaan, mitä osaamme edes eteenpäin ajatella, pystyisi tuota tarvetta täyttämään. Tarvitaan myös uusia ratkaisuja. Valtion pitää toimia omistajana, ohjaajana, viedä asioita eteenpäin, mutta täytyy sanoa, että nimenomaan tämä hallituksen ja talouspoliittisen ministeriövaliokunnan linjaus on oikea ja vie asioita eteenpäin.
Rautatietoimialan kokonaisvaltainen kehittäminen ja suurten raideliikenneinvestointien edistäminen ovat tässä juuri hallituksen päätöksellä aivan keskeisessä osassa, ja kun tuo taseeseen siirrettävä valtion osakemäärä on täällä taustalla, niin tämä luo erinomaisen pohjan uudelle hallitukselle, uusiin hallitusneuvotteluihin, siihen, miten konkreettiset rahoituspäätökset sitten tullaan tekemään. Ne tietysti kulkevat sitä rataa kuin hankkeet ovat valmiita, on se sitten Turkuun suuntautuva, joka on varmasti omalla laillaan kannatettava hanke yhtä lailla kuin Tampereen suuntaan kulkeva rata, Pohjanmaan rata, kuinka pitkälle sitä ajatellaankaan, kuin myös sitten itärata.
Arvoisa puhemies! Haluan kyllä todeta sen, kun täällä arvuutellaan, että elinkeinoelämän tarpeiden mukaan tehdään hankkeita, että niin tulee tietysti tehdä, mutta ei se voi näinkään mennä, että todetaan, että esimerkiksi Suomessa jollakin suunnalla on kaikkein voimakkainta elinkeinoelämää ja sitten myös yhteiskunta sijoittaa voimavarat sinne. Eduskunnan tehtävä on katsoa — se on myös yksi liikennejärjestelmän suunnitelmien henki ja ajatus — kokonaisvaltaista kehittämistä.
Itä-Suomi on menettänyt vuosien saatossa. Meillä on käyty sodat, me olemme menettäneet maa-alueita, me olemme menettäneet varallisuutta, väkeä on muuttanut Amerikkaan, Ruotsiin, Etelä-Suomeen, kymmeniä, kymmeniä, kymmeniä tuhansia ihmisiä. Se näkyy myös Suomen kehityksessä. Sen vuoksi kyllä silloin kun tehdään nopeita yhteyksiä, joita on tämä niin sanottu itäratahanke elikkä Kouvolaan suuntautuva hanke, se avaa meille yhteyksiä Pietariin ja Moskovaan mutta samalla myös Savon radan Kuopioon ja Karjalan radan Joensuuhun olevat yhteydet — se on myös sitä kehittämispolitiikkaa. Se vastaa ilmastohaasteeseen parhaiten. Otetaan nyt esimerkiksi kotikuntani, kotikaupunkini Kuopio. Jos sekä tämän itäratahankkeen että muiden raideinvestointien myötä päästään tuolta neljän tunnin tasolta yhdellä tunnilla alaspäin eli noin kolmen tunnin tasolle, kyllä sillä on huomattava merkitys koko Suomen kehittämisessä. Tässä suhteessa kyllä, arvoisa puhemies, tälle hankkeelle ja ministeri Bernerin työlle täytyy antaa täysi kymppi ja toivoa hyvää jatkoa hänelle ja koko hallitukselle ja seuraaville hallituksille näiden asioiden kehittämisessä.