Kiitoksia, puhemies! Tässä tulikin aimo patteristo tosi hyviä kysymyksiä. Kiitän yleisesti niistä. Jos yritän purkaa niin paljon kuin ennätän.
Aloitan näistä ilmastoon liittyvistä asioista, mitkä aivan ensiksi nostettiin esille. Suomi todellakin tavoittelee sitä kunnianhimoista sopimusta Pariisissa. Hallitus on omilla päätöksillään jo ilmoittanut, että vuodelle 2020 ilmastotavoitteet aiotaan saavuttaa vähän etuajassa tämän vaalikauden aikana. EU:n päästökauppa: komission esitys, sitä kannatamme.
Mutta kysymys tästä rahoituksesta: Pyrimme pitämään tietysti kiinni annetuista sitoumuksista, vaikka taloudellinen tilanne on vaikea. Millekään kirikierroksille joittenkin toisten maitten peesissä meillä ei ole mahdollisuuksia lähteä ennen vuotta 2020. Mutta toisaalta on hyvä ymmärtää, että minkään valtakunnan veronmaksajien rahat eivät tule riittämään ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen, vaan se Pariisin sopimuksen rahoitukseen liittyvä suurin huoli ja anti on se, että on saatava sellainen sopimus, että yksityiset investoijat vetävät sijoituksensa pois fossiilisesta ja uskaltavat ryhtyä investoimaan puhtaaseen teknologiaan. Se voi tämän homman vielä kääntää, ja siihen suuntaan tietysti toimitaan myös täällä Suomessa.
Toinen huoli liittyy edelleen tähän metsien monimuotoisuuteen. Kun samaan aikaan pyritään nostamaan puun käyttöä, niin miten käy monimuotoisuuden? Tietysti metsälaki on voimassa, eli talousmetsissä toimitaan metsälain mukaan arvokkaita luontokohteita säästäen. Itse asiassa uusittu metsälaki antaa joillekin metsänomistajille jopa uusia mahdollisuuksia entistä pehmeämpiin käsittelytapoihin. Sertifiointi takaa meillä tietyn lakiakin paremman metsien luonnonhoidon tason. Ja Metso on tietenkin erittäin tärkeä väline, jotta vapaaehtoisesti metsiensuojelua voidaan lisätä, ja vaikka tuo määräraha on tippunut, niin erinomaista on se, että Metso-toimintatapa jatkuu sillä niukallakin määrärahalla. Suojelun määrä siis lisääntyy, eli vaikka puut kasvavat, niitä käytetään kasvua enemmän, niin samaan aikaan pystytään myös suojelun määrää lisäämään. Eli tämä tasapaino on hyvä.
Moni edustaja puhui normeista sekä kiittäen että epäillen. Kiitos kiitoksista — epäilyihin haluan todeta sen, että normien purkamisessa on nimenomaan kyse siitä, että ympäristönsuojelun ja ihmisen terveyden suojelun taso pystytään turvaamaan, mutta tehdään se mahdollisimman vähillä koukeroilla ja byrokratialla.
Mitä tulee tähän valittamiseen, niin valittaminenhan on demokratiassa perusoikeus. Se kuuluu myös tänne istuntosaliin, niin kuin hyvin me kaikki tiedämme, ja on ilmiselvää, että päätöksentekijöitten päätös on pystyttävä kyseenalaistamaan demokratiassa ja siihen saadaan vastaus. Mutta siinä, kuinka pitkään ja kuinka kauan ja ketkä kaikki ovat oikeutettuja valittamaan, näitä rajanvetoja (Jari Myllykoski: Oppositio ainakin!) nyt sitten tullaan tekemään. Se on demokratian oikeus todellakin.
Näistä päätösvallan siirroista: Maakuntakaavojen vahvistaminen ensi vuoden alusta maakuntaliitoille. Tämä ely-keskusten toimivallan siirto kunnille ensi vuoden aikana, ei vielä vuoden alusta, vähän pitempään kestää se valmistelu... — Hetkinen, siellä oli vielä joitain muitakin hyviä huomioita, mutta kun edustaja Korhonen kysyi, toimivatko ministeriö ja ministeri samaan suuntaan, niin kyllä toimivat, koska Suomessa on hyvä virkamieskunta, joka toimii siihen suuntaan kuin ministeri sanoo. (Jari Leppä: Hyvä päällikkö ministeriössä!) — Näin.
Vielä täällä oli kysymyksiä sitten erinäisistä lajeista: Tämä uhanalaisuusjuttuhan on luonnontiedettä. Siinä arvioidaan kannan muutosta ja populaation levinneisyyttä ja näinpäin pois. Se ei ole poliittinen päätös.
Edustaja Myllykosken huoli siitä, miten Satakunnan ääni kuuluu tässä merimetsotyöryhmässä: Nyt on pyydetty eri tahoja nimeämään edustajansa, ja muun muassa Merikarvian kunta on saanut kutsun tähän työryhmään. Sen määräaika on maaliskuun loppuun mennessä eli hyvissä ajoin ennen kuin munintakausi alkaa.
Tuontiöljyn puolittamisesta: Meillä ei ole nyt euroja käyttää siihen, että vauhditettaisiin jotenkin näitä lämmitystapojen muutoksia. Onneksi maalämpö on sinänsä hyvin kannattavaa. Sitten toivon todella, että meidän yrityksemme kehittävät lämmityspolttoöljylle uusiutuvaa ainetta. Silloin ihmisen ei tarvitse muuttaa järjestelmäänsä, tilaa vaan uusiutuvaa sinne säilöön fossiilisen sijaan. (Puhemies koputtaa)
Asumisen hintaan vaikuttaa (Puhemies koputtaa) kovin moni seikka, ja hallituksen päätöksillä pyritään asuntorakentamista vauhdittamaan, ja sitten toisaalta tämä normien väljentäminen myös alentaa rakentamisen hintaa, ja sitä kautta toivon mukaan ne neliövuokrat ajastaan ovat sitten siedettäviä.
Toinen varapuhemies Paula Risikko
:Vielä jäi muutama kysymys tästä ympäristöministeriön alasta.