Arvoisa rouva puhemies! Tämä sisäisen turvallisuuden selonteko on ensimmäinen laatuaan. Sen käynnistämisestä päätettiin jo hallitusohjelmaneuvotteluissa, ja se oli itse asiassa hyvin viisas päätös. Tämä selonteko on valmisteltu yksinomaan sisäasiainministeriön viranomaistoimintoja koskien. Sitten taas seuraavassa vaiheessa valmistellaan sisäministeriön johdolla laaja-alainen sisäisen turvallisuuden strategia ja siihen liittyvä toimenpideohjelma. Ne valmistuvat kokonaisuudessaan keväällä 17. Tämä työ jaksottuu kuitenkin siten, että keskeiset strategiset linjaukset valmistuvat tämän vuoden loppupuolella. Tähän strategiatyöhön otetaan sitten paljon laajemmin muut ministeriöt ja myöskin kansalaisjärjestöt, kansalaisyhteiskunta mukaan, jotta voimme käydä mahdollisimman laajan keskustelun niistä johtopäätöksistä, joihin tämä selonteko, joka kuvaa olemassa olevaa tilannetta ja uhkia, antaa aiheen.
Suomen turvallisuusympäristö elää hyvinkin voimakkaassa murroksessa. Turvallisuus on yhä monimutkaisempaa, eikä maailmaa voi pakottaa yksinkertaiseksi. Epävarmuus tekee muutosten ennakoimisesta ja riskien hallinnasta aikaisempaa hankalampaa. Ulkoisen toimintaympäristön lisäksi muutos näkyy arkipäiväisenä ilmiönä yhteiskuntamme polarisaation lisääntyessä. Keskinäisriippuvuus ja uudet turvallisuusuhat, kuten kyberuhat, hybridivaikuttaminen sekä ilmastonmuutoksen seuraukset, edellyttävät koko yhteiskunnalta uudenlaista varautumista ja valmiutta. Maamme sisäiseen turvallisuuteen vaikuttavat keskeisesti muun muassa syrjäytyminen, tuloerot, työllisyystilanne, alkoholi- ja päihdepolitiikka, taloustilanne ja yhdenvertaisuus. Perheillä, lähiyhteisöillä, sosiaali- ja terveystoimella sekä kouluilla on ensisijainen vastuu turvallisuutta tuovasta hyvinvoinnista. Tietenkin jokainen ihminen voi vaikuttaa merkittävästi omaan turvallisuuteensa ja turvallisuusympäristöönsä.
Suomen sisäinen turvallisuus on nykyään yhä tiukemmin sidoksissa muiden EU:n jäsenvaltioiden ja naapurimaiden turvallisuustilanteisiin. Kansallisten toimien lisäksi näihin uhkiin vastaamiseksi tarvitaan tehokkaita ja koordinoituja ratkaisuja EU-tasolla.
Suomeen välillisesti tai välittömästi kohdistuvista muutoksista isoimpia on Venäjän ja Euroopan suhteiden huononeminen. Samoin monimutkaisista taustoista ja syistä johtuva turvapaikanhakijatilanne tulee vaikuttamaan pitkään maamme turvallisuustilanteeseen. On myöskin nähtävissä se, että tulevaisuudessa geopoliittinen epävakaus tulee edelleen lisääntymään, konfliktit leviävät ja kestävät paljon pidempään. Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan epävakaa tilanne vaikuttaa Eurooppaan lisäten turvapaikanhakijoiden määrää sekä laitonta maahantuloa ja turvallisuusuhkia.
Kestävälle pohjalle rakennettu sisäinen turvallisuus on paras ulkoisen turvallisuuden tae. Meille sisäministeriössä on tullut kovin selväksi, että rajaa sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden välillä on tänä päivänä hyvin vaikea vetää, sitä ei ole: se, mikä tapahtuu Afrikassa tai Lähi-idässä, siirtyy pian Välimerelle, Kreikkaan, Italiaan, Eurooppaan — Pohjoismaihin ja Suomeen asti.
Arvoisa puhemies! Sisäministeriö on turvallisuuden, varautumisen ja maahanmuuton johtava ministeriö. Sisäministeriön hallinnonalan toimijat ovat osa kansainvälistä turvallisuusyhteisöä ja työskentelevät yhteistyössä valtioiden ja kansainvälisten yhteisöjen kanssa. Sisäinen turvallisuus muodostaa koko suomalaisen demokratian ja hyvinvointiyhteiskunnan kivijalan. Valtion ydintoiminnoilla turvataan yhteiskunnan toimivuus ja yhteiskuntarauha. Poliisit, rajavartijat, hätäkeskuspäivystäjät, pelastustoimen henkilöstö ja maahanmuuttohallinnon virkamiehet varmistavat ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä, että yhteiskunnan toimivuuden ja yhteiskuntarauhan kannalta välttämättömät turvallisuustehtävät tulevat hoidetuksi. Suomalaisten turvallisuusviranomaisten tehtävät, keinovalikoiman lähtökohdat ja oletukset ovat pysyneet pääpiirteittäin muuttumattomina. Julkisen talouden tilasta johtuen sisäisen turvallisuuden supistuvat resurssit haastavat turvallisuusviranomaiset lisääntyvien ja monimutkaistuvien tehtävien, kansalaisten odotusten kanssa sekä toimintaympäristön nopean muutoksen kanssa.
Voimakkaasti kasvaneet turvapaikanhakijamäärät tekivät kuluneesta vuodesta hyvin poikkeuksellisen Euroopan unionissa ja Suomen historiassa. Eurooppaan saapui viime vuonna 1,3 miljoonaa turvapaikanhakijaa, ja monissa maissa turvapaikkajärjestelmät toimivat äärirajoilla. Myös meidän oma järjestelmämme joutui koville, kun puolessa vuodessa hakijoita oli yli 30 000. Kasvuprosentti oli 800 ja oli yksi Euroopan korkeimpia.
On hyvin mahdollista, että tulevaisuudessa Suomesta tulee uudelleen turvapaikanhakijoiden kohdemaa, ja siihen meidän on varauduttava. Sisäisestä turvallisuudesta vastaavana ministerinä olen pystynyt tukeutumaan virkamiesten ja viranomaisten rautaiseen ammattitaitoon ja osaamiseen. Viranomaisten lisäksi myös kolmannella sektorilla sekä kansalaisilla ja kansalaisyhteiskunnalla on ollut merkittävä asema kriisin selättämisessä. Tässä vaiheessa on kuitenkin hyvä todeta, että suuria ponnistuksia on vielä edessä. Turvapaikanhakijasuman seurauksena Maahanmuuttovirastolle myönnettiin huomattavia lisäresursseja hakemusten käsittelyyn, päätöksentekoon ja vastaanottoon. Maahanmuuttovirasto on luvannut purkaa hakemusruuhkan alkusyksyyn mennessä, ja sen perusteella myös vastaanottotoimintaa sopeutetaan hakijamäärää vastaavaksi. Tällä hetkellä meillä on järjestelmässä yli 1 700 oleskeluluvan saanutta henkilöä, joiden tulisi nopeasti saada kuntapaikka ja siirtyä kuntaan kotouttamistoimenpiteiden piiriin. Tässä onnistuminen on meille ensiarvoisen tärkeää.
Me olemme tavoitelleet kahden kuukauden siirtymisaikaa positiivisesta päätöksestä kuntaan ja eteenpäin vastaanottokeskuksista. Se on jo nyt lähes kaksinkertaistunut, ja kun ajatellaan, että yhden turvapaikanhakijan vuotuinen majoitus maksaa vastaanottokeskuksessa keskimäärin 18 000 euroa, on aivan selvää, että tässä asiassa meidän pitää päästä paljon eteenpäin. Tässäkin yhteydessä jälleen kerran haastan suomalaisia kuntia ja koko yhteiskuntaa kuntapaikkojen ja sijoituspaikkojen löytämiseksi. On sekä yhteiskunnallisesti että taloudellisesti kestämätöntä pitää oleskeluluvan saanutta henkilöä vastaanottopalveluiden piirissä, kun hänen pitäisi siirtyä kuntaan kotoutumaan.
Toinen iso kysymys on kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet henkilöt. Heitä tulee olemaan tulevina kuukausina arvioiden mukaan tuhansia. Tähän asiaan on laajalti varauduttu erityisesti poliisin johdolla, koska poliisi on vastuullinen viranomainen. Neuvottelemme palautussopimuksia, tuemme vapaaehtoista paluuta, mutta myöskin varaudumme siihen uhkaan, että Suomeen mahdollisesti pyrkii jäämään henkilöitä, jotka ovat saaneet kielteisen oleskelulupapäätöksen ja joilla ei ole oikeutta olla ja jotka jäävät niin sanotusti paperittomina maan alle yhteiskuntaan.
Arvoisa puhemies! Poliisin toimintaan kohdistuu suuria yhteiskunnallisia odotuksia. Ihmiset mieltävät helposti, että poliisi on se, jonka toiminnalla yksin syntyy Suomen yleinen järjestys ja turvallisuus tai se, miten paljon rikoksia meillä tapahtuu. On kiistatonta, että Suomen poliisi on kansainvälisessä vertailussa erittäin suorituskykyinen ja korkeatasoinen. Poliisin nauttima luottamus on huippuluokkaa. Tästä huolimatta niin yleinen järjestys ja turvallisuus kuin rikollisuuskin ovat paljon monimutkaisempia asioita kuin pelkkä poliisitoiminnan summa. Nyt valmistuneessa sisäisen turvallisuuden selonteossa tähän ristiriitaan on pureuduttu tiukasti. Millaista turvallisuutta poliisitoiminnalla saa? Mihin asioihin poliisin resursseja kannattaa keskittää, jotta se tuottaisi mahdollisimman paljon sellaista turvallisuutta, jota me siltä haluamme?
Poliisilla on mittava määrä lakisääteisiä tehtäviä. Niistä keskeiset ovat yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ennalta estäminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen. Missään ei kuitenkaan selvästi määritellä, milloin yleinen järjestys ja turvallisuus on ylläpidetty riittävästi. Yhteiskunta ei myöskään ole ottanut kantaa siihen, mitä rikoksia poliisin tulisi ensisijaisesti estää ja selvittää. Selvää on, että kaikkea poliisi ei koskaan tule ennalta estämään tai selvittämään. Tarvitaan siis jonkinlaista priorisointia. Tämä kuitenkin edellyttää järjestelmän ja lainsäädännön kehittämistä, ja selonteossa esitetäänkin, että tällainen avoin, julkinen menettely poliisitoiminnan kohdistamiselle otetaan käyttöön. Se lisäisi kansalaisten oikeusvarmuutta ja viranomaistoiminnan ennakoitavuutta. Tätä kautta voidaan myös luoda edellytykset poliisin nauttiman korkean luottamuksen säilymiselle haastavassa talous- ja turvallisuustilanteessa. Se on tärkeää, että me pystymme yhteiskuntana nykyistä paremmin määrittelemään, mitä poliisilta odotamme. Tämä sisäisen turvallisuuden selonteko antaa siihen meille hyvät lähtökohdat.
Suuriin poliisin kohtaamiin haasteisiin turvallisuusympäristössä ja tehtävissä hallitus pyrkii vastaamaan pysäyttämällä poliisien määrän vähenemisen. Se on linjattu tämän selonteon yhteydessä. Poliisien määrä on ollut laskussa jo useamman määrärahakehyskauden eli hallituskauden ajan. Poliisien määrä vuonna 2015 oli 7 250 pois lukien suojelupoliisissa työskentelevät poliisit. Selonteon yhteydessä linjataan, että poliisien määrä asettuu noin 7 000:n tasolle. Poliisin koulutusmäärät pyritään suhteuttamaan vastaamaan tätä määrää poliiseja, kun huomioidaan eläke- ja muun poistuman vaikutus kokonaisuuteen. Jotta poliisikoulutuksen saaneiden määrä ei tulevina vuosina laske alle 7 000 henkilön, tulisi poliisin peruskoulutuksen aloituspaikkamäärän olla vähintään 300 vuonna 2016 ja edelleen 400 vuosittain vuoteen 2019 asti. Jotta linjattu tavoite voidaan saavuttaa, tarvitaan sekä jonkin verran lisää resursseja että myöskin toiminnan kehittämistä.
Hallitusohjelmaneuvotteluissa sisäiseen turvallisuuteen ja oikeudenhoitoon lisättiin 50 miljoonaa euroa, josta sisäasiainministeriön hallinnonalalle suunnattiin 28,5 miljoonaa. Lisäys tehtiin tilanteessa, jossa melkein kaikkialta muualta jouduttiin leikkaamaan. Lisäksi viimeisessä kehysriihessä poliisille osoitettiin määrärahoja ensi vuodelle 5 miljoonaa euroa ja tuleville vuosille 10 miljoonaa euroa ja suojelupoliisille 2 miljoonan euron tasokorotus. Ensi vuosi pärjätään kohtuullisesti. Resurssi- ja kehittämistarpeet kohdistuvat kehyskauden loppupuolelle, ja siihen meidän tulee etsiä ratkaisuja.
Arvoisa rouva puhemies! Rajavartiolaitos on sopeuttanut toimintaansa rajusti jo 90-luvulta lähtien. Organisaatiota on supistettu ja toimintoja on vähennetty. Henkilöstö on vähentynyt 25 prosentilla. Toiminnot sisärajoilla on ajettu alas. Lisäksi Rajavartiolaitos on lakkauttanut yhden merivartioston, varusmiesyksikön, meripelastuslohkokeskuksen ja niin edelleen. Nämä on tehty erilaisessa turvallisuustilanteessa, erilaisen tulevaisuudennäkymän vallitessa kuin missä tänään olemme.
Rajavartiolaitoksella on käynnissä vuodesta 2013 alkaen ollut 28 miljoonan euron sopeutusohjelma. Tämä nykyisessä turvallisuustilanteessa haastaa kovasti Rajavartiolaitosta tehtävässään. Selonteon yhteydessä hallitus nyt linjaa, että sen tavoitteena on lisätä erityisesti itärajan turvallisuutta ja suunnata itärajalle 160 lisärajavartijaa. Lisäys palauttaisi itärajan valvonnan sille tasolle, jolla se oli suotuisamman turvallisuustilanteen aikana ennen turvallisuusympäristön muutosta. Rajavartiolaitos on valmis suuntaamaan omin toimenpitein 100 rajavartijan työpanoksen rajanylityspaikoilta itärajan vartiointiin, ja muu lisämiehitys ja -naisitus on sitten ratkottava myöskin jatkotyön aikana.
Rajaturvallisuus on viime aikoina ollut korostuneesti esillä myös eurooppalaisessa keskustelussa ja Euroopan unionin toimissa. Rajavartiolaitos tulee toimeenpanemaan Euroopan raja- ja merivartiojärjestelmän, Schengenin rajasäännöstön muutosten ja Euroopan unionin rajanylitystietojärjestelmän edellyttämät kansalliset toimenpiteet. Ministerinä tulen omalta osaltani tekemään parhaani rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi myös resursoinnin osalta. Tulen myös aktiivisesti vaikuttamaan EU-tason rajaturvallisuutta koskeviin linjauksiin ja päätöksiin.
Rouva puhemies! "Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi — yhteistyössä" on pelastustoimen tuore visioluonnos vuoteen 2025. Minusta se on hyvä tavoite. Visioluonnos heijastaa hyvin tätä aikaa, jolloin yksikään toimija ei omin voimin kykene saavuttamaan tavoitteita, vaan siihen vaaditaan yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että pelastustoimen ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua ja koordinointia vahvistetaan ja parannetaan. Pidän tärkeänä, että hallitusohjelmaan kirjattuja tavoitteita viedään eteenpäin.
Hätäkeskustoiminta on yksi tärkeimmistä toiminnoista, jotka vaikuttavat suoraan luottamukseemme viranomaisiin ja yhteiskuntaa kohtaan yleisemminkin. Tämän vuoksi linjaamme, että häiriötön hätäkeskustoiminta on turvattava ja hätäkeskustoimintaan liittyviä yhteistyöprosesseja tulee edelleen kehittää. Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi hallitus linjaa selonteossa kiireellisten hälytyspalveluiden saatavuudesta. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstömäärä vakiinnutetaan noin 600 henkilötyövuoden tasolle, ja sillä uskomme hallitusohjelman tavoitteiden ja kansalaisten tarvitsemien palveluiden toteutumiseen.
Arvoisa rouva puhemies! Meidän turvallisuusympäristömme on siis merkittävällä tavalla muuttunut. Meidän turvallisuusviranomaisillamme on entiset haasteensa ja niiden päälle uudet, pääasiassa ulkoa meille kohdistuvat haasteet. Me olemme tilanteessa, jossa ainoastaan rahaa ja resursseja lisäämällä me emme pysty näihin vastaamaan. Me tarvitsemme laaja-alaista yhteistyötä, kansainvälistä yhteistyötä, eurooppalaista yhteistyötä, ja toki meidän on huolehdittava myöskin riittävistä resursseista. Viranomaisten yhteistyöllä me pystymme tehokkaaseen toimintaan, joka on maailmalla ja maailmaan verrattunakin huippuluokkaa. Meidän täytyy kuitenkin pitää huolta siitä, että nyt käynnistyvässä strategiatyössä me löydämme ja tunnistamme ne keskeiset kipupisteet, ne keskeiset kehittämiskohteet, joita me tarvitsemme laajan turvallisuuden ylläpitämiseksi Suomessa ja sen tavoitteen saavuttamiseksi, että Suomi on, kuten hallitusohjelmassa linjataan, tulevaisuudessakin yksi maailman turvallisimpia maita.
Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan todeta, että suomalaiset turvallisuusviranomaiset ovat todellakin maailman huippuluokkaa, tekevät erinomaista yhteistyötä ja huolehtivat siitä, että Suomi on tänä päivänä uhista huolimatta erittäin turvallinen maa asua, tehdä töitä ja ylipäänsä elää. — Kiitoksia.
Puhemies Maria Lohela
:Seuraavaksi ryhmäpuheenvuorokierros, ja sen aloittaa keskustan eduskuntaryhmä ja edustaja Korhonen.