Kiitos, arvoisa puhemies! Esittelen valiokunnan mietintöä:
Ulkomaalaislakia muutettiin viime kaudella niin, että julkisista varoista kustannetun avustajan läsnäoloa turvapaikkapuhuttelussa rajoitettiin ja valitusaikoja lyhennettiin. Oikeusapulakia muutettiin säätämällä kansainvälistä suojelua koskeville asioille kiinteät asiakohtaiset palkkiot. Nämä tulivat voimaan syksyllä 2016. Tässä esityksessä ehdotetaan, että edellä mainitut ulkomaalaislain ja oikeusapulain erityissäännökset kumotaan. Tavoitteena on vahvistaa kansainvälistä suojelua hakevien oikeusturvaa ja perus- ja ihmisoikeuksia sekä yhdenmukaistaa oikeusapua muihin asiaryhmiin verrattuna. Niin ikään tavoitteena on sujuvoittaa prosessia. Valiokunta on kannattanut esityksen tavoitteita ja puoltanut esitykseen sisältyvien lakiehdotuksien hyväksymistä. Myös hallintovaliokunta on puoltanut esitykseen sisältyviä lakiehdotuksia.
Kansainvälistä suojelua koskevissa asioissa oikeusapua on mahdollista saada tämän muutoksen myötä paremmin hallintovaiheeseen eli siihen vaiheeseen, jossa turvapaikkahakemus jätetään ja käsitellään Maahanmuuttovirastossa. Vuonna 2016 voimaan tulleen ulkomaalaislain muutoksen mukaan oikeusapuun ei kuitenkaan kuulu avustajan läsnäolo turvapaikkapuhuttelussa, ellei se ole erityisen painavista syistä tarpeen tai hakijana ole alaikäinen. Tässä esitetään nyt säännöksen kumoamista, ja se merkitsee sitä, että jatkossa avustaja voi osallistua puhutteluun tarpeen mukaan ja hän voi saada avustamisesta oikeusapulain mukaisesti palkkion valtion varoista. Ulkomaalaisen oikeudesta saada oikeusapua kansainvälistä suojelua koskevissa asioissa säädetään siten jatkossa ainoastaan oikeusapulaissa.
Lakivaliokunta on siis kannattanut ehdotettua muutosta. Kyse on oikeudellisesti haastavista asioista, joissa väärien ratkaisujen seuraukset voivat olla vakavat. Hakijana on usein henkilö, joka ei tunne suomalaista yhteiskuntaa ja oikeusjärjestelmää eikä osaa kieltä tai on haavoittuvassa asemassa esimerkiksi alaikäisyytensä vuoksi. Mietinnössä korostetaan puhuttelun keskeistä asemaa kansainvälisen suojelun ja turvapaikan edellytysten selvittämisessä ja ratkaisemisessa, minkä vuoksi pidetään tärkeänä, että kaikki seikat selvitetään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Maahanmuuttovirastolla on toki viran puolesta selvitysvelvollisuus, mutta virastolta saadun selvityksen mukaan oikeudellisen avustajan poissaolo puhuttelusta on lisännyt erilaisten prosessia osaamattomien tukihenkilöiden läsnäoloa.
Avustajan läsnäolon puhuttelussa ei asiantuntijakuulemisen perusteella arvioida varsinaisesti vähentävän hallinto-oikeudelle tehtävien valitusten tai hallinto-oikeudessa pidettävien suullisten käsittelyjen määrää, mutta sen arvioidaan voivan parantaa valitusten laatua sekä vähentävän hallintotuomioistuimessa esitettäviä menettelyvirheväitteitä tai kokonaan uusien turvapaikkaperusteiden esittämistä vasta valitusvaiheessa.
Mietinnöstä ilmenee, että jotkut asiantuntijat toivat valiokuntakäsittelyssä esiin, että lakiin tulisi jatkossakin sisältyä erityissäännös, jonka mukaan avustajan läsnäolo puhuttelussa olisi vain silloin, kun se ei ole tarpeetonta huomioon ottaen hakijan kyky esittää itse selvitystä. Lakivaliokunnan mukaan asiaa koskevista oikeusapulain yleisesti sovellettavista säännöksistä ilmenee kuitenkin jo ennestään, että oikeusapu kattaa tarpeelliset toimenpiteet. Valiokunta katsoo, että oikeusapulain yleisesti sovellettavat säännökset ovat selkeät ja riittävät myös kansainvälistä suojelua koskevissa asioissa ja että avustajan osallistuminen turvapaikkapuhutteluun ei siten tule olemaan automaattista eikä kyse ole hakijan subjektiivisesta oikeudesta.
Tässä esityksessä muutetaan ja palautetaan myös valitusaikoja siten, että valitus on tehtävä 21 päivän kuluessa Maahanmuuttoviraston päätöksen tiedoksisaannista, ja valitusaika korkeimpaan hallinto-oikeuteen muuttuu nykyisestä 14 päivästä siten, että yleinen valitusaika on 30 päivää.
Ulkomaalaislain erityissäännösten vaikutuksia on lainmuutosten voimaantulon jälkeen selvitetty useissa hankkeissa. Esityksestä ilmenee, että tavallista lyhyemmät valitusajat ovat saattaneet johtaa siihen, että valituksia ei ole ehditty tehdä ajoissa tai ne on tehty puutteellisina. Niin ikään on arvioitu, ettei valitusaikojen lyhentämisellä ole ollut suurta merkitystä prosessin kokonaiskeston kannalta, eikä valitusaikojen lyhentämisen ole arvioitu tehostaneen tai nopeuttaneen asioiden käsittelyä. Myös lakivaliokunnan asiantuntijakuulemisissa on tuotu esille edellä mainittuja seikkoja sekä katsottu, että valitusaikojen lyhentämisellä ei ole päästy niihin tavoitteisiin, joihin muutoksella aikanaan pyrittiin.
Mietinnössään valiokunta kannattaa ehdotettua muutosta katsoen yhdenvertaisuus‑ ja oikeusturvanäkökohtien puoltavan sitä, että turvapaikkapäätösten valitusaika on yhdenmukainen muiden asiaryhmien kanssa. Normaalin valitusajan katsotaan myös edistävän valituksen laatimista ajoissa ja laadukkaasti ja sujuvoittavan tuomioistuinkäsittelyä.
Mietinnössä pohditaan myös tätä palkkioperusteasiaa, ja oikeusapulain nojalla yksityiselle avustajalle vahvistetaan kohtuullinen palkkio tarpeellisista toimenpiteistä niihin käytetyn ajan perusteella ja välttämättömästä matkustamisesta ja ajanhukasta sekä kuluista. Tästä poiketen kansainvälistä suojelua koskevassa asiassa yksityiselle oikeusavustajalle vahvistetaan nykyisin kohtuullinen asiakohtainen palkkio, ja tähän ehdotetaan muutosta siten, että tämä erityissäännös kumotaan.
Valiokuntakäsittelyssä oikeusapulain erityissäännösten mukaiseen asiakohtaiseen palkkioon on nähty liittyvän sekä etuja että haittoja. Palkkion määräävien tuomioistuinten ja oikeusaputoimistojen kannalta asiakohtainen palkkio on ollut helppo ja nopea käsitellä. Toisaalta yksityisen avustajan kannalta palkkio on jo voinut johtaa siihen, että perehtyneet avustajat eivät välttämättä ole saaneet työstään sitä vastaavaa korvausta.
Useissa oikeusavusta tehdyissä tutkimuksissa ja selvityksissä asiakohtainen malli on katsottu ongelmalliseksi erityisesti siltä kannalta, että asiantuntevien avustajien mahdollisuus hoitaa kansainvälistä suojelua koskevia asioita vaarantuu, koska liian alhaiseksi koetut palkkiot voivat karsia päteviä avustajia. Valiokunta on päätynyt myös tältä osin mietinnössään tukemaan palkkioperusteen muuttamista ajankäyttöön sidotuksi. Muutoksen etuna on, että tuntiperusteisen palkkion määräämisessä voidaan ottaa huomioon kunkin asian vaatima todellinen työmäärä.
Valiokunta on kiinnittänyt huomiota myös esityksen taloudellisiin vaikutuksiin ja todennut mietinnössään, että resurssien riittävyyden seuranta on erittäin tärkeää. Koronavirustilanteen vuoksi uusien turvapaikanhakijoiden määrä on vähentynyt, mutta virusepidemian hellittäessä se voi lähteä taas nousuun. Oikeusaputoimistoon tarvitaan lisähenkilökuntaa, koska lakimuutosten jälkeen oikeusavustajat osallistuvat nykyistä useammin turvapaikkapuhutteluun.
Mietinnössä on arvioitu saadun selvityksen mukaan, että oikeusaputoimistoon tarvitaan lisähenkilökuntaa ja määrärahan tarve vuonna 21 kasvaa 700 000 euroon ja vuodesta 22 lukien 920 000 euroon. Yksityisille avustajille maksettavat korvaukset myös kasvavat 380 000 euroon vuodesta 21 lukien.
Valiokunta on tuonut esille myös sitä, että se on käsitellyt juuri julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 22—25, ja tässä on haluttu tuoda esille sitä, kuinka siellä oikeudenhoidossa ja oikeusavussa on nyt jo erittäin kireää ja tiukkaa ja määräaikaisia virkoja on erittäin runsaasti. Saadun selvityksen mukaan tämä vaikeuttaa merkittävästi julkisen oikeusavun asiakkaiden asioiden hoitoa ja vaarantaa oikeusturvaa.
Valiokunnan päätösesityksenä on, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen 247/2020 vp sisältyvät 1. ja 2. lakiehdotuksen.
Mietintö sisältää perussuomalaisten vastalauseen lakiehdotusten hylkäämiseksi.
Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:Kiitoksia. — Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.