Arvoisa puhemies! Esittelen Kelan valtuutettujen toimintakertomuksen vuodelta 2019.
Kuten tiedämme, Kansaneläkelaitos on itsenäinen mutta eduskunnan parlamentaarisessa valvonnassa toimiva valtion laitos, jonka tehtävänä on turvata väestön perustoimeentuloa, edistää terveyttä ja tukea itsenäistä selviytymistä eri elämäntilanteissa. Parlamentaarista valvontaa suorittavat eduskunnan nimeämät 12 Kela-valtuutettua, joiden toimikausi on neljä vuotta eli normaalin vaalikauden mittainen. Vuonna 2019 pidettiin eduskuntavaalit, ja näin myös Kela-valtuutettujen kokoonpano muuttui kesällä 18.6.2019.
Kelan valtuutetut kokoontuivat yleiskokouksiin vuoden 2019 aikana yhdeksän kertaa, ja valtuutettujen työvaliokunta kokoontui 13 kertaa, eli valtuutettujen kokouksia pidettiin keskimäärin kerran kuukaudessa. Työvaliokunta kokoontui useammin varsinkin loppuvuodesta pääjohtajan valinnan merkeissä.
Valtuutetut seurasivat vuonna 2019 hyvin tarkkaan aikaisempina vuosina tehtyjen päätösten toimeenpanoa ja seurauksia. Eniten keskustelua nostattivat aiheina terapiapalvelujen kilpailutus, joka tehtiin vuonna 2018, vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelujen hankinnat, jotka tehtiin vuonna 2017, taksipalvelujen tilanne, kun taksilaki muuttui vuonna 2018, ja toimeentulotuen siirtäminen kunnista Kelan tehtäväksi vuonna 2017. Näistä esimerkeistä voidaan jo huomata, että hankinnat ja kilpailutukset kiinnittivät valtuutettujen huomion, ja näistä valtuutetut yleensä saivatkin vuonna 2019 vielä paljon kriittistä palautetta asiakkailta ja julkisuudesta.
Sekä Kelan pääjohtaja että valtuutetut ovat teettäneet ulkopuolisia selvityksiä Kelan kilpailutuksista, ja muun muassa näiden selvitysten pohjalta hankintojen kehittämiseksi Kelassa on tehty paljon työtä vuonna 2019, ja tämä kehittämistyö jatkuu edelleen. Julkisena ostajana Kelan tulee noudattaa hankintalainsäädäntöä ja pyrkiä tehostamaan julkisten varojen käyttöä tekemällä laadukkaita ja kestäviä hankintoja. Toisessa vaakakupissa ovat kuitenkin palvelujen käyttäjät, esimerkiksi terapiapalvelujen osalta, jotka ovat herkässä asemassa olevia ihmisiä ja joiden osalta kilpailutuksen tuomat muutokset palveluntarjontaan tai -tarjoajiin voivat kohdentua epäoikeudenmukaisesti ja tuntua rajuilta, vaikka lain kirjain täyttyisikin.
Hankintaosaaminen on Kelassa keskitetty yhteisten palvelujen tulosyksikön hankintapalveluryhmälle, joka vastaa keskitetysti koko Kelan osalta hankintojen kilpailuttamisesta. Lisäksi ryhmän vastuulle kuuluvat hankintojen yleinen ohjaus ja neuvonta. Myös yhteistyötä palveluntuottajien ja asiakasjärjestöjen kanssa on lisätty esimerkiksi kuntoutuksen ja tulkkauspalvelujen hankinnoissa. Samalla rekisteröintimenettelyn valmistelua on jatkettu. Vuonna 2019 hankintapalveluryhmässä tehtiin 170 hankintapäätöstä.
Taksipalvelujen saatavuudesta käyty keskustelu on jatkunut myös 2019 valtuutettujen kokouksissa ja tullee jatkumaan edelleen. Kilpailutusten jälkeen kolmen maakunta-alueen osalta markkinaoikeus kumosi hankintapäätökset väärän ilmoitustyypin johdosta.
Perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyivät Kelan hoidettavaksi jo vuoden 2017 alusta. Alkuvaiheen hakemuskäsittelyruuhkan ja muiden haasteiden jälkeen nyt ollaan oltu siinä tilanteessa, jossa vuonna 2019 keskimääräinen käsittelyaika on pysynyt alle lakisääteisen seitsemän arkipäivän.
Valtuutettujen kokouksissa keskustelu perustoimeentulotuesta on jatkunut myös viime vuonna ja jatkuu varmasti myös kuluvana vuonna, sillä tuen saajat ovat heikommassa asemassa olevia kansalaisiamme, joiden osalta me kaikki kannamme huolta.
Alkuhaasteista, mitä toimeentulotuen osalta on ollut, on päästy onneksi jo vähän yli, ja Kelassa on ryhdytty kehittämään uutta yhteistyömuotoa Kelan ja kuntien välille, jotta asiakkaiden asioiden hoitaminen saadaan entistä sujuvammaksi. Lisäksi kuntien kanssa on tehty erilaisia kokeiluja yhteisten toimintamallien kehittämiseksi.
Toimeentulotuen osalta valtuutetut kiinnittivät huomiota myös yleensä perustoimeentulotukihakemusten ja hylkäyspäätösten määrän kasvuun ja syihin siihen sekä takaisinperintään.
Sen lisäksi, että valtuutetut seurasivat tarkkaan Kelan toimintaa ja sen lain- sekä säännöstenmukaisuutta, syksyllä 2019 valtuutetut valitsivat uuden pääjohtajan Elli Aaltosen ilmoitettua jäävänsä eläkkeelle 1.1.2020. Valintaprosessin jälkeen valtuutetut päättivät kokouksessaan marraskuussa valita pääjohtajaksi Outi Antilan. Joulukuussa valtuutettujen kokouksessa valittiin myös uusi hallitus, joka aloitti toimikautensa vuodenvaihteen jälkeen.
Arvoisa puhemies! Kelan hoitaman sosiaaliturvan etuusmenot olivat viime vuonna yhteensä 14,9 miljardia euroa. Kasvua vuoteen 2018 verrattuna oli 0,1 prosenttia. Toimintakulut olivat 518 miljoonaa euroa, ja niiden osuus etuusrahastojen kokonaiskuluista oli 3 prosenttia.
Vuonna 2019 Kelaan saapui yli 15 miljoonaa hakemusta. Asiakkaiden tarpeet ja tavat hoitaa asiointia Kelan kanssa muuttuvat, ja Kela on pyrkinyt vastaamaan näihin muutostarpeisiin. Esimerkiksi vuonna 2019 puhelinpalvelu ruuhkautui samaan aikaan kun asioinnit palvelupisteissä vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna noin 400 000 kävijällä. Palvelupisteiden toimintaa on kehitetty ottamalla käyttöön asiakasystävällisempiä palvelukonsepteja, joissa esimerkiksi asiakas ei tarvitse vuoronumeroa eikä hänen tarvitse jonottaa, vaan hänet kohdataan heti ovella ja opastetaan oikean palvelun ääreen. Kävijämäärät kela.fi-verkkopalvelussa kasvoivat edelleen viime vuonna, ja verkkosivuilla vierailtiin lähes 46 miljoonaa kertaa, kun vastaava lukema vuonna 18 oli noin 44 miljoonaa käyntikertaa. Vuoden 2019 aikana 14 palvelupistettä korvattiin esimerkiksi asiointipisteellä, etäpalvelupisteellä tai pop-up-palvelupisteellä ja esimerkiksi sosiaalitoimiston yhteyteen liitettävillä toiminnoilla. Palveluja on pyritty viemään sinne, missä asiakkaatkin ovat, tarkoituksena kuitenkin se, että asiointi ei jäisi kiinni esimerkiksi tietoteknisistä taidoista.
Arvoisa puhemies! Kela on herkästi otsikoissa ja iltapäivälehtien lööpeissä. Siihen nähden, kuinka paljon eri hakemuksia Kelassa käsiteltiin, henkilöasiakkaiden asiakastyytyväisyysindeksi asteikolla 0–10 koko viime vuoden osalta oli 7,1. Tulos oli samansuuntainen kuin edellisessä kyselyssä. Asiakkaat olivat melko tyytyväisiä Kelan kykyyn vastata heidän palvelutarpeisiinsa ja Kelan palveluihin yleensä.
Myös kelalaiset itse kokevat työyhteisönsä toimivaksi ja Kelan hyväksi työpaikaksi. Useat työhyvinvoinnin tunnusluvut ovat korkealla tasolla. Valtaosa toimihenkilöistä pitää työtään mielenkiintoisena, haastavana, motivoivana ja innostavana.
Kelan valvonta on muutakin kuin laillisuus- ja tarkoituksenmukaisuusvalvontaa. Kysymys on myös ihmisistä, jotka Kelan palveluja tarvitsevat.