Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on siis hallituksen esitys jätelain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Esityksen keskeisimpänä pontimena ovat EU:n asettamat kierrätystavoitteet ja pyrkimys siirtyä kohti kiertotaloutta, jossa yhä suurempi osa tuotteista ja materiaaleista käytetään uudelleen tai ohjataan kierrätykseen. 

Yhdyskuntajätteen ja pakkausjätteen kierrätystavoitteet nousevat, ja niiden saavuttaminen tulee olemaan Suomelle kova haaste. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Suomessa yhdyskuntajätteen kierrätysastetta on nostettava nykyisestä noin 40 prosentista 65 painoprosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi ehdotetaan uusia keinoja, joista merkittävimpiä ovat jätteiden erilliskeräyksen lisääminen ja kielto polttaa tai sijoittaa kaatopaikalle uudelleen käyttöä tai kierrätystä varten erilliskerättyä jätettä. Arvion mukaan yhdyskuntajätteen kierrätysaste nousisi ehdotetuilla toimilla 5–10 prosenttiyksikköä nykyisestä. Kierrätysasteen kehittämistä tullaan seuraamaan ja tarvittaessa ehdotetaan lisätoimia, kuten erilliskeräyksen laajentamista sekä erilliskerätyn jätteen kierrättämistä edistävää ohjausta. 

Uudet jätteiden erilliskeräystä koskevat velvoiterajat on tarkoitus saattaa voimaan asteittain alkaen heinäkuusta 2022. Ehdotuksen mukaan biojätteen erilliskeräys alkaa kaikissa taajamien vähintään viiden huoneiston kiinteistöissä viimeistään heinäkuussa 22. Pienmetallijätteen ja pakkausjätteen erilliskeräys alkaisi samoilla kiinteistöillä heinäkuussa 23. Sitten vuoden 24 heinäkuussa biojätteen erilliskeräys laajenisi yli 10 000 asukkaan taajamissa kaikille kiinteistöille eli myös omakotitaloille. Toki erilliskeräyksen sijasta biojätteen voi myös kompostoida. Tekstiilijätteen erilliskeräys käynnistyisi alueellisilla keräyspisteillä viimeistään vuoden 23 alusta. 

Edellä mainitut valtakunnalliset velvoiterajat on tarkoitus antaa valtioneuvoston asetuksella. Kunta voisi jätehuoltomääräyksillä laajentaa tai laissa säädetyin edellytyksin määräaikaisesti supistaa asetuksen mukaista erilliskeräystä. Näin velvoitteet joustaisivat paikallisten olosuhteiden mukaan. 

Tuottajavastuujärjestelmiä koskevaa sääntelyä lisätään ja tarkennetaan nykyisestä. Tavoitteena on vähentää vapaamatkustusta ja ohjata tuotteiden valmistusta ekologisempaan suuntaan. 

Tuottajavastuun soveltamisala ulotetaan myös kansainväliseen etäkauppaan. Muualle kuin Suomeen sijoittautuneet tuottajat voivat hoitaa tuottajavastuuvelvoitteensa Suomessa valtuutetun edustajan kautta tai liittymällä tuottajayhteisöön. 

Tuottajavastuujärjestelmä tukee jatkossa entistä vahvemmin kestävää tuotesuunnittelua. Tuottajavastuumaksuissa on suosittava tuotteiden kierrätettävyyttä, korjattavuutta, päivitettävyyttä ja uudelleen käytettävyyttä. Tuottajien tulisi tuottajavastuuvelvoitteistaan huolehtimiseksi liittyä tuottajayhteisöön. 

Pakkausten tuottajayhteisön olisi jatkossa katettava toiminnassaan kaikki pakkausmateriaalit. Ehdotuksen mukaan pakkausten tuottajien ja kuntien olisi järjestettävä asumisessa syntyvän pakkausjätteen erilliskeräys yhteistoiminnassa. Tämä tarkoittaa sitä, että kunta kerää pakkausjätteen asuinkiinteistöiltä ja luovuttaa sen tuottajien järjestämään jätehuoltoon. Tuottajat korvaavat kunnille keräyksen aiheuttamia kustannuksia, jotta jätedirektiivin mukainen tuottajien kustannusvastuu toteutuu. Kunta puolestaan hyvittää tuottajilta saamansa korvaukset asukkaille jätemaksussa. Tuottajat järjestävät edelleen pakkausjätteiden aluekeräyspisteitä kotitalouksille ja yrityksille sekä vastaanottoterminaalit kuntien ja muiden toimijoiden keräämälle pakkausjätteelle. 

Kunnan vastuulla olevien erilliskerättävien jätteiden osalta luovutaan kuljetusten kaksoisjärjestelmästä ja siirrytään kunnan keskitetysti kilpailuttamiin kuljetuksiin. Näin kiinteistöt saadaan laajemmin erilliskeräyksen piiriin, kuljetukset voidaan toteuttaa logistisesti tehokkaasti ja kunta voi kattavasti hyödyntää kullekin alueelle parhaiten soveltuvia keräysjärjestelmiä, kuten korttelikeräystä tai monilokerokeräystä. Sekajätteen ja saostus- ja umpisäiliölietteiden kuljetuksessa nykyinen kaksoisjärjestelmä säilyy. Tämä tarkoittaa, että kunta voisi näiden jätteiden osalta edelleen laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä siirtää kuljetuksen järjestämisen kiinteistön haltijan vastuulle. Niissä jätejakeissa, joissa kuljetus keskitetään kunnalle, kuljetusjärjestelmää koskevat siirtymäajat sidotaan erilliskeräysvelvoitteiden voimaantuloon. 

Kilpailutettavien kuljetusten osalta varmistetaan entistä paremmin kaikenkokoisten yritysten mahdollisuudet. Jätelaissa edellytetään kunnan jätteenkuljetusurakoiden jakamista alueellisesti ja ajallisesti siten, että myös pienet yritykset voivat osallistua kilpailutuksiin ja saada urakoita. Lisäksi käynnistetään toimeenpanohanke, jossa ohjataan ja neuvotaan kuntia jätekuljetusten kilpailutusten järjestämisessä ja kuljetusyrittäjiä kilpailutuksiin osallistumisessa. 

Myös jätteeksi luokittelun päättymistä koskevia säännöksiä uudistetaan. Tavoitteena on tapauskohtaisen viranomaispäätöksen sujuvoittaminen ja yhdenmukaistaminen, mikä edistäisi uusien tuotteiden kehittämistä jätemateriaaleista. Ehdotuksen mukaan jätteeksi luokittelun päättymisestä päätettäisiin sujuvoitetussa ympäristölupamenettelyssä. Ympäristöministeriö asettaa työryhmän seuraamaan säännösten toimeenpanoa ja arvioimaan tarvetta lainsäädäntömuutoksille.  

Lakiesityksellä myös edistetään jätealan digitalisaatiota. Esimerkiksi vaarallisten ja eräiden muiden jätteiden kulun seurannassa siirrytään sähköisten siirtoasiakirjojen käyttöön, mikä ajan oloon keventää tähän liittyvää hallinnollista taakkaa. Raportointitietojen saatavuutta, jätetilastotietojen laatua sekä jätteiden valvonta- ja jäljittämisjärjestelmää on parannettava selvästi nykyisestä, jotta asianmukaisesta jätehuollosta ja kierrätyksen etenemisestä voidaan varmistua. Ympäristöministeriö on aloittanut mittavan jätetietojärjestelmän selvitys- ja kehitystyön.  

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys muuttaa kotitalouksien ja yritysten arkea monin tavoin. Jätehuoltopalvelut paranevat, ja yritysten liiketoimintamahdollisuudet kasvavat. Entistä useamman kierrätysmahdollisuudet paranevat, kun oman taloyhtiön jätekatoksesta löytyy oikea astia kierrätettävälle jätteelle. Yli puolet maan asukkaista tulee pakkausjätteen ja pienmetallijätteen erilliskeräyksen ja noin 65 prosenttia asukkaista biojätteen erilliskeräyksen piiriin.  

Myös aluekeräyspalvelut paranevat. Muun muassa tekstiilijätteen keräys alkaa viimeistään vuonna 23, ja muovipakkausjätteen alueellisten vastaanottopaikkojen eli niin sanottujen Rinki-pisteiden määrä kaksinkertaistuu. Eniten parannukset näkyvät pienehköissä, alle 10–20 huoneiston kiinteistöissä. Tätä suuremmille kiinteistöille useat kunnat ovat jo nyt järjestäneet biojätteen ja pakkausjätteen erilliskeräyksen. 

Erilliskeräyksen kustannukset nousevat valtakunnan tasolla noin 50 miljoonalla eurolla. Joillakin kiinteistöillä erilliskeräyksen laajentuminen edellyttää investointeja esimerkiksi uusiin jäteastioihin mutta toisaalta jätekustannukset pienenevät vähentyvän sekajätteen myötä. Kustannusten nousu kohdistuu valtaosin kaupan alan sekä elintarviketeollisuuden yrityksiin, jotka tuottajavastuun kantajina maksavat suuren osan pakkausjätteen jätehuollosta, ja siten kannusteet pakkausjätteen vähentämiseen lisääntyvät. Etenkin jätealan yritykset ovat uudistuksen voittajia, koska jätehuoltoon liittyvä liiketoiminta lisääntyy: Jätteiden erilliskeräyksen lisääntyminen kasvattaa jätealan liikevaihtoa 50—80 miljoonalla eurolla. Yritysten työvoimatarve kasvaa noin 500 henkilötyövuodella. 

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys ohjaa Suomea kohti kestävää kiertotaloutta ja EU:n asettamien tavoitteiden saavuttamista. Kuitenkin se on vasta lähtölaukaus. Ehdotettujen muutosten vaikuttavuutta ja vaikutuksia yhdessä muiden politiikkatoimien kanssa on seurattava järjestelmällisesti. Tarvittaessa on myös tartuttava lisätoimiin tavoitteiden saavuttamiseksi. — Kiitos.  

Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä jätelain uudistamiseksi. Esityksessä on lukuisia osa-alueita. Osa niistä juontaa juurensa EU:n jätesäädöspaketin vaatimuksista, ja osa taas on omaa kansallista säätelyä. Hyvää tässä esityksessä on esimerkiksi tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutusten vähentämiseen tähtäävät tuotekiellot. Myös erilliskeräysvelvoitteiden lisääminen on kannatettava ja kierrätystä lisäävä toimi. 

Tosiasia on, että tällä hetkellä Suomessa käytössä oleva jaottelu ja jätteen keräyslogistiikka ovat hyvällä mallilla. Maassa on lukuisia yrityksiä, jotka hoitavat tehtävän siististi ja tehokkaasti. Jäteyhtiöillä on lokeroautot, joilla täyttöasteita seurataan ja keräilystä saadaan asiakkaan kannalta kustannustehokasta. Hallituksen ehdotus vie nyt pohjan pois niin sanotulta jätteenkuljetuksen kaksoisjärjestelmältä, joka on ollut toimiva ratkaisu jo pitkään. Vaikka se säilyykin sekajätteen osalta, se ei riitä, sillä yhä lisääntyvän lajittelun myötä sekajätteen määrä vähenee koko ajan. Sitä ei kannata ajaa, eikä kohta löydy enää yrityksiä sitä tekemään. [Timo Heinonen: Kuulitteko, keskusta?] Lakimuutos johtaa siihen, että pienet, innovatiiviset jätteenkeräysyhtiöt joutuvat erittäin ahtaalle ja mahdollisesti menevät nurin kokonaan, siirrytään kunnan kokonaan kilpailuttamaan malliin ja toiminta tulee keskittymään. Vaikka lakiesityksessä on siirtymäaika — muuten poikkeuksellisen lyhyt sellaiseksi — on lakiesitys epäoikeudenmukainen pieniä ja keskisuuria yrityksiä kohtaan. Työllisyyden ja yrittäjyyden kannalta tämä esitys on harmillinen. Vaikuttaa siltä, ettei yritysvaikutuksia eikä myöskään työllisyysvaikutuksia ole arvioitu lainkaan, tai ainakaan arvioita ei ole huomioitu. 

Esityksen myötä asiakkaan mahdollisuus valita jätteenkuljetus itse kapenee ja aito kilpailu vähenee. Se johtaa väistämättä tehottomampaan toimintaan ja kustannusten kasvuun. Tämän me saimme jo kuulla ministerin puheenvuorosta. Tämän esityksen ehdotusten sijaan tulee jatkossakin varmistaa vapaa erilliskeräys koko maassa ja sen myötä myös aito kilpailu. Tällöin palvelut jalostuvat ja paikallinen yrityskanta myös kasvaa ja kehittyy. Tosiasiassa hallitus luo nyt kunnallisia tai maakunnallisia monopoleja, joissa kunnat antavat keräämisen omistamiensa yhtiöiden tehtäväksi. Kunnille siirretään tällä esityksellä yksityisiltä yrityksiltä noin 50–80 miljoonan euron liiketoiminta. Esimerkiksi pakkausjätteen keräyksen järjestämiseksi on olemassa jo hyvin toimiva yritysten hoitama markkina, joka nyt otetaan yhteiskunnan haltuun. 

Arvoisat kollegat, tämä on esimerkki tämän päivän sosialismista. SDP:n johtamasta hallituksesta puhuttaessa todellakin on oikeutettua käyttää tarkennusta ”vasemmistohallitus”. [Timo Heinosen välihuuto] Kiertotalous ja kierrättäminen ovat arvokkaita asioita, ja niitä kannattaa pyrkiä tietenkin lisäämään. Harmillisesti tämä esitys ei edistä tällaista ympäristöystävällistä toimintaa vaan taannuttaa sitä. [Hanna Sarkkisen välihuuto] Hallituksen esitys on taantumuksellinen: se heikentää pieniä ja keskisuuria yrityksiä, lisää hallintoa ja byrokratiaa — minkä ministeri itsekin jo tunnusti — mikä johtaa kasvaviin kustannuksiin, mutta sitä vasemmistohallitus ilmiselvästi haluaakin. Työpaikkojen määrä vähenee, ja yhä useampi joutuu työttömäksi. Hallituksen työllisyystavoite karkaa entistä kauemmaksi, mutta kuka vasemmistohallituksen työllisyystavoitteisiin muutenkaan enää uskoo? Vaikeaa on myös uskoa kuitenkin se, että keskustapuolue aidosti haluaa olla mukana tällaisessa maatamme näivettävässä sosialistisessa toiminnassa, mutta niin se vain taitaa olla. 

Lähtökohtaisesti tämänhetkisessä tilanteessa, jossa olemme sopineet käsittelevämme vain koronan hoidon kannalta kriittisiä lakiesityksiä, mielestäni tätä hallituksen esitystä ei tulisi lainkaan ottaa käsittelyyn. 

Arvoisa puhemies! Hyvä ministeri, edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Edustaja Kopra päätti puheenvuoronsa siihen, että eduskunnassa on sovittu, että käsitellään vain koronaan liittyviä sekä kiireellisiä asioita, ja on näiden pelisääntöjen vastaista tuoda tämä esityskokonaisuus nyt eduskunnan käsittelyyn. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä!] On arvioitava tämän keskustelun aikana, onko tämä syytä siirtää esimerkiksi syksyn istuntokaudelle. 

Tässä käsittelyssä siis Sanna Marinin hallituksen esityksellä toteutetaan kiertotalouspakettia yhdyskuntajätteiden ja pakkausjätteiden korkeammasta kierrätystavoitteesta. Ehdotus siis tiukentaa merkittävästi biojätteen ja pakkausjätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitetta, ja ymmärtääkseni tästä ollaan aika laajasti yksimielisiä, että nämä tavoitteet ovat hyviä. Esitys pitää sisällään kuitenkin myös muutoksia tämän niin sanotun jätehuollon vastuunjaon malleihin, ja hämmästelen sitä, että tällaista jätteiden ja yritystoiminnan alasajoa, sosialisointia keskusta ja RKP ovat pönkäpuolueina tukemassa tämän vasemmistohallituksen riveissä. 

Kyse ei siis tässä esityksessä ole yksin korkeampien kierrätystavoitteiden saavuttamisesta, vaan pääministeri Sanna Marinin hallitus haluaa myös muuttaa nykyistä yritysten ja kuntien vastuunjakoa jätteistä. Vahva ideologia värittää soten tapaan myös tätä esitystä. Yritykset halutaan, arvoisat keskustan harvat edustajat, jotka täällä olette, syrjään, ja kunnallisten jäteyhtiöiden asemaa ja valtaa halutaan vahvistaa. Kunnallisille jäteyhtiöille tulee muun muassa suuri rooli pakkausjätteiden tuottajavastuun toteuttamisessa. 

Esityksen mukaan tuottajien pitäisi jatkossa yhteistoiminnassa kuntien kanssa järjestää asuinkiinteistöjen pakkausjätteiden keräys. Motiivina tässä esityksessä on ollut selkeytys. Mutta mitä vielä, tässä itse asiassa järjestämisvastuu pilkotaan 310 kunnalle ja niiden hallinnoimille jäteyhtiöille. Ja toisaalta sitten esityksessä puhutaan tuottajien kustannusvastuusta, joka rajattaisiin 80 prosenttiin, ja me tiedämme hyvin, että EU on parhaillaan harmonisoimassa tuottajavastuusääntelyä ja siellä indikoidaan vahvasti täyttä 100:aa prosenttia tähän kustannusvastuuseen. Eli tämä hallituksen esittämä malli on jo siis lähtökohtaisesti ristiriitainen tulevan standardin kanssa. 

Niin kuin edustaja Kopra tuossa edellä totesi, tässä luodaan siis pakkausjätteiden kunnallinen monopoli, jonka kunnat sitten siirtävät omistamiensa jäteyhtiöiden toteutettavaksi. [Jussi Halla-aho: Sinne saadaan suojatyöpaikkoja!] Ministeri totesi, että tässä siirretään 50—80 miljoonan euron arvoinen liiketoiminta kuntien jäteyhtiöille. Arvoisa keskusta, tämä on pois maakuntien pieniltä jätealan yrityksiltä ja toimijoilta. Kuinka te kehtaatte? Ja niin kuin edustaja Kopra tuossa edellä totesi, pakkausjätteiden keräykseen on kuitenkin jo nyt syntynyt yksityisten yritysten hoitama markkina, jota lakiehdotuksella rajoitetaan. 

Itse asiassa kannustan kaikkia tämän asian käsittelyyn osallistuvia tutustumaan professori Kuoppamäen arvioon, asiantuntijalausuntoon, jossa hän tuo esille sen, että lainsäädännöllinen ratkaisu tuottaa valtiontukiriskin, minkä vuoksi lainsäädäntöpaketti tulisi siis notifioida ennen kuin se voidaan ottaa Suomessa käyttöön. Hänen lausunnossaan tunnistetaan myös kasvavat riskit kilpailuneutraliteetin vaarantumiselle. 

Vahvaan kuntavastuuseen perustuvaan malliin näyttää tässä asiassa haetun mallia Ruotsista. Mutta valmisteluaineistossa kuitenkin sivuutetaan, arvoisa ministeri, täysin se, että Ruotsissa tämä vahva kuntavastuu on jo johtanut kilpailuneutraliteettihaasteisiin. Itse asiassa Rambollin johtava asiantuntija Joonas Hokkanen on laatinut hetki sitten Ruotsin hallitukselle selvityksen, missä tarkasteltiin tämän kunnallisen järjestelmän asteittaista purkamista nimenomaan näiden havaittujen epäkohtien vuoksi. Pitäisin erittäin tärkeänä, että sekä professori Petri Kuoppamäki että asiantuntija Joonas Hokkanen tulisivat kuulluiksi vielä tämän asian valiokuntakäsittelyssä. 

Pakkausjätteiden kierrätyksestä, jätteiden kierrätyksen järjestämisestä, päätettiin eduskunnassa vuonna 2015, ja muistan kun tätä lakikokonaisuutta aikanaan täällä valmisteltiin. Pakkausjätteen tuottajavastuun toteutumisen jälkeen kierrätys on maassamme ottanut merkittäviä harppauksia eteenpäin. Itse asiassa tuoreimpien tilastojen valossa pakkausala onkin näillä näkymin jo saavuttanut, tai itse asiassa hyvin pian saavuttamassa, kiristyvät kierrätystavoitteensa, eikä lisäsääntelylle ylipäätään ole tarvetta tässä vaiheessa. Kysyisinkin esittelevältä ministeriltä, ministeri Mikkoselta: miksi te nyt käsittelyyn tuodussa esityksessä käytätte vuoden 2016 tilastoja ettekä tuoreimpia tietoja? Vanhoihin tietoihin nojaaminen antaa harhaanjohtavan kuvan maamme jätehuollon tehostamistarpeesta. 

Arvoisa puhemies! Pidän itse asiassa tarpeettomana tätä jätehuollon kunnallistamisesitystä. Kaikki muut maamme tuottajavastuujärjestelmät toimivat täysin markkinaehtoisesti, ja ne ovat osoittaneet itse asiassa tehokkuutensa eurooppalaisessa vertailussa. Pakkausjätteiden tuottajavastuun ei pitäisi erota esimerkiksi paperin tuottajavastuusta. Paperin osalta järjestelmä on meillä Suomessa markkinaperusteinen ja kuluttajille täysin maksuton, ja sillä on saavutettu EU:n korkeimmat talteenottoasteet. Miksi tänne tehdään toisenlaista järjestelmää? 

Arvoisa puhemies! En oikein ymmärrä, että tämä kokonaisuus, millä ei ole sellaista kiirettä, mitä on annettu ymmärtää, että tämä pitää keskellä koronakriisiä käsitellä, tuodaan eduskunnan käsittelyyn tällä supistetulla kokoonpanolla, vähän kyseenalaisella, helposti kyseenalaisella valiokuntakäsittelyllä, etäkuulemisilla ja muilla. Mielestäni tässä rikotaan tätä yhteistä sopimusta, jonka olemme tehneet siitä, että eduskunnassa käsitellään ainoastaan esityksiä, [Puhemies koputtaa] jotka ovat itse asiassa koronaan liittyviä tai muuten kiireellisiä. [Jussi Halla-aho: Eipä ole ensimmäinen kerta!] 

Arvoisat kollegat, erityisesti hallituspuolue keskustan kansanedustajat, tämä teidän vasemmistohallituksenne esittämä uudistus tällaisenaan [Puhemies koputtaa] on hyvin vahingollinen suomalaisille yrityksille ja kallis suomalaisille ihmisille. 

Arvoisa puhemies! Ehdotan, että tämän asian käsittely siirretään lokakuun 24. päivän täysistuntoon.