Arvoisa puhemies! Lakimuutos on selvästi tarpeellinen ja vie kuntouttavan työtoiminnan sääntelyä oikeaan suuntaan. Tarkoituksena on lisätä kuntouttavan työtoiminnan tavoitteellisuutta ja yksilöllisyyttä. Kuntouttavaa työtoimintaa voidaan järjestää pitkään työttömänä olleelle työllistymisen edistämiseksi, elämänhallinnan ja toimintakyvyn vahvistamiseksi sekä osallisuuden ja elämänlaadun parantamiseksi asiakkaan yksilöllisen tilanteen ja tarpeen mukaan. Esityksen perusteluissa selkeytetään kuntouttavan työtoiminnan asemaa sosiaalipalveluna. Selkeyttämällä kuntouttavan työtoiminnan sisältöä ja tarkoitusta sekä vahvistamalla vaatimusta henkilölle annettavasta tuesta ja ohjauksesta voidaan varmistaa, että kuntouttava työtoiminta toteutetaan yksilöllistä tarvetta vastaavasti. Kuntouttavan työtoiminnan järjestämisen tulee aina lähteä työttömän tarpeista käsin, mutta valitettavasti näin ei aina nykyisellään ole.
Arvoisa puhemies! Kuntouttavassa työtoiminnassa pyritään parantamaan henkilön elämänhallintaa sekä luomaan edellytyksiä työllistymiselle sekä julkisiin työvoimapalveluihin osallistumiselle. Aivan kuten mietinnössä todetaan, kuntouttavaan työtoimintaan ei tule ohjata sellaisia työttömiä, jotka kykenevät työhön tai osallistumaan työvoimapalveluihin. Kuntouttavalla työtoiminnalla ei myöskään tule korvata palkkatuettua tai muuta työsuhteista työtä. Valitettavasti kuntouttavan työtoiminnan tavoitteet, sisältö ja kohderyhmä eivät nykyisin aina toteudu tarkoitetulla tavalla, sillä kunnilla on taloudellisia kannustimia järjestää kuntouttavaa työtoimintaa massamuotoisena toimintana. Aivan kuten valiokunta toteaa, vaikuttavuuden tulisi ohjata palvelun järjestämistä sen sijaan, että kuntien päätöksiä ohjaavat kuntouttavan työtoiminnan budjettivaikutukset. Näihin kannustinongelmiin tulisi työllisyyspalveluiden ja niiden rahoituksen jatkokehittämisessä kiinnittää huomiota. Pian alkavissa kuntakokeiluissa on vaarana, että kuntouttavan työtoiminnan käyttö lisääntyy myös niillä kohderyhmillä, joilla kuntouttava työtoiminta ei ole oikea palvelu, tai että kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään massamuotoisena palveluna osallistujan yksilölliset tarpeet sivuuttaen. Näin ollen on tärkeää nimenomaan tässä vaiheessa selventää kuntakentälle sitä, kenelle, miten ja millä tavoitteilla kuntouttavaa työtoimintaa on lain mukaan tarkoitettu järjestettävän.
Arvoisa puhemies! Laissa olevan määrittelyn mukaan kuntouttavaan työtoimintaan kuuluu erilaisia henkilön elämänhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä edistäviä palveluita. Säännöksen mukaan palveluihin voi kuulua yksilö- ja ryhmämuotoista toimintaa. Säännöksessä säädetään myös tuen, ohjauksen ja valmennuksen toteuttamistavasta. Sen voi toteuttaa paitsi henkilökohtaisena myös ryhmässä toteutettavana palveluna taikka yhdistettynä muihin palveluihin. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on nähnyt ongelmallisena, että lain sanamuoto mahdollistaa palvelun järjestämisen myös vain ryhmämuotoisena. Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa mietinnössä, että aktivointisuunnitelmassa määritellään tarkemmin kunkin asiakkaan ja hänen toimintakykynsä kannalta sopivin palvelun toteuttamistapa. Sosiaali- ja terveysvaliokunta korostaa, että palvelu tulee toteuttaa asiakkaan tarpeen mukaisena ja siten aina tarvittaessa yksilöllisenä. Valiokunta korostaa myös osaamisen ja koulutuksen huomioonottamista kuntouttavan työtoiminnan toteuttamisessa yksilöllisten tarpeiden mukaan.
Arvoisa puhemies! Tämä laki vie kuntouttavan työtoiminnan sääntelyä oikeaan suuntaan, mutta asiantuntijakuulemisissa tuli selkeästi esiin tarve laajempaan uudistukseen ja heikommassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palveluiden laajempaan kehittämiseen. Muun muassa kuntouttavan työtoiminnan suhdetta sosiaaliseen ja ammatilliseen kuntoutukseen sekä TE-palveluihin kuten myös eri etuuksien välisiä suhteita tulisi selkeyttää. Lisäksi tarvitaan merkittäviä panostuksia mielenterveys- ja päihdepalveluihin sekä velkaneuvontaan, sillä näihin kysymyksiin liittyvät ongelmat ovat joidenkin työllistymisen esteenä. Lausunnoissa kävi ilmi, että on esiintynyt tilanteita, joissa kuntouttava työtoiminta on katkennut henkilön siirtyessä kuntoutusrahalle ilman, että tarjolla on sosiaalista kuntoutusta. Tähän kiinnitti huomiota myös työ- ja tasa-arvovaliokunta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitääkin mietinnössään välttämättömänä, että mahdollisuudet laajentaa kuntouttavan työtoiminnan kohderyhmää myös kuntoutusrahaa saaviin selvitetään jatkovalmistelun yhteydessä huolellisesti. Tämä on mielestäni tärkeä huomio, sillä ei voi olla niin, että henkilön päästessä kuntoutusrahalle hänelle suunnatut tarpeenmukaiset kuntoutustoimenpiteet loppuvat.
Arvoisa puhemies! Koska kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukaista sosiaalipalvelua, tulee kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalla ihmisellä olla nimetty sosiaalihuoltolain tarkoittama omatyöntekijä, jolle kuuluu vastuu asiakkaan aktivointisuunnitelmassa sovittujen sosiaalipalvelujen toteuttamisen seurannasta ja asiakkaan tilanteen tarpeenmukaisesta arvioinnista. On tärkeää, että vastuu kuntouttavan työtoiminnan aktivointisuunnitelman tekemisestä on kunnan sosiaalitoimella ja että palvelutarpeen arvioinnista vastaavalla henkilöllä on tarkoituksenmukainen sosiaalihuollon koulutus. Kuntaliitto arvosteli, että tämä vaatimus antaa kunnille uuden tehtävän ja lisää kustannuksia. Näin ei kuitenkaan ole, sillä jo voimassa oleva laki edellyttää sosiaalityöntekijän mukanaoloa aktivointisuunnitelman ja palvelutarvearvion laadinnassa ja seurannassa, minkä perusteella kuntouttavaan työtoimintaan osallistutaan. Tämä väärinymmärrys kertookin nähdäkseni selkeästi sen, että kuntouttavan työtoiminnan tarkoitusta ei ole kaikkialla ymmärretty oikein, ja sen, että kuntouttavan työtoiminnan roolia osana sosiaalipalveluita on todella tarpeen selkeyttää. Lisäksi eri lakien mukaisten työllisyyspalveluiden ammattipätevyysvaatimuksia on pidetty sekavina, ja valiokunta toteaakin, että ammattipätevyysvaatimuksia eri lakien mukaisissa työllisyyspalveluissa tulee selkeyttää. On myös syytä selkeyttää ja ohjata kuntouttavan työtoiminnan laatuvaatimuksia. Sote-valiokunta pitääkin kuntouttavan työtoiminnan kehittämisen ja maanlaajuisesti samantasoisen palvelun kannalta tärkeänä, että tuki-, ohjaus- ja valmennuspalveluille laaditaan yhtenäiset laatukriteerit.
Huoli kuntien kyvystä rahoittaa palvelut, huoli kuntouttavan työtoiminnan valtion korvaustason jälkeenjääneisyydestä sekä huoli sosiaalihuollon ammattihenkilöstön saatavuudesta on kuitenkin aito. Toivoisin, että hallitus voisi mahdollisuuksien mukaan tarkastella kuntouttavan työtoiminnan kuntakorvausten tasoa, samoin kuin osallistujille maksettavien päiväkorvausten tasoa, sillä ne ovat pahasti jälkeenjääneet.
Arvoisa puhemies! Esitys on hyvä, mutta on olemassa selkeä tarve jatkokehittää heikossa työmarkkina-asemassa olevien palveluita ja palveluiden rahoituksen lainsäädäntöä kokonaisuudessaan, ja tähän myös sote-valiokunta kannustaa. Tämä lakiesitys selkeyttää myönteisellä tavalla kuntouttavan työtoiminnan tarkoitusta, toteuttamistapaa, kohderyhmää ja sisältöä. Toiminnan tavoitteellisuus ja yksilöllisyys korostuu. Vaikka laki etenee nyt oikeaan suuntaan, on tarpeen varmistaa, että kuntouttavan työtoiminnan järjestämisessä kuntakentällä [Puhemies koputtaa] ja myös tulevissa kuntakokeiluissa toimitaan lain hengen ja kirjaimen mukaisesti.